Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Tiina Tuomelan valtuustoaloite "Aloite köyhyysneuvoston (köyhyyden vähentämisen neuvosto) perustamiseksi Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 22 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Hyvinvointialueiden tulee asettaa köyhyyden vähentämiseen tähtäävät tavoitteet sekä määrittää niihin liittyvät toimenpiteet, mittarit ja seurantatavat. Tämä tulee tapahtua yhteistyössä kuntien kanssa, osana velvoitetta edistää ja seurata hyvinvointia ja terveyttä alueillaan. Neuvoston tulee vuosittain raportoida köyhyyden vähentämisen tavoitteiden toteutumisesta.
Köyhyys on laaja-alainen käsite. Se käsittää paitsi taloudellista köyhyyttä, myös syrjäytymistä ja osattomuutta. Myös sairastavuus ja mielenterveys- sekä päihdeongelmat ovat usein mukana köyhyyskäsitteessä.
Hyvinvointialueiden tulee sitoutua vähentämään köyhyyttä ja taloudellisesta asemasta johtuvaa eriarvoisuutta alueellaan. Köyhyys syrjäyttää, lisää sairastavuutta, altistaa päihteille ja mielenterveysongelmille, heikentää ravitsemusta, aiheuttaa ylivelkaantumista ja asunnottomuutta.
Viimeaikaisten kriisien (korona, Ukrainan sota) aikana toimeentulo-ongelmia kokevien kotitalouksien määrä on kasvanut. Työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten, yhden huoltajan perheiden, sairaiden ja toimintarajoitteisten selviytyminen välttämättömistä menoista on vaarantunut.
Hyvinvointialueet voivat tukea asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja sujuvia palvelupolkuja myös yhteistyössä alueellaan toimivien yritysten, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Hyvinvointialueiden tuleekin arvioida heikossa taloudellisessa asemassa olevien näkökulma päätöksenteossa. Hyvä esimerkki toimintamallista on jo voimassa oleva velvoite lapsivaikutusten arvioinnista päätöksenteossa.
Yksi ehdotus toimintasuunnitelmasta pilotointia varten on tehty Sitralab/Enemmän kuin ruokaa tiimin toimesta 2021
Köyhyyden vähentämisen neuvoston kokoonpanossa korostuu kokemusasiantuntijuus, moniammatillisuus ja laaja-alainen poliittinen edustus. Neuvoston tehtävänä on seurata ja valvoa alueen päätöksenteon ja suunnitelmien vaikutuksia vähävaraisiin asukkaisiin, heidän hyvinvointiinsa ja arkeensa. Tavoitteena on edistää vähävaraisten asukkaiden asemaa, hyvinvointia ja osallisuutta sekä lisätä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja toimijuutta paikallisyhteisöissään. Vaikuttaminen on monimuotoista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Köyhyyden vähentämisen neuvosto tekee aloitteita ja antaa lausuntoja. Perusperiaatteena on tuoda vähävaraisten ja syrjäytyneiden ääni konkreettisena päätöksentekoon."
2. Soile Erikssonin valtuustoaloite "Lapsibudjetointi käyttöön Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 35 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Se velvoittaa kuntia ja muita toimijoita, joille valtio on jakanut tehtäviään. Näin ollen se velvoittaa myös hyvinvointialueita. YK:n lapsen oikeuksien komitea edellyttää varaamaan lasten palveluille riittävät voimavarat sekä määrärahojen tehokasta seurantaa. Lapsibudjetointi on keino vastata näihin vaatimuksiin. Se on kirjattu myös kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan.
Lapsibudjetointi on lapsiin kohdistuvien talousarviomenojen ja -tulojen seurantaa sekä talousarviopäätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointia ja vaikutusten seuranta-arviointia. Lapsibudjetoinnin tarkoitus on tuoda näkyväksi, kuinka suuri osa varoista käytetään lapsiin ja nuoriin, miten resursointi suhteutuu asetettuihin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitteisiin, ja mitkä ovat budjetoinnin vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lapsibudjetointi antaa tiedolla johtamisen välineitä palveluiden kehittämiseen sekä ongelmakohtien ratkaisemiseen.
Lapsen edun lisäksi lapsibudjetointi hyödyttää myös julkisen talouden etua, sillä sen avulla voidaan varmistua rahoituksen tehokkaasta kohdentumisesta. On kaikkien hyvinvointialueen asukkaiden etu, että julkiset varat kohdentuvat tehokkaasti ja vaikuttavasti siihen, mihin ne on tarkoitettu. Pitkällä aikavälillä lapsibudjetointi auttaakin suuntaamaan määrärahoja oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Se parantaa myös budjetoinnin läpinäkyvyyttä.
Sote-uudistusta hyväksyessään eduskunta edellytti, että lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia kehitetään siten, että ne on mahdollista ottaa käyttöön hyvinvointialueilla vuosittaisessa talousarviossa mahdollisimman pian toiminnan käynnistyttyä. Lapsibudjetointia onkin mallinnettu sekä kuntien että valtion näkökulmasta ”Lapsilähtöinen budjetointi” -hankkeessa (VNK TEAS 2018-2019). Viimeisimpänä sitä on pilotoitu valtion vuoden 2022 talousarviossa. Lapsibudjetointia selvittävä työryhmä on myös ehdottanut lapsibudjetoinnin vakiinnuttamista osaksi valtion talousarvioesitystä 2023.
Lapsibudjetoinnista ja lapsivaikutusten arvioinnista on saatavilla ajantasaista tietoa mm. teoksessa ”Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä – Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina hyvinvointialueella: Ohjeistus hyvinvointialueiden päättäjille, nuorisovaltuustoille ja viranhaltijoille.” osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163774 (Iivonen, E. & Pollari, K. 2022.).
Lapsibudjetoinnin toteuttamisen avulla parannetaan lapsen oikeuksien toteutumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Menetelmä on mahdollista tulevaisuudessa laajentaa myös muihin väestöryhmiin, mikäli se koetaan hyväksi.
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa lapsibudjetoinnin käyttöön."
3. Antero Eerolan valtuustoaloite "Toimenpiteet ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 28 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Koko maailmaa ja sen osana Suomea koetellut koronapandemia merkitsi pitkään jatkunutta ihmisten sosiaalista eristämistä toisistaan. Tällä on ollut selkeästi havaittuja haitallisia vaikutuksia eri ikäisten ihmisten mielenterveyteen ja yksinäisyyden kokemuksiin.
Eniten huomiota ovat saaneet nuorten kohtaamat ongelmat, joiden seuraukset saattavat vaikuttaa haitallisesti vielä pitkäänkin. Niiden lievittämiseen ja ratkaisuun on kuitenkin panostettu, kuten oikein onkin.
Korona-ajan sosiaalinen eristys on kuitenkin koetellut myös ikäihmisiä. Monella seniorikansalaisella yksinäisyyden kokemukset saattavat kuitenkin olla pidempiaikaisia, etenkin jos ikääntymisen myötä puoliso, oman ikäiset läheiset ja ystävät ovat jo menehtyneet. Tätä korostaa nykyinen vanhustenhoidon ideologia, jonka lähtökohtana – myös säästösyistä – on ollut, että vanhusten on asuttava kotona mahdollisimman pitkään, vaikka fyysinen ja henkinen kunto ei antaisi siihen enää myöten.
Siksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella pitäisi panostaa toimenpiteisiin, erityisesti etsivään vanhustyöhön, jolla ikäihmisten yksinäisyyden kokemuksia voidaan kartoittaa ja lievittää.
Yksi malleista voisi olla Vantaalla syksyllä 2018 käynnistetty määräaikainen Yksinäiset vanhukset Vantaalla – hanke tai mahdollisesti sen jatkaminen. Hankkeessa kerättiin kyselyn avulla tietoa yksinäisyyden kokemuksista yksin kotona asuvilta yli 75-vuotiailta kaupunkilaisilta. Kysely lähetettiin yli tuhannelle ihmiselle, joista kymmenen valittiin tarkempaan haastatteluun.
Tiedonhankinnan perusteella koottiin toimenpidesuunnitelma, jonka toteuttamiseksi perustettiin erityinen Yksinäiset vanhukset Vantaalla – hanke työntekijöineen. Kokemukset hankkeet olivat rohkaisevia.
Yksi toimenpiteistä keinoista on vanhusten päivätoiminta. Myös eläkeläisjärjestöt ja hyvinvointialueen vanhusneuvosto on kytkettävä tiiviisti mukaan työhön.
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet Vantaan ja Keravan aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy kartoittamaan yksin asuvien ikäihmisten yksinäisyyden kokemuksia ja käynnistää sekä jatkaa olemassa olevia toimenpiteitä sen lieventämiseksi."
4. Tia Seppäsen, Funda Demirin ja Matilda Stirkkisen valtuustoaloite "Aloite sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseksi hyvinvointialueen palveluissa ja asiakaskohtaamisissa". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 25 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Jokaisen yksilön ihmisoikeuksien tulisi toteutua taustasta sekä esimerkiksi sukupuolesta riippumatta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on keskeinen toimija alueen asukkaiden yhdenvertaisuuden sekä yhteisöjen tasa-arvon edistämisessä. Kuitenkin erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat syrjintää sekä ennakkoluuloja arjessaan, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisten elämänlaatuun, aina terveysvaikutuksista työelämään.
Kaikilla on oltava oikeus syrjimättömyyteen käyttämissään sosiaali- ja terveysalan palveluissa, kuitenkaan tämä ei aina toteudu. Syrjivien ja epäasiallisten käytäntöjen takana voi olla tiedon ja osaamisen puute. Moninaisuuden tunnistamista ja sateenkaarisensitiivisyyttä tulisi pyrkiä vahvistamaan poikkileikkaavasti kaikissa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Siksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan voidaan parhaiten vaikuttaa lisäämällä keskeisten sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Hyvinvointialueen palveluja järjestettäessä on tärkeää selvittää nykytilanne eri palvelualojen työntekijöiden koulutuksessa, sateenkaari-tietoisuudessa sekä jo toteutuvassa kehitystyössä. Näin takaamme saavutettavat sekä yhdenvertaisemmat palvelut myös palveluiden integraation jälkeen.
Sateenkaarilasten ja -nuorten tilanteeseen tulisi akuutisti kiinnittää huomiota. Hyvinvointierot ovat enemmistöihin kuuluviin lapsiin verrattuna merkittävät, ja korona on entisestään syventänyt näitä eroja. Sateenkaarilapset ja -nuoret kokevat huomattavasti enemmän väkivaltaa ja kiusaamista kuin muut samanikäiset. Lapsuudenaikaisilla kokemuksilla on vakavia seurauksia esimerkiksi mielenterveydelle.
Kuten sote-järjestämislakikin edellyttää, tulee sekä hyvinvointialueiden että kuntien tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa, jotka edistävät hyvinvointia ja terveyttä. Näihin lukeutuvat myös sateenkaari-järjestöt, joilla on arvokasta käytännön tietotaitoa yhdenvertaisuuden edistämisessä, asiakaskohtaamisten parantamisessa sekä sote-työntekijöiden kouluttamisessa. Hyvinvointialueen tuleekin varmistaa muiden sote-alan järjestöjen ohella yhdenvertaisuustyölle arvokkaiden sateenkaari-järjestöjen osallisuus sekä toimintaedellytykset.
Me aloitteen tekijät yhdessä allekirjoittaneiden kanssa esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
- selvitetään nykytilanne asiakkaita työssään kohtaavien työntekijöiden koulutuksessa liittyen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamiseen sekä tietoisuuteen sateenkaari-väestön moninaisuudesta
- Ryhdytään selvityksen perusteella mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin tarjoamalla hyvinvointialueen työntekijöille kohdennettua lisäkoulutusta"
5. Gashaw Bibanin valtuustoaloite "Moninaisuuden huomioiva johtamisstrategia hyvinvointialueelle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 14 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Hyvinvointialueelle on laadittava selkeä johtamisstrategia, joka huomioi moninaisuuden ja inkluusion (osallisuuden) periaatteet läpileikkaavasti kaikilla organisaation tasoilla. Työelämän monimuotoisuus lisääntyy. Selkeällä moninaisuuden ja inkluusion johtamisstrategialla on ratkaiseva merkitys henkilöstön veto- ja pitovoimaan, työhyvinvointiin sekä palveluiden tuottamiseen.
Taustaa:
Monimuotoisuuden määritteitä ovat ikä, sukupuoli, vammaisuus, terveydentila, etninen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus ja seksuaalinen suuntautuminen. Nämä ovat myös lain määrittelemiä syrjintäperusteita, joiden vuoksi ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan työntekijänä tai asiakkaana. Työyhteisössä monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat myös työntekijöiden toisistaan poikkeava koulutus, kokemus, taidot, työnteon tapa, persoonallisuus ja arvot. Kaikilla eroavaisuuksilla on vaikutuksensa johtamiseen.
Suomen väestö ja työelämä on muuttumassa kulttuurisesti yhä monimuotoisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Ulkomaalaistaustaisten työllistyminen laajentaa osaamispohjaa ja lisää kansainvälisyyttä. Työelämän ja koko yhteiskunnan monimuotoisuudella, syrjimättömyydellä ja maahanmuutolle myönteisellä asenneilmapiirillä on kriittinen merkitys Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllistymiselle sekä Suomen imagolle globaalissa kilpailussa osaavasta työvoimasta ja kansainvälisistä investoinneista. Ulkomaalaistaustaisten nopea työllistyminen edistää heidän kotoutumistaan ja osallisuuttaan yhteiskunnassa sekä vähentää näin syrjäytymisen mukanaan tuomia kustannuksia ja riskejä.
Oleellista monimuotoisuuden johtamisessa on panostaminen syrjimättömiin ja tasa-arvoisiin käytäntöihin. Organisaatioiden käytännöt, jotka on rakennettu enemmistöä ajatellen, voivat tahattomasti asettaa muista kulttuureista tulleita epäedulliseen asemaan. Organisaatioiden käytännöissä tulisi huomioida henkilöstön monimuotoisuus ja varmistaa, etteivät ne tahattomasti syrji eri kulttuureista tulleita. Myös rekrytoinnissa on syytä panostaa työhönottokäytäntöjen syrjimättömyyteen. Yhdenvertaisuuden toteutumisen lisäksi on työpaikkojen etu saada tehtäviin sopivimmat työntekijät."