Områdesfullmäktige, möte 02-05-2023

Beskrivning

Asian valmistelija: strategia-asiantuntija Christa Salovaara ja strategiavalmistelun päällikkö Marianne Juosila

Aluevaltuuston kokouksessa 19.4.2022 § 44 jätettiin Reija Frimanin valtuustoaloite "Kulttuurihyvinvointi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 21 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Kulttuurilla ja taiteella on todettu olevan lukuisia ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy kehittämään kulttuurihyvinvointia osana sosiaali- ja terveyspalveluita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.  

Taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut eli kulttuurihyvinvointi on tunnistettu tärkeäksi osaksi hyvinvointitaloutta, joka luo mahdollisuuksia lisätä kestävää hyvinvointia ja talouskasvua samanaikaisesti.   

Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut raportin taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Raportin mukaan taiteet voivat tukea hoitoa ja hoivaa, auttavat sairauksien kanssa pärjäämisessä sekä ehkäisevät terveysongelmia. Taiteisiin osallistumisen on havaittu muun muassa vähentävän riskiä dementian sekä masennuksen kehittymiseen. Taiteilla on terapeuttista voimaa: esimerkiksi musiikin on havaittu voivan vähentää psykoottisuuden oireita psykoosista kärsivillä. Vahvaa tutkimusnäyttöä on saatu myös esimerkiksi musiikin käytöllä sairaaloissa ennen leikkaustoimenpidettä, taidetoiminnan sisällyttämisellä muistihäiriöistä kärsivien henkilöiden arkeen, ja yhteisöllisten taideohjelmien toteuttamisella mielenterveyden tukemiseksi.  

WHO suosittelee taiteen ja kulttuurin hyödyntämistä terveydenhuollon osana. Hyvinvointialueella suositusta tukisi esimerkiksi kulttuurireseptien tai kulttuurilähetteiden käyttöönotto.  

Yleistä tietoisuutta taideosallistumisen potentiaalisista terveyshyödyistä tulee edistää aktiivisesti. On tärkeää, että monipuolisten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa turvataan kaikille väestö- ja ikäryhmille, erityisesti vähemmistöille.  

Esitämme, että kulttuurihyvinvointi sisällytetään osaksi hyvinvointialuestrategiaa. Lisäksi esitämme, että hyvinvointialue ryhtyy selvittämään, millä keinoin kulttuurihyvinvointi parhaiten vakiinnutetaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää.  

Lähteet:   
WHO: What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review (2019)" 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 18.5.2022 § 84 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen strategiavalmistelupäällikön sekä hyte-asiantuntijan valmisteltavaksi.  

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Aloitteessa todetaan, että kulttuurilla ja taiteella on todettu olevan lukuisia ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Aloitteessa esitetään, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy kehittämään kulttuurihyvinvointia osana sosiaali- ja terveyspalveluita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.  

Lisäksi esitetään, että

• kulttuurihyvinvointi sisällytetään osaksi hyvinvointialuestrategiaa ja että
• hyvinvointialue ryhtyy selvittämään, millä keinoin kulttuurihyvinvointi parhaiten vakiinnutetaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää.  
   

Kuten aloitteessakin todetaan, taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi edistää hyvinvointia ja terveyttä ja tukea toiminta- ja työkykyä sekä osallisuutta. On tärkeää tukea myös niiden ihmisten mahdollisuutta saada taide- ja kulttuurikokemuksia, joiden itsenäiset mahdollisuudet osallistumiseen ovat rajallisia. Esimerkiksi Vantaan vanhus- ja vammaispalveluissa on jo pitkään jatkunut yhteistyö useiden eri taide- ja kulttuuritoimijoiden sekä kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Hyvinvointialuevalmistelussa on käynnistymässä osana HyväPerhekeskus -kehittämishanketta avoimissa kohtaamispaikoissa pilotoitava TempoFamily -malli, jonka tavoitteena tukea koko perheen hyvinvointia yhteisen soittoharrastuksen kautta. Terveyspalvelujen nettisivuilla asiakkaita ohjataan oman terveyden edistämiseen mm. kulttuurin ja taiteen keinoin. Aktiivinen yhteistyö taide- ja kulttuuritoiminnan kanssa nähdään tärkeänä myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

Vantaan ja Keravan yhteisten asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sujuvien palveluketjujen varmistaminen edellyttävät aktiivista yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointialuestrategian luonnoksessa todetaan alueen palveluvalikkoa täydentävän tärkeinä kumppaneina mm. järjestöt, seurakunnat ja yritykset. Yhteistyö ja yhteinen toiminnan kehittäminen on välttämätöntä erilaisiin asiakastarpeisiin vastaamiseksi, myös kulttuurihyvinvoinnin vahvistamisessa osana terveyden ja hyvinvointia edistämisen keinovalikoimaa.

Hyvinvointialueen on valmisteltava aluevaltuustolle hyvinvointikertomus ja -suunnitelma valtuustokausittain ja raportoitava asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäinen hyvinvointisuunnitelma laaditaan keväällä 2023.

Vantaan kaupunkistrategiassa todetaan, että kulttuurihyvinvointi on osa hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Myös Keravan kaupunkistrategiassa korostetaan kulttuurin merkitystä.  Kulttuurihyvinvointi on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollista kokonaisuutta, ja se otetaan huomioon alueellisen hyvinvointisuunnitelman laadinnassa.​

Beskrivning

Asian valmistelija: palvelualuejohtaja, asiantuntija- ja kehittämispalvelut Elina Eeva

Aluevaltuuston kokouksessa 19.4.2022 § 44 jätettiin Reija Frimanin valtuustoaloite "Kulttuurihyvinvointi osaksi sosiaali-​ ja terveyspalveluita". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 21 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Kulttuurilla ja taiteella on todettu olevan lukuisia ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme,​ että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy kehittämään kulttuurihyvinvointia osana sosiaali-​ ja terveyspalveluita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Taide-​ ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut eli kulttuurihyvinvointi on tunnistettu tärkeäksi osaksi hyvinvointitaloutta,​ joka luo mahdollisuuksia lisätä kestävää hyvinvointia ja talouskasvua samanaikaisesti. Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut raportin taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Raportin mukaan taiteet voivat tukea hoitoa ja hoivaa,​ auttavat sairauksien kanssa pärjäämisessä sekä ehkäisevät terveysongelmia. Taiteisiin osallistumisen on havaittu muun muassa vähentävän riskiä dementian sekä masennuksen kehittymiseen. Taiteilla on terapeuttista voimaa: esimerkiksi musiikin on havaittu voivan vähentää psykoottisuuden oireita psykoosista kärsivillä. Vahvaa tutkimusnäyttöä on saatu myös esimerkiksi musiikin käytöllä sairaaloissa ennen leikkaustoimenpidettä,​ taidetoiminnan sisällyttämisellä muistihäiriöistä kärsivien henkilöiden arkeen,​ ja yhteisöllisten taideohjelmien toteuttamisella mielenterveyden tukemiseksi.

WHO suosittelee taiteen ja kulttuurin hyödyntämistä terveydenhuollon osana. Hyvinvointialueella suositusta tukisi esimerkiksi kulttuurireseptien tai kulttuurilähetteiden käyttöönotto. Yleistä tietoisuutta taideosallistumisen potentiaalisista terveyshyödyistä tulee edistää aktiivisesti. On tärkeää,​ että monipuolisten taide-​ ja kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus osana sosiaali-​ ja terveydenhuoltoa turvataan kaikille väestö-​ ja ikäryhmille,​ erityisesti vähemmistöille. Esitämme,​ että kulttuurihyvinvointi sisällytetään osaksi hyvinvointialuestrategiaa. Lisäksi esitämme,​ että hyvinvointialue ryhtyy selvittämään,​ millä keinoin kulttuurihyvinvointi parhaiten vakiinnutetaan osaksi sosiaali-​ ja terveydenhuollon järjestelmää. Lähteet: WHO: What is the role of the arts in improving health and well-​being? A scoping review (2019)"

Vastaus aloitteeseen käsiteltiin aluehallituksessa 5.10.2022 § 197 ja aluevaltuustossa 22.11.2022 § 96. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. ”Uudelleen valmistellussa vastauksessa tulee todeta, että kulttuurihyvinvointia tarkastellaan monipuolisesti osana hyvinvointisuunnitelmaa kattaen konkreettisten keinojen ulottamisen myös arjen hoitokulttuuriin ja fyysiseen hoitoympäristöön, ei ainoastaan hyte-työhön.” 

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Kulttuurihyvinvointi on tunnistettu tärkeäksi osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäistä aluevaltuuston kokouksessaan 22.11.2022 § 94 hyväksymää hyvinvointialuestrategiaa. Strategiassa todetaan, että hyvinvointialueella tunnistetaan kulttuurin merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ja yhteistyötä eri taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa jatketaan.  Hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarviossa todetaan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan laativan suunnitelman hyvinvointialueen kulttuurihyvinvointityöstä ja ehdotuksen toimenpiteistä, joilla kulttuurihyvinvointityötä lähdetään edistämään hyvinvointialueella. Kulttuurihyvinvointityössä tehdään aktiivista yhteistyötä Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäinen alueellinen laaja hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tullaan laatimaan vuoden 2023 aikana. Suunnitelmaosio sisältää myös ikäryhmäkohtaiset hyvinvointisuunnitelmat (lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet). Hyvinvointialueella pidetään tarkoituksenmukaisena, että kulttuurihyvinvointia tarkastellaan osana laajaa hyvinvointisuunnitelmaa. Tästä johtuen ikäryhmäkohtaisia työryhmiä ohjeistetaan tarkastelemaan kulttuurihyvinvointia erityisesti toimenpiteitä asetettaessa. Kulttuurihyvinvointia tulee tarkastella ikäryhmäkohtaisissa suunnitelmissa monipuolisesti kattaen konkreettisten keinojen ulottamisen myös arjen hoitokulttuuriin ja fyysiseen hoitoympäristöön.

Kulttuurihyvinvointi on tunnistettu osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvinvointia edistävää keinovalikoimaa, ja sitä toteutetaan hyvinvointialueella jo tällä hetkellä. Esimerkiksi vanhuspalvelujen asiakkailla on mahdollisuus saada kulttuuriluotsien tukea sekä iloa kulttuuripalvelujen järjestämistä vaihtuvista taidenäyttelyistä asumisen yksiköissä. Asukkaille on järjestetty myös erilaisia musiikki- ja teatteriesityksiä yhteistyössä kaupunkien ja järjestötoimijoiden kanssa. Lasten, nuorten ja perheiden toimialalla on tehty laajaa yhteistyötä Vantaan musiikkiopiston Tempo-orkesterin kanssa, ja tällä hetkellä hyvinvointialueella pilotoidaan TempoFamily –mallia, jonka tavoitteena on tukea koko perheen hyvinvointia perheen yhteisen soittoharrastuksen kautta. Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen omissa asumispalveluyksiköissä sekä sosiaalityössä soveltuvin osin pyritään järjestämään asiakaskunnalle mahdollisuus virkistykseen ja kulttuuriin muun muassa retkien ja museokäyntien muodossa.

Kulttuurin merkitys on huomioitu eri tavoin myös hyvinvointialueen tilaratkaisuissa. Esimerkiksi Katriinan sairaassa tehdään yhteistyötä Vantaan taidemuseo Artsin kanssa. Artsista on sijoitettuna taidetta sairaalan eri yksiköihin.  Lisäksi sairaalan aulatilassa on potilaiden käytössä kirjasto, jota ylläpidetään vapaaehtoisvoimin. Sairaalassa toteutettiin perintörahan turvin kaksivuotinen projekti "hyvinvointia luonnosta", jonka avulla tiloihin tuotiin suuria luontoaiheisia valokuvatapettiseiniä ja ulkotiloihin (atriumsisäpihat ja lasitetut parvekkeet) istutuksia.

Yhteistyötä eri kulttuuritoimijoiden kanssa ja kulttuurin huomioimaa työotetta jatketaan ja tullaan entisestään vahvistamaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Taide ja kulttuuri eri muodoissaan voivat tuottaa monenlaista hyvinvointia ja auttaa näin myös sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä (WHO 2019).

Kulttuurihyvinvointi näkyy vahvasti myös hyvinvointialueen kehittämisen kentällä, jossa osana Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) HyväHyte -kärkeä luodaan palvelukonsepti, joka tukee hyvinvointialueen asukkaita ja haavoittuvassa asemassa olevia asiakasryhmiä löytämään paremmin hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, kuten liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluihin sekä yhteisölliseen toimintaan.