Områdesfullmäktige, möte 02-05-2023

Beskrivning

Asian valmistelija: erityisasiantuntija Hilda Hakkarainen

Aluevaltuuston kokouksessa 30.8.2022 § 78 jätettiin Pirjo Luokkalan valtuustoaloite "Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen lähipalvelujen suunnitteluun tulee osallistaa alueen asukkaat, asukas- ja muut yhdistykset sekä alueella toimivat yritykset". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 30 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:  

"Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toimipaikkojen ja palvelujen sisällön suunnitteluun tulee osallistaa alueella asuvat asukkaat, asukas- ja muut yhdistykset sekä alueella toimivat yritykset. Lähellä toteutettu palvelu on usein alueella asuvien asukkaiden ja alueella toimivien yhdistysten ja yritysten edun mukaista. Myös lähiluonto kiittää, kun palvelupisteeseen pääsee helposti kävellen tai vaikka pyörällä. Lähipalvelu voi parhaimmillaan olla myös energiatehokasta ja taloudellisesti kannattavaa. Kaikessa palvelutoiminnan ja palvelupaikkojen suunnittelussa tulee huomioida se, että palvelun käyttäjät ovat pääsääntöisesti palveluidensa sisällön parhaita asiantuntijoita. Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että palvelujen käyttäjiltä kysytään, mihin palvelupaikat tulisi Vantaan ja Keravan asuinalueella sijoittaa ja millaisia palveluita käyttäjät omalla lähialueellaan tarvitsevat." 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 § 281 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen johtajaylilääkärin valmisteltavaksi. 

Aloite on jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa 6 kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon.

Vastaus valtuustoaloitteeseen: 

Yksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategian hyvinvoinnin näkökulmista on, että toimimme yhdessä. Hallintosäännön 6 §:n mukaan toimialojen tulee huolehtia suunnitelmallisesti omassa toiminnassaan siitä, että hyvinvointialueen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa oikea-aikaisesti ja vuorovaikutteisesti hyvinvointialueen toimintaan. Alueen asukkaiden ja sidosryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia käsitellään tarkemmin aluevaltuuston kokouksessaan 14.3.2023 § 18  hyväksymässä osallisuusohjelmassa.  

Palveluverkkosuunnittelu perustuu toimialojen jatkuvaan lyhyen ja pitkän tähtäimen palvelutarvetarkasteluun. Laki hyvinvointialueesta (611/2021) antaa reunaehdot palveluverkkojen muutoksia varten tehtäville investoinneille. Lisäksi monet muut lait (esim. kansanterveyslaki, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta, laki kehitysvammaisten erityishuollosta sekä laki pelastustoimen järjestämisestä) ja asetukset sekä ministeriöiden ja viranomaisten ohjeet ohjaavat suoraan hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevien palvelutuotannon laatua, määrää ja sijaintia. Palveluverkkosuunnittelun keskeisenä tavoitteena on kunnan tai hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeiden mukaisen taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaan sekä monikäyttöisen palveluverkon kehittäminen. Palveluverkkosuunnitteluprosessissa arvioidaan ja ennakoidaan palvelutarpeiden muutoksia, palvelujen kehittämistarpeita sekä keinoja vastata muuttuviin tarpeisiin.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelujen järjestämisestä vastaavat toimialat pitävät tärkeänä asukkaiden ja sidosryhmien osallistamisen palveluverkkojen suunnittelussa ja heitä onkin otettu mukaan toimintojen suunnitteluun. Esimerkiksi perhekeskusten kohtaamispaikkatoimintaa on kehitetty vahvasti yhdessä järjestöjen, erilaisten yhteisöjen sekä perheiden ja vapaaehtoisten kanssa. Vanhuspalveluiden toimialalla käynnistetty asiakasraati tuo asiakaskunnan näkemyksiä esiin. Osallistamiseen liittyviä menetelmiä valittaessa pyritään huomioimaan kunkin palveluverkon erityistarpeet ja ominaisuudet.  

Hyvinvointialuetasoinen osallisuusohjelma suuntaa tekemistä, mutta varsinaiset käytännön toimenpiteet kirjataan toimialakohtaisiin osallisuussuunnitelmiin. Osallisuussuunnitelmissa toimialat ottavat kantaa siihen, miten asukkaat ja sidosryhmät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun. Toimialat laativat osallisuussuunnitelmat kevään 2023 aikana.