Perustelut
Asian valmistelijat: rahoituspäällikkö Jarmo Stirkkinen ja talousjohtaja Hanna Heinikainen
Hyvinvointialueen kassanhallinta ja maksuvalmiuden hoito edellyttävät joustavaa ja kustannustehokasta lyhytaikaisen rahoituksen hankintainstrumenttia.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 81 §:n mukaan rahatoimessa tulee hoitaa hyvinvointialueen rahavaroja siten, että maksuvalmius on varmistettu, maksuliikenne on ajan tasalla, lyhytaikaiset lainat on suunniteltu ja rahavarat sijoitettu hyvinvointialueen hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Talousjohtaja päättää lyhytaikaisen (alle vuoden pituisen) lainan ottamisesta. Muutoin hyvinvointialueen rahavaroista vastaa aluehallitus. Rahavarojen käytännön hoitamisesta vastaa rahatoimesta vastaava viranhaltija.
Pitkäaikainen rahoitustarve investointeihin järjestetään edellä mainitun valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden puitteissa, josta säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:ssä, investointisuunnitelmasta mainitun lain 16 §:ssä. Hyvinvointialueesta annetussa laissa ei ole lyhytaikaista lainanottoa tai muuta lyhytaikaista rahoitusta koskevaa sääntelyä. Koska investointien rahoitus kuvataan investointisuunnitelmassa, joka sisältää investointien rahoittamiseksi tarvittavien pitkäaikaisten lainojen nostot lainanottovaltuuden puitteissa, lyhytaikaista lainaa voi käyttää tosiasiallisesti vain maksuvalmiuden turvaamiseksi. Tähän lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen hyvinvointialueella käytetään ensisijaisesti kuntatodistusohjelmaan verrattavaa hyvinvointialuetodistusohjelmaa.
Hyvinvointialuetodistukset ovat hyvinvointialueen liikkeelle laskemia velkasitoumuksia. Hyvinvointialuetodistusohjelma on tarkoitettu hyvinvointialueen lyhytaikaisen, eli ajanjaksoltaan alle vuoden kestoisen, rahoitustarpeen kattamista varten. Hyvinvointialuetodistusohjelma on rahoitusmuotona nopeasti käytettävissä, joustava ja tehokas keino kilpailuttaa rahoitus hyvinvointialueen kassanhoidossa maksuvalmiuden turvaamiseksi.
Hyvinvointialue solmii vastapuolen eli rahoituslaitoksen kanssa hyvinvointialuetodistusohjelman, joka on puitesopimus hyvinvointialuetodistusten liikkeellelaskusta. Puitesopimuksen suuruus, joka vastaa samanaikaisesti liikkeessä olevien hyvinvointialuetodistusten yhteenlaskettua maksiminimellisarvoa, sovitaan hyvinvointialueen tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointialuetodistus on haltijavelkakirja, jolla liikkeellelaskija eli hyvinvointialue lainaa rahaa markkinoilta. Hyvinvointialuetodistusohjelma on rinnastettavissa rahamarkkinoilla kuntien ja kuntayhtymien kuntatodistuksiin, pankkien velkasitoumuksiin, yritysten yritystodistuksiin ja valtionvelkasitoumuksiin.
Hyvinvointialuetodistusohjelma on maksuton, eikä puitesopimuksen laatiminen ja voimassaolo siten aiheuta hyvinvointialueelle kustannuksia. Todistusohjelman perustamiselle ja todistuksille ei edellytetä asetettavan vakuuksia. Hyvinvointialueen rahoituskustannus määräytyy liikkeellelaskuhetken markkinakoron mukaan. Rahoituslaitos vastapuolena takaa jälkimarkkinat hyvinvointialueen liikkeelle laskemille hyvinvointialuetodistuksille sitoutumalla ostamaan ne ilmoitetulla markkinakorolla. Hyvinvointialue päättää todistusten liikkeellelaskun yksityiskohdista, kuten määrästä, ajankohdasta ja laina-ajan pituudesta sopimusehtojen puitteissa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto on kokouksessaan 30.08.2023 § 70 päättänyt perustaa hyvinvointialuetodistusohjelman Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Ohjelman koko on maksimissaan 80 milj. euroa. Nykyisen hallintosäännön 81 §:n mukaan aluehallitus päättää lyhytaikaista rahoitusta varten perustettavista velkaohjelmista (hyvinvointialuetodistusohjelmat) ja niiden määristä. Talousjohtaja päättää kyseisten velkaohjelmien alla nostettavista luotoista.
Kilpailun sekä likviditeetin varmistamiseksi on syytä perustaa hyvinvointialuetodistusohjelmat myös muiden Suomessa toimivien rahoituslaitosten kanssa. Suomessa aktiivisesti todistuskauppaa käyvät: Nordea Bank Abp, OP Yrityspankki Oyj, Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukonttoritoiminta, Aktia pankki Oyj, Swedbank AB (publ), Suomen sivuliike sekä Danske Bank A/S, Suomen sivuliike.
Hyvinvointialuetodistusohjelman enimmäislimiitti tulee vahvistaa ja tässä vaiheessa ennakoidun tarpeen pohjalta päätösehdotuksessa esitetty rahoituslaitoskohtainen 150 milj. euron limiitti, mikä vastaa noin puolentoista kuukauden käyttötalousmenoja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ilman keskustelua.
Lisätietoa päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.