Aluehallitus, kokous 18.8.2026

§ 167 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen puuttumista työperäiseen hyväksikäyttöön

VAKEDno-2026-600

Perustelut

Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen 

Aluevaltuuston kokouksessa 2.2.2026 § 12 jätettiin Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on puututtava työperäiseen hyväksikäyttöön". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 32 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käyttää vuosittain merkittäviä summia hankintoihin ja alihankintaan. Näihin ketjuihin voi kytkeytyä myös työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, joten hyvinvointialueen on vahvistettava toimiaan modernin orjuuden torjumiseksi. 

Suomessa työskentelee monia ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja olosuhteissa, joita on kuvattu moderniksi orjuudeksi. He saapuvat tänne vakavasti velkaantuneina jouduttuaan maksamaan suuren kynnysrahan halpatyövoiman välittäjille. Heitä on töissä rakennustyömailla, vanhustenhoitajina, siivoojina sekä monilla muilla julkisella rahalla toimivilla aloilla. 

Harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön ongelmiin on herättävä. Valitettava totuus on, että ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on yleistä sekä järjestelmällistä. Yrittäjille ja ihmiskauppiaille annetut tuomiot ovat aivan liian lieviä, joskus myös täysin olemattomia. Toiminnasta kärsivät eniten ihmiskaupan uhrit, mutta myös rehelliset yrittäjät, jotka joutuvat kilpailemaan orjatyötä hyödyntävien yritysten kanssa. 

Työsuojeluviranomaiset ovat valitettavasti usein avuttomia havaittujen väärinkäytösten estämisessä, sillä heidän toimivaltuutensa ja resurssinsa ovat täysin riittämättömät. Valtion tulee rahoitusta lisäämällä, rangaistuksia kiristämällä ja viranomaisten toimivaltuuksia vahvistamalla torjua hyväksikäyttöä. Hyvinvointialueilla on myös tärkeä asema työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan estämisessä. 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on laadittava selkeät ja sitovat ohjeistukset työehtojen polkemisen, työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjumiseksi hyvinvointialueen toiminnassa, alihankintaketjuissa ja hankinnoissa. On selvitettävä pitäisikö alihankintaketjujen pituutta rajoittaa. 

Esitämme, että hyvinvointialueella otettaisiin käyttöön Työvoiman hyväksikäytön torjunta rakennusalalla –ohjekortti. Se sisältää keinoja ennaltaehkäistä ja tunnistaa työvoiman hyväksikäyttöä rakennushankkeissa sekä neuvoja, kuinka toimia epäilysten herätessä. Ohjekortin luoneet rakennusalan työnantaja- ja työntekijäjärjestöt näkevät, että ohjeiden noudattaminen edistää tervettä kilpailua ja reiluja työoloja sekä auttaa torjumaan harmaata taloutta ja talousrikoksia. Ohjeet perustuvat lain vaatimuksiin ja sisältävät huolellisuusvelvoitteeseen perustuvia toimenpiteitä, joilla edistetään vastuullisempaa yrityskulttuuria. 

Kaikissa hyvinvointialueen tehtävissä sopimuksissa on vaadittava työehtosopimusten noudattamista koko hankintaketjun osalta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen viranhaltijoiden on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä viranomaisten kanssa hyväksikäyttötapausten estämiseksi ja uhrien auttamiseksi." 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 10.2.2026 § 31 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 2.8.2026 mennessä. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen: 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tunnistaa suurena hankkijana, että sen hankintatoiminnalla on alueellisesti merkittävä vaikutus ekologisuuden, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun näkökulmasta. Hankintastrategian mukaisesti tavoitteena on muun muassa edistää sosiaalista vastuullisuutta ja varmistaa se, että hankitut tavarat ja palvelut on tuotettu sosiaalisesti vastuullisissa olosuhteissa.  Hyvinvointialue on julkisena hankintayksikkönä sitoutunut toteuttamaan vastuullista hankintaa muun muassa hyvinvointialueen hankintaohjeen ja hankintastrategian mukaisesti hankintalain (1397/2016) ja tilaajavastuulain (1233/2006) laeissa säädellyllä tavalla.  

Hyvinvointialueen hankintastrategia sisältää kolme päätavoitetta, joista yksi on vastuullisuus. Hankintastrategiassa on vastuullisuutta koskien mainittu seuraavasti: 

“Hankintojen vastuullisuuden varmistamiseksi hyvinvointialueelle tullaan määrittelemään hankintojen yhteiset vastuullisuustavoitteet. [--] 

"Hankintoja toteutetaan siten, että hyvinvointialueen toimintojen kestävyys ja ekologisuus varmistetaan. Hankinnoilla vaikutetaan lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden toteutumiseen. Hankinnoissa otetaan huomioon taloudellisen ja sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmat ja hankintoja analysoidaan näiltä osin tietoon perustuen." [--]  
 
"Hankinnoilla tuetaan yhteiskuntavastuuta ja tavoitetta hyvinvointierojen kaventamisesta. Hankintatoiminnalla edistetään ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien toteutumista sekä tasavertaista työllistämistä. Hankintoihin määritellään vastuullisuustoimintamalli, joka ohjaa vastuullisiin hankintoihin."

 

Hyvinvointialueen hankintaohjeessa huomioidaan sosiaaliset vastuullisuusnäkökohdat hyvinvointialueen hankintojen markkinakartoituksesta aina kilpailutukseen asti. Hankintaohjeen mukaan vastuullisuusnäkökohdat on huomioitava kaikissa hankintalain mukaisissa hankinnoissa sekä mahdollisuuksien mukaan myös pienhankinnoissa. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on määritellyt sopimusehdoissaan vastuullisuusnäkökohdat, joihin sopimustoimittajat on sitoutettu. Lisäksi hyvinvointialue on laatinut Code of Conductin eli vastuullisuuden vähimmäisehdot sekä sopimusehdot sopimustoimittajille ja alihankkijoille, joihin sopimustoimittajien tulee sitoutua. Code of Conduct on lähtökohtaisesti liitteenä kaikissa kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Vastuullisuuden vähimmäisehdot ovat saatavilla myös hyvinvointialueen internet-sivuilla.  

Code of Conduct -sopimusehdoissa on vaadittu, että sopimustoimittajan on huolehdittava siitä, että hankintasopimuksen mukaisessa, Suomessa toteutettavassa työssä, noudatetaan vähintään niitä työsuhteen vähimmäisehtoja, joita Suomen lain ja työehtosopimusmääräysten mukaan on noudatettava samanlaatuisessa työssä. 

Muun ohella toimittajien tulee varmistaa, että asetetut vähimmäisvaatimukset täyttyvät toiminnassa sekä toimitusketjussa sopimuskauden aikana. Toimitusketjua ja alihankkijoita koskevia vaatimuksia on korostettu Code of Conductissa. Hankinnoissa, joissa voi olla suuri riski työperäiselle hyväksikäytölle, asetetaan tarkentavia vaatimuksia ja ehtoja sekä huomioidaan soveltuvin osin muita toimialaa koskevia käytäntöjä ja erityisehtoja osana hankintaprosessia.  

Hyvinvointialue suhtautuu vastuullisuuden vaatimuksiin vakavasti ja toimii yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, mikäli hyvinvointialueen hankintasopimuksissa havaitaan väärinkäytöksiä, kuten työperäistä hyväksikäyttöä tai ihmiskauppaa. Hyvinvointialueella on käytössä ilmoituskanava, jonka kautta voi ilmoittaa toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäilyistä, esimerkiksi toiminnasta, jossa ei noudateta Code of Conductissa tai sopimusehdoissa määriteltyjä vastuullisia ja eettisiä periaatteita. Lisäksi hyvinvointialue valvoo itse aktiivisesti hankintasopimuksiaan.   

Sote-järjestämislain (612/2021) muutoksen myötä alihankittavien palveluiden prosenttimääräinen enimmäisraja poistettiin. Hyvinvointialueella on vastuu valvoa palveluntuottajia ja heidän alihankkijoitansa ja sitä, että palvelut tuotetaan lakien, asetusten ja kilpailutuksen ehtojen mukaisesti sopimuskaudella. Järjestämislain 17 a §:n mukainen sääntely alihankinnan ketjutuksesta ei mahdollista sitä, että palveluja tuottava yksityinen palveluntuottaja käyttäisi alihankkijaa, joten tämä rajoittaa alihankinnan ketjutusta sote-hankinnoissa.  

Hankintalain kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa ei voida lähtökohtaisesti kieltää tarjoajia käyttämästä alihankkijoita, ellei tähän ole erityistä syytä (ks. C-176/98, Holst Italia (EU:C:1999:593) ja C-314/01, Siemens ja ARGE Telekom (EU:C:2004:159)). Kuitenkin rakennusurakka- ja palveluhankinnoissa sekä tavarahankintaan liittyvissä kokoamis- ja asennustöissä voidaan vaatia, että tarjoaja tai ryhmittymän jäsen toteuttaa itse tietyt kriittiset tehtävät. 

Hyvinvointialue on alkanut selvittämään Työvoiman hyväksikäytön torjunta rakennusalalla -ohjekortin käyttöönottoa tilakeskuksen urakkasopimuspohjien liitteeksi samalla, kun tilakeskuksen sopimusmalleja kehitetään. Selvyyden vuoksi todetaan, että hyvinvointialueen vastuullisuuden vähimmäisehdot koskevat jo nyt myös rakennus- ja urakkahankintoja edellä kuvatusti.   

Hyvinvointialue on julkaissut Aktiivinen toimijuus -hankkeessa Vakauta ja arvioi -työkaluja ihmiskaupan uhrien auttamiseksi -käsikirjan, joka löytyy ihmiskauppa.fi -sivulta. Hyvinvointialueen YouTube-kanavalta löytyy myös videoita ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi sekä THL:n kanssa tuotettuja ihmiskauppaa käsitteleviä videokokonaisuuksia.

Päätösehdotus

Aluehallitus päättää: 

  1. antaa Vasemmistoliiton valtuustoryhmälle ja 32 muulle valtuustoaloitteen allekirjoittaneelle aluevaltuutetulle yllä selostusosassa olevan vastauksen valtuustoaloitteeseen; 
  2. esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.