Perustelut
Asian valmistelijat: terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko ja vanhustenpalvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen
Aluevaltuuston kokouksessa 29.4.2024 § 32 jätettiin Antero Eerolan valtuustoaloite "Hyvinvointialueen pidettävä kiinni hoitotakuusta ja vanhustenhoidon tasosta". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 14 aluevaltuutettua.
Valtuustoaloite kuului seuraavasti: "Maan hallitus teki kehysriihessään 15.-16.4.2024 rajuja leikkauspäätöksiä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toteutuessaan ne tarkoittaisivat tuntuvia heikennyksiä nykyiseen palvelutasoon. Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa hoitotakuun merkittävä pidentäminen 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen. Lisäksi suun terveydenhuollon hoitotakuuta pidennettäisiin neljästä kuuteen kuukauteen.
Myös henkilöstömitoitusta vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on tarkoitus heikentää 0,65 henkilöstä 0,6 henkilöön. Samalla hallitus määrää luovuttavaksi hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7 työntekijään vuoden 2028 alusta. Näillä linjauksilla romutetaan vuosia jatkunut yhteinen, poliittiset rajat ylittänyt yhteistyö vanhusten hoidon parantamiseksi sitä pitkään ravistelleiden hoivaskandaalien ja ikäihmisten kaltoinkohtelun jälkeen.
Hyvinvointialueilla on lain edessä vastuu kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on antanut asukkailleen lupauksen palveluiden parantamisesta ja ottanut kunnianhimoisen tavoitteen olla Suomen paras sote- alue. Tämä ei onnistu, mikäli hoitotakuuta ja vanhustenhoidon tasoa lasketaan. Hyvinvointialue on omilla toimillaan ja kunnianhimoisella uudistusohjelmallaan haastanut maan hallituksen säästölinjan ja osoittanut, että vaihtoehtoja palveluiden heikentämiselle on. Siksi on johdonmukaista, että hoitoon pääsyyn ja vanhustenhoivan tasoon liittyvistä lupauksista pidetään kiinni.
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavan sisältöisen aloitteen: ” Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pitää jatkossakin kiinni 14 päivän perusterveydenhoidosta sekä jo vahvistetuista hoitajamitoituksista vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa."
Aluehallitus päätti merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähetti sen edelleen terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan sekä vanhusten palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 29.10.2024 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Hoitotakuu
Perusterveydenhuollon kiireettömän hoitoon pääsyn tavoiteaika 14 vrk ja suun terveydenhuollon tavoite 3 kk säilyvät ennallaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Hyvinvointialue on sitoutunut Talousarviossa 2024 ja taloussuunnitelmassa 2024–2026 asetettuihin tavoitteisiin.
Hoitoon pääsyn tavoitteita tukevat terveydenhuollon palvelujen toimialan kehittämistoimet Omatiimi toimintamalli ja Joustavan vastaanoton malli. Saatavuutta ja jatkuvuutta parantava Omatiimi -toimintamalli on otettu käyttöön kaikilla hyvinvointialueen terveysasemilla toukokuun alussa. Malli laajenee terveysasemapalvelujen lisäksi suun terveydenhuollon palveluihin ja sairaalapalveluihin, suunnittelutyö on käynnistynyt. Omatiimi-toimintamallia kehitetään edelleen integroimalla palvelumalliin myös matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluja.
Vähäisen hoidon tarpeen potilaille kehitetty joustavan vastaanoton malli on laajentunut koko suun terveydenhuoltoon. Joustava vastaanotto lyhentää hoidon läpimenoaikaa, kun asiakkaan pääsevät oikea-aikaisesti hoidon piiriin, ja hoitojaksojen kokonaiskesto lyhenee. Joustavalla vastaanotolla käyneistä noin puolet on saatu valmiiksi samalla käynnillä. Mallin avulla suun terveydenhuollon hoitojono on saatu purettua.
Vanhustenhoidon tasosta kiinnipitäminen
Vanhusten palvelujen toimialan perustehtävä on vastata Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhusväestön lakisääteisistä ja tarpeen mukaisista palveluista. Vanhuspalvelujen toimiala seuraa vastuualueeseensa kohdistuvia asukkaiden palvelutarpeita ja niiden muutoksia. Palvelutarpeet kasvavat nopeammin, kuin mihin nykyisillä toimintamalleilla ja ennakoiduilla resursseilla pystytään vastaamaan. Palvelujen järjestämisvelvoitteisiin vastataan käynnistämällä tai jatkamalla konkreettisia vanhuspalvelujen tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavia toimenpiteitä. Palveluja ja palvelurakennetta uudistetaan uudistusohjelman mukaisesti vastaamaan paremmin asiakastarpeita.
Vanhuspalveluissa ikääntyneen palvelutarpeen kasvuun vastataan oikea-aikaisella ja ennakoivalla matalan kynnyksen neuvonnalla ja ohjauksella. Tärkeää on verkostoyhteistyö ja poikkihallinnollinen HYTE-toiminta yhteistyössä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa, perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut sekä kolmannen sektorin hyvinvointia ja osallisuutta tukevat toiminnat. Näiden lisäksi palvelujen kehittämistä tehdään myös etäpalveluja sekä teknologiaa hyödyntäen.
Palvelutarpeen arviointi tarkoittaa asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeen laaja-alaista selvittämistä. Arvioinnilla varmistetaan, että ikäihmiset saavat oikea-aikaista tukea ja apua. Samalla tarjotaan tietoa asuinalueen toiminnasta, palveluista ja opastetaan niiden hakemiseen. Palvelutarvetta arvioidaan ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelun piirissä olevien asiakkaiden osalta vähintään kaksi kertaa vuodessa tai silloin kun vanhuksen tilanne muuttuu. Hyvinvointialue myöntää sosiaalipalveluja yksilöllisen palvelutarpeen selvittämisen perusteella. Selvittäminen perustuu asiakkaan omaan näkemykseen sekä yhden tai useamman asiantuntijan arvioon.
Vanhuspalveluissa noudatetaan lakisääteistä henkilöstömitoitusta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman mukaisesti henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on vähintään 0,65. Toteutunut henkilöstömitoitus tarkoittaa toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikön asiakkaiden määrään. Henkilöstömitoituksen tulee olla vähimmäismitoitusta korkeampi silloin, kun asiakkaiden yksilölliset tarpeet sitä edellyttävät.
Hoiva-asumisen henkilöstörakenne on suunniteltu tukemaan asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti. Hoiva-asumisen yksiköissä työskentelevät moniammatilliset tiimit, joiden osalta on selkeät käytänteet välittömän ja välillisen työn osalta. Lähijohtaja ja asiakasvastaava suunnittelevat yhdessä henkilöstön kanssa työvuorot kolmeksi viikoksi henkilöstörakenteen ja asiakastarpeiden mukaisesti. Mitoituksen seuranta on osa yksikön lähijohtajan ja asiakasvastaavan päivittäistä työtä. Henkilöstömitoituksen seuranta turvaa asiakkaiden laadukasta hoivaa.
Lähijohtaja ja asiakasvastaava seuraavat päivittäin järjestelmästä toimintayksikön mitoitusta suhteessa yksikön asiakastarpeisiin sekä niihin tavoitteisiin, joita mitoituksen osalta on määritetty. Mikäli yksikön henkilömitoitus jää vajaaksi, sitä tasataan ensisijaisesti yksiköiden välillä tai resurssikeskuksen varahenkilöstön avulla. Mikäli nämä keinot eivät ole riittävät, käytetään resurssikeskuksen kautta tilattavaa vuokratyövoimaa. Henkilöstömitoituksen seurantajakso on kolme viikkoa.
Yksiköissä ja resurssikeskuksessa tapahtuvan päivittäisen mitoituksen seurannan lisäksi, hoiva-asumisen palvelualueen johtoryhmä yhdessä resurssikeskuksen johdon kanssa ovat kolmen viikon tasausjakson jälkeen käyneet toteutuneet mitoitukset läpi ja mahdollisesti ostetut vuokrahenkilöstökulut on analysoitu. Hallitus on saanut hyvinvointialuejohtajan raportoinnin yhteydessä tiedon hoivakotien keskimääräisetä toteutuneesta mitoituksesta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos toteuttaa myös kaksi kertaa vuodessa ympärivuorokautisen palveluasumisen mitoitusseurannan.
Mikäli lakisääteinen henkilöstömitoitus laskee 0,6:een, yksikköjen henkilöstömäärä tulee kuitenkin arvioida asiakkaiden hoitoisuuden mukaan. Henkilöstömitoituksen laskeminen ei tarkoita suoraan henkilöstön vähentämistä mitoituksen laskun suhteessa. Koska asiakkaiden hoitoisuus vaihtelee päivittäin, henkilöstöä tulee olla käytettävissä vähimmäismitoitusta enemmän asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tarvittavaan vakanssimäärään vaikuttaa myös se, että mitoitus lasketaan välittömän (asiakkaan läsnä tehtävää työtä) työajan käytön mukaan. Kaikki välillinen työ (kokoukset, koulutukset poissaolot) tulee korvata sijaisuuksilla.
Yhteenveto
Vantaa ja Keravan hyvinvointialue Terveydenhuollon palvelujen toimialan tavoitteet perusterveydenhuollon hoitotakuun osalta säilyvät ennallaan. Yllä mainituilla kehittämistoimilla ja hoitotakuun nykyisillä enimmäismääräajoilla edistetään yhdenvertaista saatavuutta, palvelujen oikea-aikaisuutta, hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.
Vanhusten palveluja ja palvelurakennetta uudistetaan ja kehitetään uudistusohjelman mukaisesti vastaamaan paremmin asiakastarpeita. Iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa noudatetaan lakisääteistä henkilöstömitoitusta. Yksikön henkilöstömäärä arvioidaan asiakkaiden hoitoisuuden ja yksilöllisten tarpeiden mukaan eikä henkilöstömitoituksen laskeminen siten tarkoita suoraan henkilöstön vähentämistä mitoituksen laskun suhteessa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoa päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.