Perustelut
Asian valmistelija: talousjohtaja Hanna Heinikainen
Hyvinvointialuelain (611/2021) 117 §:n mukaan hyvinvointialueen tilikausi on kalenterivuosi. Voimaanpanolain (616/2021) 1 §:ssä on säännelty hyvinvointialuelain voimaanastumisesta. Sen mukaan hyvinvointialueen tilinpäätös laaditaan hyvinvointialueesta annetun lain 13 luvussa sekä tarkastetaan mainitun lain 14 luvussa tarkoitetulla tavalla.
Hyvinvointialuelain (611/2021) 117 §:n mukaan aluehallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Aluehallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen aluevaltuuston käsiteltäväksi. Aluevaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilinpäätös on valmisteltu noudattaen Kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaoston yleisohjetta hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (30.5.2023).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2024 käsitellään aluehallituksen kokouksessa 25.3.2025. Tällöin aluehallitus myös allekirjoittaa tilinpäätöksen sillä hyvinvointialueesta annetun lain 117 § mukaan tilinpäätöksen allekirjoittavat sekä aluehallituksen jäsenet että hyvinvointialuejohtaja. Tämän jälkeen tilinpäätös lähetetään tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi, minkä jälkeen tilinpäätös etenee aluevaltuuston käsiteltäväksi kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen 9.6.2025.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilinpäätös 2024
Vuoden 2024 aikana hyvinvointialuelakiin tehtiin muutamia muutoksia, joiden on tarkoitus pyrkiä parantamaan hyvinvointialueiden talouden hallintaa ja palvelujen järjestämistä. Tässä yhteydessä hyvinvointialueille otettiin käyttöön ennakollinen talouden ohjauksen menettely. Tämä menettely voidaan käynnistää, jos hyvinvointialueen talouden tila on vaarantumassa merkittävällä tavalla. Tavoitteena on ehkäistä talouden ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kustannusten kasvun taittamiseksi ja kertyneen alijäämän kattamiseksi lainsäädännön edellyttämällä tavalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käynnisti uudistusohjelman laadinnan. Ohjelman periaatteet ja päälinjaukset hyväksyttiin aluevaltuustossa 12.12.2023 § 123. Aluevaltuusto asetti uudistusohjelman vuosittaiseksi tuottavuustavoitteeksi 2 % suhteessa palvelutarpeen kasvuun sekä noin 300 miljoonan euron tuottavuustoimet vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuoden 2024 tuottavuustoimet sisällytettiin vuoden 2024 talousarvioon. Aluevaltuusto hyväksyi toimialatasoiset toimenpiteet kustannusvaikutuksineen sisältävän Uudistusohjelman kokouksessaan 29.4.2024 § 22.
Hyvinvointialueiden kansalliseen ohjausprosessiin kuuluvat vuosittaiset hyvinvointialueneuvottelut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön välillä pidettiin 29.11.2024. Neuvotteluissa todettiin, että alueen on jatkettava uudistusohjelman toimenpiteiden toimeenpanoa ja varmistettava niiden kustannusvaikutusten toteutuminen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käytti ensimmäisenä hyvinvointialueena oikeuttaan hakea rahoituslain §11 mukaista lisärahoitusta asukkaiden palvelujen turvaamiseksi. Lisärahoituksen valmisteluryhmä kokoontui kesä-syyskuussa 2024 yhteensä 14 kertaa. Valtio ei myöntänyt hyvinvointialueelle lisärahoitusta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja viisi muuta hyvinvointialuetta kutsuttiin valtiovarainministeriön koordinoimaan alueelle vapaaehtoiseen muutostukiprojektiin. Alueiden valinta perustui kokonaisarvioon alueiden talouden tilanteesta, arvioon vuoden 2025 rahoituksesta ja tulevien vuosien sopeutustarpeesta sekä alueiden omiin arvioihin muutosohjelmiensa toimenpiteiden kustannusvaikutuksista ja niiden toteutumisesta, tavoitteena tukea alueita talouden ja toiminnan uudistumisen ja sopeutumistoimien suunnittelussa ja toimeenpanossa. Hanke käynnistyi marraskuussa 2024, ja muutostukikeskustelut alueen kanssa käydään tammi-maaliskuussa 2025.
Hyvinvointialueen talousarvion toteutuminen tilikaudella 2024
Muutokset talousarvioon tulee tehdä talousarviovuoden aikana heti, kun muutostarve on tiedossa. Tilinpäätöksessä talousarviomuutoksia ei tule enää tehdä, vaan aluevaltuuston tulee ottaa poikkeamiin kantaa tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Poikkeamat perustellaan talousarvion toteutumisvertailussa. Käyttötalousosan toteutumisessa selvitetään määrärahojen poikkeamat ja niiden syyt siltä osin kuin aluevaltuusto ei ole niitä hyväksynyt talousarviomuutoksina.
Hyvinvointialueen talousarviomäärärahoihin tehtiin vuoden 2024 aikana seuraavat muutokset:
- määrärahamuutos erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon toimialan välillä (aluevaltuusto 10.6.2024 § 39 )
- erikoissairaanhoidon menomäärärahan ja toimintakatteen muutos (aluevaltuusto 9.12.2024 § 79)
- sitovuustason hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa sisällä hyvinvointialuejohtajan päätöksellä tehdyt toiminnan muutoksiin ja talousarviossa pysymisen varmistamiseen liittyvät muutokset 19.8.2024 § 44, 2.10.2024 § 50 ja 28.2.2025 § 11
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintatuotot vuonna 2024 olivat 126,1 miljoonaa euroa. Toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 5,3 miljoonalla eurolla.
Toimintatuottojen ennakoitua suurempi kertymä syntyi pääosin hyvinvointialueen toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen tarkoitetun valtionavustuksen tuloutuksesta menoja vastaavasti. Lisäksi lisätuottoja saatiin valtion maksamista kotouttamiskorvauksista sekä hyvinvointialueiden välisestä laskutuksesta. Tuottoja vähensi se, että HUS:n ensihoidosta maksama yhteistoimintaosuus ei toteutunut suunnitellun mukaisesti. Maksutuottojen kertymää vähensi terveydenhuollon asiakasmaksujen asiakaskohtaisten maksukattojen täyttyminen loppuvuonna.
Vuoden 2024 lainanottovaltuuksien osalta valtioneuvosto teki 1.6.2023 päätöksen hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän lainanottovaltuuksista. Päätöksen mukaan Vantaa-Keravan hyvinvointialueella ei ollut lainanottovaltuutta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue jätti valtiovarainministeriölle hakemuksen lainanottovaltuuden muuttamisesta 16.2.2024. Valtioneuvosto päätti 6.6.2024, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2024 oli 9 150 000 euroa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintamenot olivat 1 241,8 miljoonaa euroa. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 48,5 miljoonalla eurolla. Hyvinvointialueen toimintakate oli 53,8 miljoonaa euroa (4,6 %) parempi kuin muutettu talousarvio.
Tilikaudella 2023 valtiovarainministeriö myönsi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle 29.3.2023 annetulla päätöksellään valtionavustuksen hyvinvointialueen toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen vuosina 2023–2025. Valtionavustuksen määrä oli yhteensä 11 759 878 euroa, josta vuoden 2023 aikana käytettiin 1 356 228,09 euroa, vuoden 2024 aikana avustuksesta käytettiin 4 191 171,77 euroa. Loput valtionavustuksesta siirtyi käytettäväksi vuodelle 2025.
Sosiaali-, terveydenhuollon ja pelastustoimen oman palvelutuotannon eli menot ilman asiakaspalvelujen ostoja palvelutuottajila, kustannukset olivat 589,2 miljoonaa euroa eli 47,4 % toimintakuluista. Henkilöstökulut olivat 325,8 miljoonaa euroa (26,2 % toimintakuluista). Muiden palvelujen ostoja oli 157,6 miljoonaa euroa (13 % toimintakuluista). Aineet, tarvikkeet ja tavarat oli 29,1 miljoonaa euroa, avustukset 19,7 miljoonaa euroa ja muut toimintakulut 57,1 miljoonaa euroa, joista vuokramenot oli 56,9 miljoonaa euroa. Asiakaspalveluiden ostot ilman erikoissairaanhoidon ostoja olivat 294,5 miljoonaa euroa (24 % toimintakuluista). Erikoissairaanhoidon ostot olivat 358,1 miljoonaa euroa (29 % toimintakuluista).
Hyvinvointialueen tilikauden 2024 toimintakate oli 1,1 miljardia euroa alijäämäinen. Hyvinvointialueen vuosikate oli -54,5 miljoonaa euroa, rahoituserät yhteensä +0,021 miljoonaa euroa ja poistot 2,2 miljoonaa euroa. Tilinpäätössiirtoja ei ollut. Tilikauden tulos oli -56,7 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 investointimenot olivat 12,9 miljoonaa euroa. Merkittävimmät kohteet olivat Järvenpään pelastusaseman osto sekä pelastustoimen ja ensihoidon ajoneuvot.
Oma pääoma oli vuoden lopussa -122,9 miljoonaa euroa. Oma pääoma koostui peruspääomasta 37,9, edellisen tilikauden alijäämästä -104,4 sekä 2024 tilikauden alijäämästä -56,7 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisia tai pakollisia varauksia hyvinvointialueella ei ollut. Lahjoitusrahastojen pääomat olivat 1,3 miljoonaa euroa ja muiden toimeksiantojen pääomat 6,2 miljoonaa euroa.
Vieras pääoma oli vuoden lopussa yhteensä 247,5 miljoonaa euroa sisältäen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osuuden HUS-yhtymän vuosien 2023 ja 2024 alijäämästä, yhteensä 23,6 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialue rahoitti investointejaan ja varmisti maksuvalmiuden nostamillaan pitkä- ja lyhytaikaisilla lainoilla. Lainakannaksi muodostui vuoden lopussa yhteensä 93,4 miljoonaa euroa, josta pitkäaikaisen lainan osuus oli 18,2 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset lainat maksuvalmiuden varmistamiseksi maksettiin pois tammikuun 2025 ensimmäisen valtion rahoituserän saavuttua.
Valtio vahvisti vuoden 2024 rahoituksen 27.6.2024. Valtion lopullinen rahoitus vuodelle 2024 ilman erillisiä valtion muutosavustuksia oli 1 061 290 155,95 euroa.
Vuoden 2024 tilikauden tulos oli 56,7 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Sitovien tavoitteiden toteutuminen
Aluevaltuusto asetti talousarvion 2024 yhteydessä hyvinvointialueelle 17 sitovaa, valtuustokauden strategiaa konkretisoivaa toiminnan tavoitetta, ja näille yhteensä 21 mittaria. 14 mittarille asetetut tavoitetasot saavutettiin suunnitellusti. Neljän mittarin tavoitetasot arvioitiin saavutetun osittain; näiden osalta hyvinvointialue arvioi, että tehdyt toimenpiteet olivat tärkeitä ja oikean suuntaisia, vaikka asetettua tavoitetasoa ei vielä vuonna 2024 saavutettu. Kolmen mittarin osalta niille asetetut tavoitetasot jäivät kokonaan saavuttamatta.
Hyvinvointialueella onnistuttiin erityisen hyvin toimissa hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamiseksi sekä yhdessä toimimista ja osallisuutta edistävissä tavoitteissa. Myös toimet talouden tasapainottamiseksi onnistuivat; vuonna 2024 perustaa hyvinvointialueen kestävälle taloudelle vahvistettiin muun muassa uudistusohjelman systemaattisella toteutuksella ja tiedolla johtamisen tuella.
Vaikka palveluihin pääsy on hyvinvointialueella useissa palveluissa nopeutunut, terveysasemien, suun terveydenhuollon ja lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen osalta ei täysin saavutettu sitovissa tavoitteissa asetettuja tavoitetasoja. Henkilöstötavoitteiden osalta lähtövaihtuvuuden tasossa ja työnantajan suositteluasteessa ei saavutettu asetettuja tavoitetasoja, terveysperusteiset poissaolot kuitenkin vähenivät suunnitellusti.
Toteutumatta jääneiden tavoitteidenkin osalta hyvinvointialueella on käynnissä pitkäjänteisiä ja laaja-alaisia kehittämistoimia, joilla VAKEn uskotaan lähivuosina saavuttavan alueen itselleen asettamat korkeat vaatimukset.
Tuleva kehitys
Valtiovarainministeriö asetti 3.11.2023 hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittämisen valmisteluryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaisia hyvinvointialueiden rahoitusmalliin tehtäviä muutoksia. Hallitus tavoittelee hyvinvointialueiden kustannusten kasvun hillintää varmistaakseen valtion talouden kestävyyden. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on hallitusohjelman mukaisesti kuitenkin tarkoitus säilyttää ennallaan vuosina 2023–2025.
Valtioneuvosto on painottanut suosituksissaan, että hyvinvointialueen on merkittävästi vauhditettava päätöksentekoa talouden tasapainottamiseksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on käynnistänyt uudistusohjelman laadinnan.
Asiakas- ja potilastietoihin perustuvien tarvetekijöiden oikeellisuus muodostaa hyvinvointialueen rahoituksen perustan. Tämän osalta tiedonsiirtoon liittyviä korjauksia jatkettiin vuonna 2024.
Hyvinvointialueen käytössä olevien toimitilojen korjausvelka kasvoi hyvinvointialueuudistuksen valmistelun suunniteltua pidemmän kestoajan takia. Hyvinvointialueen palvelutoimintojen arviot tilatarpeiden kehittymisestä noudattavat pitkälti hyvinvointialueen asukkaiden palveluntarpeiden kasvua huolimatta siitä, että uusia palveluiden järjestämistapoja pyritään kehittämään muun muassa teknologiaa hyödyntäen. Edellä mainitut tekijät yhdessä luovat voimakkaan paineen kasvattaa palvelujen järjestämisessä tarvittavien toimitiloihin ja asuntoihin kohdistettavia investointeja. Investointitarpeiden ja valmistelussa olevan palveluverkkosuunnitelman toteutusmahdollisuudet valtion rahoituksen puitteissa ovat tulevaisuuden toiminnan suunnittelun ja toimintamahdollisuuksien kannalta merkittäviä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on alijäämän kattamisen lisäksi vahvistaa hyvinvointialueen taloutta siten, että investointien omarahoitusosuutta saadaan kasvatettua.
Hyvinvointialueiden kansalliseen ohjausprosessiin kuuluvat hyvinvointialueneuvottelut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja valtiovarainministeriön välillä ovat merkittävässä roolissa tasapainon saavuttamisessa tulorahoituksen riittävyyden ja kustannustasoon vaikuttavan palvelutuotannon vaatimusten yhteensovittamisessa.