Perustelut
Asian valmistelijat: juristi Tiia Tuovinen ja henkilöstöjohtaja Anne Sivula
Tausta
Perheitä tukevien palvelujen palvelualuejohtaja on päättänyt 21.12.2022 § 3 täyttää sosiaalityön esimiehen (palvelutarpeen arviointi ja perhesosiaalityö) viran 1.1.2023 alkaen toistaiseksi.
Kyseistä virkavalintaa koskevasta päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus 26.12.2022.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on asianosaisena ollut oikeutettu tekemään oikaisuvaatimuksen ja oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa, näin ollen se käsitellään aluehallituksen alaisen viranhaltijan päätöksen osalta aluehallituksessa.
Kyseessä oleva virka on ollut aluehallituksen 27.4.2022 59 § hyväksymien rekrytointiperiaatteiden mukaisesti sisällöllisesti uutena virkana hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön sisäisessä haussa, johon liikkeen luovutuksen piirissä oleva henkilöstö on voinut ilmaista kiinnostuksensa (jäljempänä ilmoittautumismenettely). Rekrytointiperiaatteet on tehty ensisijaisesti johtamistehtäviä silmällä pitäen. Toimintayksiköiden esihenkilöt ovat hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän mukaisissa johtamistehtävissä. Virkojen ja tehtävien täytön osalta on päätetty noudattaa periaatetta, että ensin suoritetaan sisäinen haku liikkeenluovutuksen piirissä olevan henkilöstön keskuudessa. Rekrytointiperusteena ovat kelpoisuusehdot sekä hakijoiden ansio- ja soveltuvuusvertailu. Valittavilla henkilöillä tulee olla aidosti osaaminen tehtävään. Jos sisäisellä haulla ei löydy sopivaa henkilöä tehtävään, voidaan rekrytointi suorittaa ulkoisella haulla.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen organisoiduttua viideksi eri toimialaksi, on toimialojen uudelleen organisoituminen vaatinut myös johtamisrakenteiden organisoitumista uudelleen. Johtamisrakenteissa myös yksiköiden ylimpien esihenkilöiden tehtävät ja vastuut muuttuvat hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa. Esihenkilöiden tasapuolisen kohtelun, mm. esihenkilöiden näkemysten esihenkilötehtävien organisoinniksi kuulemisen vuoksi, järjestettiin luovuttavissa organisaatioissa toimiville lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialan tehtävissä työskenteleville esihenkilöille kysely, jossa he saattoivat osoittaa kiinnostuksensa tehtäviin.
Perheitä tukevien palvelujen palvelualueella kysely toteutettiin 19.10.-26.10.2022 välisellä ajalla. Kiinnostuksensa sosiaalityön esimiehen (palvelutarpeen arviointi ja perhesosiaalityö) tehtävään esitti neljä henkilöä. Kaikki henkilöt täyttivät tehtävälle asetetun kelpoisuusehdon, joka on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä sosiaalityöntekijän kelpoisuus ja riittävä johtamistaito.
Sosiaalityön esimiehen (palvelutarpeen arviointi ja perhesosiaalityö) virkaan valitun henkilön valinta on perusteltu viranhaltijapäätöksessä 21.12.2022 § 3. Siinä todetaan, että virkaan valittu omaa koulutuksensa, työkokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sekä keskustelussa esille tulleiden seikkojen perusteella parhaat edellytykset virkasuhteen menestykselliseen hoitamiseen.
Sosiaalityön esimiehen virka on perustettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle aluehallituksen päätöksellä 14.12.2022 § 274. Kelpoisuusehdoksi on määritetty viran perustamisen yhteydessä ”ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä ja riittävä johtamistaito (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 7 §)”.
Oikaisuvaatimuksen keskeinen sisältö
Oikaisuvaatimuksen (liite 2) perusteluiksi on esitetty muun muassa seuraavia seikkoja:
Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että liikkeen luovutuksessa viranhaltijan virkasuhteen oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle (KHVL 25 §) ja että liikkeen luovutus ei ole irtisanomisperuste (KHVL 39 §). Mikäli liikkeen luovutuksen jälkeen tehdään uudelleenjärjestelyitä, oikaisuvaatimuksen mukaan ne on tehtävä tavalla, joka ei tee tyhjäksi liikkeen luovutustilanteen periaatteita. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa todetaan, että viranhaltijat jatkavat lähtökohtaisesti vanhoissa tehtävissään, mistä voidaan tehdä vain perusteltuja poikkeuksia. Oikaisuvaatimuksen tekijä on katsonut, että häntä ei ole valittu jatkamaan omassa tehtävässään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella perheitä tukevien palveluiden palvelutarpeen arvioinnin ja perhesosiaalityön yksikön esihenkilön virassa viranhaltijalain 25 §:n mukaan liikkeen luovutuksen periaatteita noudattaen.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on edellä mainitun johdosta katsonut, että kysymys on tosiasiassa viranhaltijalain 24 §:n mukaan tehdystä virkasiirrosta, jos päätös viran siirrosta tehdään ennen hyvinvointialueen aloittamista. Oikaisuvaatimuksen tekijä on niin ikään katsonut, että perusteltua syytä virkasiirtoon ei ole, jos viranhaltijan aiempaan tehtävään on valittu muu henkilö. Oikaisuvaatimuksessa on myös todettu, että virkasiirrosta on tehtävä päätös ja mikäli virkasiirrosta ei ole annettu muutoksenhakukelpoista päätöstä, alkaa muutoksenhaku vasta, kun päätös tehdään ja annetaan tiedoksi.
Edelleen oikaisuvaatimuksessa todetaan, että viranhaltijoiden työtä koskevista uudelleenjärjestelyistä on käytävä yhteistoimintaneuvottelut (KHYTL 4§). Oikaisuvaatimuksessa on niin ikään todettu, että jos uudelleen järjestelyistä seuraa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia, on neuvotteluiden täytettävä vähennysneuvotteluiden erityiset vaatimukset (mm. KHYTL 7§) ja neuvottelut on käytävä ennen asian ratkaisemista (KHYTL 5§). Oikaisuvaatimuksessa on tältä osin viitattu myös Korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 2010:8, KKO 2010:20 ja KKO 2019:66. Oikaisuvaatimuksen tekijä on katsonut, että hänelle ei ole pidetty viranhaltijoiden työtä koskevissa uudelleenjärjestelyissä käytävää yhteistoimintaneuvottelua (KHYTL 4§). Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan hyvinvointialueella ei voida päättää henkilöstövähennyksiin johtavasta organisaatiorakenteesta ilman edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluita. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että oikea-aikaisten sekä oikean sisältöisten yhteistoimintaneuvotteluiden käymättä jättäminen rikkoo virkasuhteen päättämismenettelyyn sisältyvää viranhaltijan kuulemisvelvoitetta (KHVHL 43§).
Vielä oikaisuvaatimuksen tekijä on todennut, että hänelle tarjottu virka laadunvalvontatiimin asiantuntijana vammaisten palveluiden parissa ei ole hänen kiinnostuksensa, osaamisensa, työkokemuksensa, eikä koulutuksensa mukaista.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että valituksenalainen päätös kumotaan kokonaisuudessaan lainvastaisena ja/tai että hänelle järjestetään vastaava esihenkilöpaikka Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta.
Oikaisuvaatimuksen käsittely
Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) (jäljempänä ”viranhaltijalaki”) 25 §:n 1 momentin mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 3 luvun 18 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueelle sekä hyvinvointiyhtymään katsotaan liikkeenluovutukseksi.
Viranhaltijalain 25 §:n 2 momentin mukaan liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista virkasuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle omistajalle tai haltijalle.
Liikkeen luovutus kohdistuu ensisijaisesti virkasuhteisiin ja niiden ehtoihin. Se ei edellytä luovutuksella siirtyvän julkisyhteisön toiminnan organisaatiomallin, toimielinorganisaation ja tehtävärakenteen siirtymistä lain nojalla. Liikkeen luovutus ei toisaalta merkitse myöskään sitä, että työehdot kaikilta osiltaan pysyisivät muuttumattomina, vaan luovutuksesta johtuvat järjestelyt ovat mahdollisia (KKO 1999:71). Toisin kuin oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt, tässä tapauksessa ei ole tehty mitään sellaisia järjestelyitä, jotka olisivat vastoin liikkeen luovutusta koskevaa lainsäädäntöä ja/tai jotka olisivat tehneet tyhjäksi liikkeen luovutustilanteen periaatteet jäljempänä tarkemmin perustelluin tavoin.
Kuten virkavalintaa koskevassa päätöksessä (liite 1) on mainittu, sosiaalityön esimiehen virka on sisällöltään uusi virka, johon oikaisuvaatimuksen tekijällä ei ole ollut erityistä oikeutta ja virka on voitu täyttää ilmoittautumismenettelyllä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella perheitä tukevien palveluiden palvelutarpeen arvioinnin ja perhesosiaalityön yksikön esihenkilön virka (”sosiaalityön esimiehen virka”) ei ole sama virka, jota oikaisuvaatimuksen tekijä on Vantaan kaupungin palveluksessa hoitanut. Sosiaalityön esimiehen virka on ollut sisällöltään täysin uusi virka, eikä vastaavaa tehtävää ole ollut Vantaan tai Keravan kaupungilla.
Kyseessä oleva virka on siirtyvien kaupunkien virkoihin verrattuna sisällöllisesti uusi ja perustettu 14.12.2022 § 274 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen päätöksellä. Lastensuojelun päivystyksellinen työ, palvelutarpeen arviointi, sekä perhesosiaalityö on organisoitu toisistaan poikkeavalla tavalla Vantaalla ja Keravalla. Palvelutarpeen arvioinnin ja perhesosiaalityön esihenkilön tehtävä poikkeaa aikaisemmasta esihenkilön tehtävästä siten, että Vantaalla virka-aikainen päivystys muodostaa oman erillisen tiiminsä yksikön sisällä ja sillä on oma lähiesihenkilö ja Keravalla päivystys on osa koko yksikön toimintaa. Keravalla päivystystä hoitaa kaksi sosiaaliohjaajaa, eikä päivystyksessä työskentele erillisiä, vain päivystykseen keskittyviä sosiaalityöntekijöitä. Vantaan hajautetussa mallissa virka-aikainen päivystys, palvelutarpeen arviointi ja perhesosiaalityö on eriytetty toisistaan, ja perhesosiaalityön yksikölle ei ole Vantaalla delegoitu lastensuojelun päätösvaltaa. Keravalla nämä kaikki tehtävät ovat olleet yhdessä, eli toteutetaan ns. yhdennettyä mallia. Tehtävän sisällöt ovat hieman erilaiset. Perhesosiaalityöntekijöiden toimenkuva on ollut tähän asti Keravalla laajempi kuin Vantaalla.
Kyseessä olevaan virkaan valittu sosiaalityön esimies johtaa siten 1.1.2023 lukien kahta hyvin erilaista toimintoa, edellä kuvattua ns. Vantaan hajautettua mallia ja Keravan yhdennettyä mallia. Nämä mallit on tarkoitus muotoilla ja yhtenäistää kuluvan vuoden aikana hyvinvointialueen toimintamalliin. Vaikka organisatorisesti on järjestäydytty kaupunkeihin verrattuna uudelleen, käytännön toiminta jatkuu alkuun kaupunkien malleilla. Toimintamallien yhteensulattaminen vaatii edelleen työstämistä ja tähän vaaditaan muutosjohtamiseen soveltuva henkilö.
Koska sosiaalityön esimiehen virka ei ole sama virka kuin mitä oikaisuvaatimuksen tekijä on Vantaan kaupungin palveluksessa hoitanut, oikaisuvaatimuksen tekijällä ei ole ollut uuteen sosiaalityön esimiehen virkaan erityistä oikeutta. Kysymys ei siten oikaisuvaatimuksessa väitetyin tavoin ole ollut siitä, ettei oikaisuvaatimuksen tekijää olisi valittu jatkamaan omassa tehtävässään viranhaltijalain 25 §:n mukaan liikkeen luovutuksen periaatteita noudattaen.
Viranhaltijalain 2 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää lähtökohtaisesti julkista hakumenettelyä. Julkisesta hakumenettelystä voidaan viranhaltijalain 4 §:n 3 momentin mukaan poiketa vain, kun kysymyksessä on sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi, taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen, 22 §:ssä tarkoitettu virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle, 24 §:ssä tarkoitettu tai muussa laissa säädetty viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava hallintosäännössä määrätty peruste. Viranhaltijalain esitöiden (HE 196/2002 vp, s. 28) mukaan 4 §:n 3 momentti sisältää vain tavanomaisimmat tilanteet, joissa julkista hakumenettelyä ei edellytetä. Luettelo ei ole tyhjentävä.
Sosiaalityön esimiehen uuden viran täyttämisessä on voitu käyttää sisäistä ilmoittautumismenettelyä viranhaltijalain 4 §:n 3 momentin perusteella, kun kyseessä on ollut muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä. Ilmoittautumismenettelyllä on tässä tapauksessa haluttu varmistaa, että kaikille hyvinvointialueelle liikkeen luovutuksen kautta siirtyville löytyisi sopiva tehtävä.
Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa on esitetty, hyvinvointialueen valmisteluun liittyvissä esihenkilö- ja henkilöstöinfossa ei ole todettu, että ilmoittautumismenettelyä ei käytettäisi ja että viranhaltija siirtyisi samassa tehtävässä kuin hän on toiminut ennen hyvinvointialuemuutosta, jos Keravan kaupungilla ei ole vastaavaa paikkaa kuin Vantaan kaupungilla.
Perheitä tukevien palvelujen palvelualueella ilmoittautumismenettely (ts. kiinnostuksen ilmoittaminen) toteutettiin 19.10.-26.10.2022 välisenä aikana. Ilmoittautumismenettelyä koskenut sähköpostiviesti lähetettiin 19.10.2022 jokaiselle Vantaan ja Keravan kaupunkien lasten, nuorten ja perheiden palvelujen esihenkilöille ja lähiesihenkilöille, oikaisuvaatimuksen tekijä mukaan lukien. Kaikkia heitä kehotettiin täyttämään kiinnostuksen osoituksensa siitäkin huolimatta, että haluaisivat jatkaa sen hetkisessä tehtävässään.
Kiinnostuksensa sosiaalityön esimiehen virkaan ilmoitti neljä henkilöä. Kaikki henkilöt täyttivät tehtävälle asetetun kelpoisuusehdon. Hakijat haastateltiin ja heidän välillänsä tehtiin vertailu.
Viranhaltijapäätöksen 21.12.2022 (liite 1) perusteluiden mukaan valintapäätös on perustunut kokonaisarviointiin, joka on koostunut ilmoittautuneiden koulutuksesta, työkokemuksesta sekä kunkin ilmoittautuneen kanssa käydystä henkilökohtaisesta keskustelusta ja siinä esille tulleista seikoista. Virkaan on valittu ansioituneempi henkilö, jolla on ollut pidempi ja monipuolisempi esihenkilökokemus kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä sekä myös muutosjohtamiskokemusta. Hän on omannut koulutuksensa, työkokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sekä keskustelussa esille tulleiden seikkojen perusteella parhaat edellytykset virkasuhteen menestykselliseen hoitamiseen. Edellä esitetyin perustein asiassa on voitu tehdä päätös kyseisen henkilön ottamisesta sosiaalityön esimiehen virkaan 1.1.2023 alkaen toistaiseksi oikaisuvaatimuksen tekijän sijaan.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on tuonut esille, että tilanteessa, jossa päätös viran siirrosta tehdään ennen hyvinvointialueen aloittamista, on kyse viranhaltijalain 24 §:n mukaisesta virkasiirrosta. Viranhaltijalain esitöiden (HE 196/2002 vp, s. 42) mukaan lainkohdassa tarkoitettujen edellytysten vallitessa viranomainen tekee siirtopäätöksen silloin, kun se katsoo siirron tarkoituksenmukaiseksi. Velvollisuutta siirtopäätöksen tekemiseen ei kuitenkaan ole. Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa viranhaltijapäätöksessä kyse ei kuitenkaan ole ollut viranhaltijalain 24 §:n mukaisesta virkasiirtopäätöksestä, vaan ilmoittautumismenettelyn mukaisesta valinnasta virkaan.
Oikaisuvaatimuksen tekijän valinnassa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaispalveluiden laadunvalvontayksikön asiantuntijaksi ei ole ollut kysymys viranhaltijalain 24 §:n mukaisesta yksipuolisesta virkasiirtopäätöksestä, eikä asiasta ole sen vuoksi tehty mitään erillistä muutoksenhakukelpoista ratkaisua. Näin ollen myös väite siitä, että virkasiirtopäätökselle olisi ollut viranhaltijalaissa edellytettyä perusteltu syy, on perusteeton eikä sillä ole merkitystä asiassa. Sen lisäksi, että yksipuolista virkasiirtopäätöstä ei ole tässä tapauksessa ylipäätään tehty, sosiaalityön esimiehen virka ei ole myöskään edellä mainituin tavoin ollut sama virka, kuin mitä oikaisuvaatimuksen tekijä on hoitanut.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on siirtynyt liikkeen luovutuksen periaattein hyvinvointialueelle omine virkasuhteen ehtoineen. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on kerrottu paikkaa tarjotessa, että kuluvan vuoden aikana tilannetta tullaan tarkastelemaan. Kuten edellä todettu, virkasuhteeseen voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä tietyissä viranhaltijalain 4 §:n 3 momentissa mainituissa erityistilanteissa, kuten muun muassa liikkeen luovutuksessa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on siirtynyt suostumuksensa perusteella virkaansa liikkeen luovutuksen tapahduttua. Liikkeen luovutusta koskevaa lainsäädäntöä ja periaatteita ei ole siten rikottu.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on tuonut esille, että viranhaltijoiden työtä koskevista uudelleenjärjestelyistä on käytävä yhteistoimintaneuvottelut (KHTYL 4 §).
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistoimintalain (”KHYTL”) 4 §:n 1 momentin 4-kohdan mukaan asiat, jotka koskevat taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista, on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Jos kunnan tai hyvinvointialueen talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on 4 §:n 2 momentin mukaan käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tai aluehallitus tekee kunnan- tai aluevaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. Yhteistoimintaneuvotteluiden on täytettävä lisäksi vähennysneuvotteluita koskevat KHYTL:ssa säädetyt erityisvaatimukset.
Ennen kuin työnantaja tekee ratkaisuja 4 §:ssä tarkoitetuista asioista, hänen on KHYTL:n 5 §:n 1 momentin mukaisesti neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista.
Hyvinvointialueella ei ole tehty päätöstä mistään henkilöstövähennyksiin johtavasta organisaatiorakenteesta ilman edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluita. Viranhaltijoiden työtä koskeneet uudelleenjärjestelyt eivät ole tässä tapauksessa ylipäätään olleet sellaisia, jotka olisivat edellyttäneet työvoiman vähentämistä koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden käymistä. Kysymys ei ole ollut viranhaltijalain 37 §:n mukaisesta velvollisuudesta tarjota muuta työtä irtisanomisen vaihtoehtona tai irtisanomisperusteisesta virkasuhteen muuttamisesta. Oikaisuvaatimuksen tekijä on tällä hetkellä asiantuntijan virassa, jossa hänen suostumuksensa perusteella kuuluukin olla.
Oikaisuvaatimuksessa viitatuilla Korkeimman oikeuden ratkaisuilla KKO 2010:8, KKO 2010:20 ja KKO 2019:66 ei ole merkitystä, koska työvoiman vähentämistä koskevia yhteistoimintaneuvotteluita ei ole tarvinnut käydä.
Viranhaltijalain 43 §:n mukaista kuulemisvelvoitetta ei ole rikottu kyseessä olevan viranhaltijapäätöksen yhteydessä. Viranhaltijalain 43 §:n 1 momentin mukaan ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen.
Saman lainkohdan 2 momentissa todetaan, että jos työnantaja on työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaan velvollinen neuvottelemaan taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tapahtuvan irtisanomisen perusteesta työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, työnantajalla ei ole 1 momentissa tarkoitettua vastaavaa kuulemisvelvollisuutta.
Tässä tapauksessa ei ole edellä todetuin tavoin ollut velvollisuutta käydä työvoiman vähentämistä koskevia yhteistoimintaneuvotteluita. Koska oikaisuvaatimuksen tekijän virkaa ei ole myöskään irtisanottu tai purettu, viranhaltijalain 43 §:ssä säädettyä kuulemisvelvoitetta ei voida katsoa rikotun.
Muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa on tärkeää, että organisaatio- ja tehtävärakenteet vastaavat mahdollisimman hyvin organisaation tarpeita. Uutena viranomaisena aloittavan hyvinvointialueen velvollisuutena on pyrkiä saamaan virkaan henkilö, jolla on mahdollisimman hyvät edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Viranomaisella on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kokonaisharkinnan perusteella kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on ottanut vastaan viran Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, eikä hänelle ole velvollisuutta järjestää uutta vastaavaa virkaa. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on kokonaisuudessaan perusteltu ja virkaan valittu henkilö täyttää tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja omaa koulutuksensa, työkokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sekä keskustelussa esille tulleiden seikkojen perusteella parhaat edellytykset virkasuhteen menestykselliseen hoitamiseen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva viranhaltijapäätös (Liite 1, sosiaalityön esimiehen (palvelutarpeen arviointi ja perhesosiaalityö) viran täyttäminen, perheitä tukevien palveluiden palvelualuejohtajan päätös 21.12.2022, § 3) ja oikaisuvaatimus (Liite 2, Oikaisuvaatimus) ovat tämän päätösesityksen liitteinä.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole kokonaisuudessaan esitetty sellaisia laillisuusvirheitä, joiden perusteella oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä olisi syytä muuttaa tai kumota. Oikaisuvaatimus ei ole myöskään perusteineen tarkoituksenmukainen siten, että sen voisi hyväksyä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.