Aluevaltuusto, kokous 9.12.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 91 Valtuustoaloitteet (lisäpykälä)

Perustelut

Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:

1. Kristillisdemokraatit, KD -aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Sosiaaliohjaajien ja psykiatristen sairaanhoitajien työpanos perusopetuksessa ja toisella asteella turvattava!". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 40 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"VAKE on ilmoittanut, että ei-lakisääteisiin opiskeluhuollon palveluihin tulee kohdistumaan muutoksia. Muutokset koskevat etapin ja pajan sosiaaliohjaajia ja psykiatrisia sairaanhoitajia sekä yläkoulujen ja toisen asteen psykiatrisia sairaanhoitajia. Muutokset eivät saa tarkoittaa sitä, että sosiaaliohjaajat ja psykiatriset sairaanhoitajat eivät jatkossa työskentele osana etapin ja pajan moniammatillista tiimiä. 

Kiinteään etappiin ohjatuilla lapsilla on usein monitahoisia ja pitkäkestoisia haasteita koulunkäynnissä: koulupoissaoloja, tunne-elämän ja käytöksen pulmia sekä neuropsykiatrisia vaikeuksia. Kiinteän etapin toiminnan kulmakivenä on intensiivinen moniammatillinen yhteistyö. Sosiaaliohjaajan työpanos on välttämätön lapsen haasteiden kartoittamiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Sosiaaliohjaajan antama psykososiaalinen tuki on läsnä oppilaille koko koulupäivän. Tätä tukea eivät korvaa viikoittaiset koulukuraattorin 45 minuutin pituiset tapaamiset. Sosiaaliohjaaja on tiiviisti yhteydessä oppilaan huoltajiin ja osaa ohjata huoltajia oikeanlaisen tuen piiriin. Sosiaaliohjaajalla on myös pääsy sosiaalihuollon tietojärjestelmiin. Perhesosiaalityö ja lastensuojelu näkevät sosiaaliohjaajan kirjaukset, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa oikeanlaista tukea lapselle ja perheelle. 

Jalkautuva etappi työskentelee oppilaan luokassa lähikoulussa kuuden viikon ajan. Isossa roolissa on erityisopettajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan moniammatillinen yhteistyö. Sairaanhoitaja tuo työnkuvaan lastenpsykiatrisen osaamisen, mikä näkyy lapsen psyykkisen kehityksen ja voinnin arvioimisena ja tukemisena. Lisäksi sairaanhoitajan työnkuvaan kuuluu verkostojen koonti ja ylläpitäminen sekä perheohjaus. Etappitoiminnassa tukitoimet tuodaan suoraan lapsen arkeen ja arkiympäristöön. Tavoitteena on vahvistaa lasta niin, että hän kykenee jatkamaan opiskelua omassa luokassaan. 

Pajaopetuksessa työskentelevät erityisopettaja, sosiaaliohjaaja ja koulunkäynninohjaaja. Pajaopetuksen oppilaat ovat nuoria, joille koulupudokkuuden konkretisoituminen omalle kohdalle on todellinen uhka. Toiminnallaan sosiaaliohjaaja ehkäisee syrjäytymisvaarassa olevan nuoren putoamista yhteiskunnasta.  

Lakisääteiset palvelut opiskeluhuollossa (koulukuraattori, -psykologi, -terveydenhoitaja) eivät pysty korvaamaan sosiaaliohjaajien ja psykiatristen sairaanhoitajien osaamista ja työpanosta haastavasti oireilevien lasten ja nuorten kokonaistilanteen kartoittamisessa ja kuntouttamisessa. 

Opiskeluterveydenhuollossa psykiatristen sairaanhoitajien tehtävänä on tukea ja edistää opiskelijoiden mielenterveyden hyvinvointia. Tavoitteena on ennaltaehkäistä psyykkisten oireiden pitkittymistä tai vaikeutumista, tukea ja motivoida itsehoitoon sekä ohjata tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti muihin palveluihin. 

Esitän yhdessä aloitteen allekirjoittaneiden valtuutettujen kanssa, että etapin ja pajan sosiaaliohjaajien ja psykiatristen sairaanhoitajien sekä yläkoulujen ja toisen asteen psykiatristen sairaanhoitajien toimenkuvat ja tehtävät turvataan. Heidän työnsä merkityksellisyys ja vaikuttavuus erilaisten haasteiden kanssa painivien ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten sekä perheiden hyväksi on korvaamatonta ja työmuodon rahoitus on turvattava."

 

2. Antero Eerolan valtuustoaloite "Vuokratyövoimayritysten käyttö lopetettava hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 6 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Suomessa hyvinvointialueet kyntävät syvissä talousvaikeuksissa. Niiden alijäämät ovat niin syviä, että kaikella todennäköisyydellä enemmistö alueista ei pysty kattamaan alijäämiä lain edellyttämään vuoden 2026 loppuun mennessä. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ilmoittanut tämän julkisuuteen. 
 
Päättäessään vuoden 2025 talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2025–2027 hyväksymisestä aluevaltuusto vahvistanee, että realistinen aikataulu vajeen umpeen kuromiseen on aikaisintaan vasta vuonna 2028. 
 
Tulojen ja menojen epäsuhdan taustatekijöitä ovat paitsi poliittiset syyt, alan palkkojen harmonisointi ja kiihtynyt inflaatio, merkittävältä osiltaan myös se, että yksityiset palveluntuottajat ovat nostaneet hintojaan. Suuri kustannuserä on etenkin vuokratyövoiman käyttö. 
 
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n selvityksen (https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2023/hyvinvointialueiden-vuokratyovoiman-ja-ostopalvelujen-kustannukset) mukaan hyvinvointialueiden rahoja upposi keikka- ja vuokralääkäribisnekseen viime vuonna peräti 625 miljoonaa euroa. Summa on valtava suhteessa kaikkien hyvinvointialueiden alijäämiin, jotka arvioidaan tänä vuonna noin 1,6 miljardiksi euroksi. 
 
Taloussanomien selvityksen (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010733774.html) mukaan vuokrafirman kustannus esimerkiksi lääkärien kohdalla saattaa olla jopa kolminkertainen verrattuna omiin virkalääkäreihin. Sama selvitys kertoo, että vuokra-alan yritykset tekevät muhkeita voittoja pienelläkin liikevaihdolla. Tässä ei ole bisnestä rahoittavien hyvinvointialueiden kannalta mitään järkeä. 
 
Yksityinen vuokratyövoimabisnes käy syvällä veronmaksajien taskulla. Tämä tasku on nyt syytä sulkea. Myös hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö on julkisuudessa todennut, että hyvinvointialueiden pitäisi sopia kategorisesti vuokra­lääkäreiden käytön lopettamisesta. 
 
Vantaa ja Kerava voisi olla tässä suhteessa suunnannäyttäjä. 
 
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen: 
 
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää, kuinka paljon vuokratyövoiman käyttöön kuluu rahaa, kuinka suuri on erotus verrattuna omiin virkoihin ja lopettaa yksityisten, voittoa tekevien vuokrayritysten käytön palveluissaan."

 

3. Eve Rämön ja Elina Nykyrin valtuustoaloite "Jaamme vain materiaalia, joka on hyvinvointialueen arvojen mukaista eikä syrji ketään". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 22 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Me allekirjoitetut vaadimme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tiloissa saa jakaa vain materiaalia, joka on hyvinvointialueen arvojen mukaista eikä syrji ketään. 

Hyvinvointialueella on monenlaisia asiakastiloja, joissa on tarjolla erilaisia esitteitä. Osa esitteistä on erilaisten järjestöjen ja yhdistysten esitteitä ja mainoksia. Työntekijät saattavat myös ohjata asiakkaitaan näiden järjestöjen pariin ja antaa asiakkaille järjestöjen esitteitä. 

Kolmas sektori on tärkeä toimija täydentämässä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja on tärkeää, että niihin osataan ohjata ihmisiä. 

Samaan aikaan on erityisen tärkeää, että ihmisiä ei ohjata sellaisten toimijoiden pariin, jossa henkilö saattaa kohdata syrjintää tai arvojensa vastaista opetusta. Usein hyvinvointialueen asiakkaat ovat monessakin suhteessa heikommassa asemassa esimerkiksi sairauden, vamman tai muun elämäntilanteen vuoksi. On tärkeää, ettei niissä hetkissä ihmisiä ohjata sellaisten tahojen pariin, jotka entisestään vaikeuttavat heidän tilannettaan. 

Esimerkiksi neuvoloissa saattaa tällä hetkellä saada käsiinsä esitteen parisuhdekurssille, joka opettaa naisten olevan miesten alaisia, seksin olevan naisen velvollisuus parisuhteessa ja jossa väkivaltaista puolisoa ohjataan ymmärtämää mieluummin kuin tekemään rikosilmoitus ja naisen olevan soveliaampi lasten hoitoon kuin työelämään. Neuvoloiden kautta on myös ollut mahdollista päätyä sellaisen tahon asiakkaaksi, joka ei hyväksy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. 

Me allekirjoittaneet esitämme, että 

  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tiloissa jaetaan vain sen arvojen mukaista materiaalia, 
  • Työntekijät ovat perehtyneet tahoihin joihin asiakkaita ohjataan, ja 
  • Erityisryhmille tarkoitetut palvelut käyvät esitteistä ilmi."

 

4. Antero Eerolan valtuustoaloite "Humanitaarista apua Palestiinaan ja Libanoniin, erityisesti Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 12 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Verinen sota Gazassa on jatkunut jo reilusti yli vuoden. Sota on johtanut mittavaan humanitaariseen katastrofiin. Alkulaukaus sotatoimille oli Hamasin Israeliin tekemä julma, lähes 1 200 ihmisen hengen vaatinut terrori-isku. Sittemmin sota on laajentunut Libanoniin, jossa on myös suuri inhimillinen hätä. 
 
Israelin kostotoimien hinta on ollut erittäin kova. YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston OCHA:n mukaan (https://www.ochaopt.org/content/humanitarian-situation-update-243-gaza-strip) Gazassa on joulukuun alkuun 2024 mennessä saanut surmansa jo yli 44 500 ja haavoittunut 105 400 palestiinalaista. 
 
Erityisen raskaasti ovat kärsineet lapset. Kansainvälisen Pelastakaa lapset – järjestön mukaan (https://www.savethechildren.net/what-we-do/emergencies/war-gaza) ainakin 20 000 lasta on kateissa samalla, kun heitä on kuollut paitsi sotatoimissa, myös aliravitsemukseen ja tauteihin. Pulaa on kaikesta, vedestä, ruoasta, lääkkeistä, suojasta ja pelastuskalustosta. 
 
Tilanne myös Libanonissa on heikentynyt jatkuvasti. OCHA:n tiedot kertovat (https://www.unocha.org/publications/report/lebanon/lebanon-glance-escalation-hostilities-lebanon-5-december-2024-enar), että Israelin sotatoimien seurauksena yli 4 000 ihmistä on kuollut ja jo lähes 17 000 haavoittunut. 
 
Suomella ja suomalaisilla on - mahdollisuuksiensa mukaan - velvollisuus auttaa syvässä inhimillisessä hädässä olevia ihmisiä. Ongelma on, että kansainvälinen yhteisö on vastannut vain alle 70 prosenttiin avustusjärjestöjen esittämistä avustuspyynnöistä, joilla voitaisiin vastata gazalaisten kaikkein välttämättömimpiin tarpeisiin. 
 
Kun Venäjä käynnisti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, kunnat ja hyvinvointialueet ottivat kanavoivat välittömästi sodan uhreille. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos antoi Ukrainalle tarvikeapua usean kymmenen tuhannen euron arvosta. Lisäksi pelastuslaitos on lahjoittanut Ukrainaan yhden ambulanssin, säiliöauton ja sammutusauton. 
 
Gazassa ja Libanonissa erityisesti sairaanhoidon infrastruktuuri on joutunut Israelin aggression kohteeksi. Siksi juuri hyvinvointialueen avulla voisi olla tuntuva merkitys Lähi-idän hätää kärsiville ihmisille. 
 
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen: 
 
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää, millaisia ylijäämävarusteita- ja kalustoa, lääkkeitä, hoitotarvikkeita ja esimerkiksi vanhusten ja vammaisten apuvälineitä sillä on ja millaiset ovat mahdollisuudet niiden lähettämiseen Gazan ja Libanonin sodan uhreille sekä ryhtyy tämän perusteella toimenpiteisiin."

Päätös

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti merkitä tiedoksi saapuneet valtuustoaloitteet ja lähettää ne aluehallituksen valmisteltavaksi.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.