Aluevaltuusto, kokous 9.12.2024

Perustelut

Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen ja viestintäjohtaja Leena-Mari Tanskanen

Aluevaltuuston kokouksessa 4.3.2024 § 16 jätettiin Elina Nykyrin valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen viestinnän saavutettavuuden ja selkokielisyyden kehittämiseksi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 19 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Hyvinvointialueen velvollisuus on huolehtia viestintänsä saavutettavuudesta. Siitä hyötyvät kaikki, eikä siitä ole kenellekään haittaa. 

Invalidiliitto kertoo: ”Saavutettavuudella viitataan usein muuhun kuin fyysiseen ympäristöön. Saavutettavuutta on myös ihmisten moninaisuuden huomioon ottava ilmapiiri ja asenteet.  Esteettömyydellä tarkoitetaan lähinnä fyysistä ympäristöä, kuten rakennuksia, ulkoalueita ja julkisia liikennevälineitä. Saavutettavuudella tarkoitetaan ns. aineetonta ympäristöä, kuten tietoa, verkkosivuja, palveluja ja asenteita. Saavutettavuus viestinnässä, tiedonsaannissa ja palveluissa merkitsee sitä, että käyttäjä voi valita eri tapoja kommunikoida sekä saada tietoa ja palveluja. Esimerkiksi julkisten tahojen tai palveluntuottajien tarjoama tieto pitäisi olla saatavilla eri kanavien kautta, kuten sähköisessä ja painetussa muodossa. Sähköisissä palveluissa, kuten verkkopalveluissa on huomioitava, että sisältö on selkeää ja ymmärrettävää ja se on luettavissa ruudunlukuapuvälineillä.” Lähde: https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus.  

Keskeisin kielellisen saavutettavuuden keino on selkokieli (Hirvonen, Kinnunen & Tiittula 2020). Selkokielessä yleiskielen sisältöä, sanastoa ja rakenteita on muokattu yleiskieltä yksinkertaisemmaksi. 

Selkokieltä tarvitsevat monenlaiset ihmiset (Leskelä & Uotila 2020). Selkokielestä hyötyvät muun muassa kielellisiä vaikeuksia kokevat ihmiset, suomen kieltä vasta opettelevat ihmiset sekä ne, joille sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole tuttuja. Selkokielestä hyötyviä yhdistää riski kielelliseen syrjäytymiseen. 

Selkokieliselle viestinnälle on suuri tarve, sillä hyvinvointialueemme väestöstä 21 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia (eli ovat ns. muunkielisiä). Olemme Suomen hyvinvointialueista kaikkein monikulttuurisin. Hyvinvointialueen onkin kehitettävä viestintänsä selkokielisyyttä. 

Kaikilla alueemme asukkailla, myös selkokieltä tarvitsevilla, on oltava oikeus saada tietoa heidän elämäänsä liittyvistä päätöksistä ja heitä koskevista palveluista. Hyvinvointialueen viestinnän tuleekin olla kielellisesti ymmärrettävää, mukaan lukien kielellisiä vaikeuksia kokevat ihmiset, vammaiset ihmiset ja muunkieliset ihmiset. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pyrkii edistämään sähköisiin palveluihin siirtymistä (eli digitalisaatiota) niiden kohdalla, jotka sitä haluavat ja siihen pystyvät. Digitaalinen siirtymä on mahdollista toteuttaa yhdenvertaisesti, kunhan siinä huomioidaan saavutettavuus laajasti, niin teknologisissa ratkaisuissa kuin kielenkäytössäkin. 

Palveluista on oltava saatavilla tietoa muutenkin kuin sähköisesti, eivätkä sähköiset palvelut saa olla ainoa tapa saada palveluita. Vantaan ja Keravan väestöstä 16 % on yli 65-vuotiaita. Palveluista on tiedotettava paitsi verkossa, myös paperisessa muodossa ja puhelimitse. 

Suomi on sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien vammaissopimusta (27/2016). YK:n vammaissopimuksen yhdeksättä artiklaa kutsutaan esteettömyysartiklaksi. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat ihmisoikeuksia. Vammaisilla ihmisillä on oltava muihin nähden yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan, saada tietoa sekä käyttää palveluita. 

Euroopan unionin asettama esteettömyysdirektiivi (2019/882) edellyttää sitä, että julkisten palveluiden tulee olla esteettömyysvaatimusten mukaisia. Lisäksi digipalvelulaki velvoittaa palveluntarjoajaa varmistamaan sähköisten palvelujensa sisältöjen ymmärrettävyyden (306/2019). 

Edellä todetun perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kehittää viestintänsä monikanavaisuutta, saavutettavuutta ja selkokielisyyttä. Se tarkoittaa sitä, että hyvinvointialue: 

• tiedottaa palveluistaan, paitsi sähköisesti, myös puhelimitse ja painetussa muodossa,  
• takaa, että sähköisille palveluille on aina olemassa vaihtoehto,  
• huomioi palveluissaan, ml. sähköiset palvelut, asukkaiden kielellisten kykyjen vaihtelun,  
• varmistaa sen, että vähintäänkin palvelutarjontaan sekä palveluita koskeviin suunnitelmiin ja muutoksiin, mukaan lukien uudistamisohjelma ja palveluverkkosuunnitelmat, on jatkossa mahdollista perehtyä selkokielellä, 
• varmistaa, että palvelupäätökset, ja muut asiakkaille lähtevät kirjeet, on jatkossa mahdollista saada myös selkokielellä,  
• perehdyttää työntekijänsä, virkamiehensä ja luottamushenkilönsä siihen, miten alueen esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan kehittää,  
• varmistaa verkkosivujensa yhteensopivuuden ruudunlukuohjelmien kanssa (esim. verkkosivuilla ei käytetä pdf-tiedostoja),  
• varmistaa tulkkauspalveluidensa toimivuuden (ml. HUS ja pelastuspalvelut), ja  
• ottaa asukkaat mukaan viestintänsä kehittämiseen ja muistaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät. 

Lähteet: 

https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta  

https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus  

Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus. 

Hirvonen, Maija; Kinnunen, Tuija & Tiittula, Liisa 2020. Viestinnän saavutettavuus. Teoksessa: Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.  

Leskelä, Leealaura & Uotila Eliisa 2020: Selkokieli saavutettavan viestinnän välineenä. Teoksessa Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.  

Åkermarck, Mikael 2020: Viestinnän saavutettavuus lainsäädännössä. Teoksessa: Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.Lomakkeen yläreunaLomakkeen alareuna 

https://pirkanmaa.vasemmisto.fi/aluevaltuusto/aluevaltuustoryhman-toiminta/valtuustoaloite-6-11/ 

YK:n vammaissopimus: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2#idm46494958481728 

Esteettömyysdirektiivi: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32019L0882 

Digipalvelulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306#Pidm46494958335392 ​​​​​​"

Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.3.2024 § 52 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 4.9.2024 mennessä. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Konsernipalveluissa toimiva viestinnän ja turvallisuuden palvelualue vastaa hyvinvointialueen viestintäkanavissa käytettävistä kielistä.

Selkokielen merkitys on tunnistettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen viestinnässä. Selkokielen asema korostuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella erityisesti, koska alueella asuu runsaasti muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvia, kuten aloitteessakin todetaan.

Selkokieltä tarvitsee kaikkineen useampi kuin joka kymmenes, joten kyse on merkittävästä määrästä hyvinvointialueen asiakkaita.

Aluehallituksessa 28.2.2023 § 47 hyväksytyissä hyvinvointialueen yleisissä viestinnän ja tiedottamisen periaatteissa todetaan, että ”Viestintämme on konkreettista ja ymmärrettävää. Tuotamme tärkeimmät sisällöt selkokielellä.” 

Tämä on linjassa hyvinvointialuelain 34 §:n kanssa: ”Viestinnässä on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon hyvinvointialueen eri asukasryhmien tarpeet. Viestinnässä on käytettävä esteettömiä ja saavutettavia menetelmiä.”

Viestinnässä on tehty päätös tehdä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivuista oma kieliversio selkokielellä. Valmistelu on edistynyt, ja syksyllä 2024 ollaan tilanteessa, jossa neuvotellaan Tietohallinnon palvelualueen kanssa selkokielisen verkkosivun ottamisesta osaksi digiohjausryhmän juoksutettavia hankkeita. Tämä varmistaisi selkokielisen verkkosivuversion toteutumisen mahdollisimman nopealla aikataululla.

Selkokieliseen verkkosivuun liittyen on toimipisterekisterin (TPR) tietoja jo alettu kääntää selkokielelle käännöstiimin toimesta. Tähän käytetään apuna tekoälyä. Käännökset tarkistaa aina ennen julkaisua käännöstiimissä työskentelevä hyvinvointialueen saavutettavuusasiantuntija.  

Selkokielinen kieliversio verkkosivusta mahdollistaa keskeisimmän Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen organisaatiota, palveluita, toimintaa, päätöksentekoa ja uudistuksia koskevan tiedon saamisen selkokielellä.

Selkokielen aseman vahvistaminen ja sisäinen kouluttaminen kuuluu viestinnässä selkokielen ja saavutettavuuden hallitsevan kielenkääntäjän tehtävänkuvaan.

Hyvinvointialueen viestijöille on järjestetty useita saavutettavuuskoulutuksia, joissa on käyty läpi saavutettavuuden ja selkokielisyyden perusteet. Viestinnän asiantuntijat ovat muun muassa harjoitelleet tiedotteiden ja uutisten laatimista selkokielellä.

Koulutuksilla halutaan varmistaa, että hyvinvointialueen viestintä kehittää jatkuvasti osaamistaan selkokielessä. Selkokielen käännöksiä on teetetty käännöstoimistolla varsinkin sellaisten aihepiirien sisällöistä, joiden kohderyhmä hyötyy erityisesti selkokielestä. Selkokieliset käännökset ovatkin vakiintunut osa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käännöstoimistoilta tilaamia kieliversioita.

Tällä hetkellä hyvinvointialueen viestinnän tavoitteena on laatia tärkeimmät sisällöt selkokielellä. Jatkossa tavoitteena on laajentaa selkokielen käyttöä, ja hyödyntää enenevässä määrin tekoälyn tuomia mahdollisuuksia. Laadukas lopputulos varmistetaan sillä, että ihminen tarkistaa aina lopputuloksen. Tämä on kirjattu myös tietotyötä koskeviin tekoälyn eettisen käytön linjauksiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

Aluehallituksessa 28.2.2023 § 47 hyväksytyissä hyvinvointialueen yleisissä viestinnän ja tiedottamisen periaatteissa todetaan, että “noudatamme saavutettavuusvaatimuksia verkkosisällöissä, ja teemme sisällöt verkko edellä -ajattelulla.” Tämä tarkoittaa, että kaiken verkkoon tuotettavan sisällön saavutettavuus tarkistetaan ennen sen julkaisua.

Samaisissa periaatteissa todetaan viestinnän monikanavaisuudesta seuraavaa: “otamme huomioon ihmiset, jotka eivät käytä verkkosisältöjä. Hyödynnämme mm. paperitiedotteita ja lehti-ilmoituksia.”

Hyvinvointialueen viestintä tekee yhteistyötä Selkovantaalainen-lehden kanssa. Lehti jaellaan 90 000 kotitalouteen Vantaan alueella ja sen lukijaprosentti on 58. Lehti tavoittaa erityisen hyvin muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Lukijatutkimuksen mukaan lukijoiden äidinkieli on tyypillisimmin venäjä, somali, arabia ja suomi. Lehteen tehtyjä selkosisältöjä hyödynnetään myös muussa viestinnässä; niitä on jaeltu esimerkiksi Keski-Uusimaa -lehdessä, ja tarjottu Keravan kaupungille hyödynnettäväksi.

Keväällä 2024 viestintä laati kaikkiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotitalouksiin viranomaisjakeluna jaetun VAKE-julkaisun, jossa esiteltiin paperimuodossa hyvinvointialueen palveluita ja toimintaa. Saadun positiivisen palautteen ansiosta kotitalouksiin jaettava VAKE-julkaisu tullaan todennäköisesti uusimaan vuonna 2025.