Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Ulla-Maija Kopran valtuustoaloite "Työ- ja toimintakyvyn sekä eläkemahdollisuuksien selvittelyn yksikkö osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveyspalveluja". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 34 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Työ- ja elinkeino ministeriön (TEM) tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan Vantaan työttömyysaste oli lokakuussa 2022 10,3 prosenttia ja Keravalla 8,5 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien, varsinkin yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on kasvanut 10,6 prosenttia koko Uudellamaalla. Vantaalla pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt kaiken kaikkiaan samana useamman vuoden ajan.
Tiedetään, että työttömistä työnhakijoista huonokuntoisemmat, sairaat tai vammautuneet ohjautuvat työmarkkinoiden ulkopuolelle ja terveimmät pääsevät työhön. Työn puutteen vuoksi terveyttä ja hyvinvointia heikentäviä tai vaarantavia tekijöitä, kuten köyhyyttä, matalaa koulutustasoa ja epäterveellisiä elintapoja kasautuu tutkimusten mukaan työttömille, varsinkin pitkäaikaistyöttömille työllisiä enemmän. Työn mukana häviävät yleensä myös työterveyden palvelut ja sitä kautta terveyden seuranta. 1/3 yli kaksi vuotta työttömänä olleista arvioidaan olevan työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettuja. Loput 2/3 ovat mahdollisesti työelämään palaavia esimerkiksi kuntouksen avulla (Kerätär 2016)
Työttömän työkyvyn selvittelyn palvelupolku käynnistyy työttömän terveystarkastuksesta, jonka terveydenhuoltolaki (1326/2010, 13§) edellyttää. Työttömän terveystarkastuksen avulla saadaan kartoitettua työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutustarvetta, mutta se ei pelkästään riitä menetelmäksi lisätä työllistymistä (Kerätär 2016). Terveystarkastus toimii kuitenkin hyvin terveyden edistämisen välineenä ja on tärkeä osa monialaista työkyvyn arvioinnin palveluketjua. Tällä hetkellä työttömien terveystarkastuksia tehdään Vantaalla Työllistämistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa TYP:ssa ja jonkin verran niitä toteutetaan terveysasemilla. Keravalla työttömien terveystarkastukset tehdään työllisyyspalveluiden lähetteellä terveysasemalla. Kuitenkin terveysasemilla on erilaisia käytäntöjä erityisesti työttömien terveystarkastusten ajanvarauksessa, niiden järjestämisprosessista ja toteutuksessa.
Perusterveydenhuollossa työ- ja toimintakyvyn arvioinnin sekä eläkeselvittelyn parissa työskentelevillä asiantuntijoilla, kuten terveydenhoitajilla ja lääkäreillä tulee olla riittävää osaamista ja perehtymistä työttömän työ- ja toimintakyvyn kokonaisvaltaisessa arvioinnissa, häiriöiden tunnistamisessa sekä tietoa eläkeselvittelyprosessista. Henkilökunnalla on oltava riittävää asiantuntijuutta tunnistaa pitkäaikaistyöttömien terveyteen ja toimintakykyyn liittyvää problematiikkaa ennen esimerkiksi työllistämistä edistäviin palveluihin liittyviä ohjaustoimenpiteitä. Esimerkiksi Tampereella pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn arvioinnista ja eläkeselvittelystä vastaa moniammatillinen Aikuisten terveystarkastusyksikkö osana terveyspalveluita.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tulisi perustaa työ- ja toimintakykyyn sekä eläkemahdollisuuksien selvittelyyn perehtynyt yksikkö osana terveyspalveluita. Saman katon alla oleva työ- ja toimintakyvyn sekä eläkemahdollisuuksien selvittelyyn perehtynyt yksikkö on kustannustehokasta, vähentää asiakkaan pompottelua ja siinä korostuu tuen ja arvion samanaikaisuus silloin, kun ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet.
Me aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle perustetaan työ- ja toimintakyvyn sekä eläkemahdollisuuksien selvittelyyn perustuva yksikkö osana perusterveydenhuoltoa työttömien ja pitkäaikaistyöttömien asianmukaisten palveluiden saavuttamiseksi."
2. Marjo Vackerin valtuustoaloite "Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen oppilashuoltoa peruskouluissa". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 27 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme seuraavaa:
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään. Covid-19 pandemia on nostanut nämä ongelmat jo aiempaa huolestuttavammalle tasolle sekä nyt käsillä oleva maailmantilanne luo haasteita edelleen.
Matalankynnyksen palveluna myös ilman ajanvarausta toteutettava palvelu tulisi saada juuri sinne missä lapset ja nuoret ovat, kouluihin. Tilanteet kouluissa ovat oppilashuollon tiimoilta erittäin kuormittuneita ja usein myös ajanvarausta tarvitaan kohtaamiseen. Tällä psykiatrisen sairaanhoitajan mallilla mahdollistaisimme kynnyksettömän palvelun lasten ja nuorten mielenterveyden ennaltaehkäisyyn ja akuuttitilanteiden tavoittamiseen. Etenkin nyt kun valtakunnallisesti on haasteita psykologien ja kuraattorien saatavuuteen, olisi tällä järjestelyllä todella tarvetta.
Avun saamisen tulisi olla käden ulottuvilla ja apua tulisi olla mahdollista hakea ilman huomion herättämistä. Kaikilla ei ole ihmistä tai paikkaa missä tai kenelle puhua. Puhuminen vaikeista asioista on pelottavaakin. Tiedämme jo entuudestaan kuormittuneista mielenterveydenpalveluista, joihin emme pysty vastaamaan halutun aikaikkunan sisällä. Erityisesti aikojen saamattomuus tai pitkittyminen lisää lasten ja nuorten turhautumista, tämä tuo mukanaan luottamuspulaa sekä palveluiden piiriin hakeutumisessa pyörii vielä epätietoisuus, vaikkakin mielenterveyden tietoisuutta on lisätty.
Kun yhteiskunnassa panostetaan kasvavaan sukupolveen, voidaan vaikuttaa siihen, että he saavat mahdollisuuden ehjään ja terveeseen pohjaan elämälle myös mielenterveydessä. Myös lasten ja nuorten mielenterveyden ennaltaehkäisyyn panostamisella ehkäisemme ketjureaktiota. Jos lapsi tai nuori voi huonosti, vaikuttaa se myös perheeseen ja ympäristöön, jolloin vastassa saattaa olla myöhemmin myös vanhempien mielenterveys -ja/tai päihdeongelmat.
Me allekirjoittaneet esitämme viranhaltijoille tämän kaltaisen vakanssien tarkastelua, osana olemassa olevia oppilashuollon resursseja käyttäen, mikäli lisävakansseille ei ole mahdollisuutta.
Varmastikin lähes jokainen meistä haluaa turvata lasten ja nuorten ehjän kasvun myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, nyt mahdollisuus tehdä konkreettisia tekoja ja panostaa väestömme hyvinvointiin, kasvavaan sukupolveen.
Tämä on yksi tärkeimmistä investoinneista, mikä maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti."
3. Hanna Holmberg-Soton valtuustoaloite "Rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen ja seuranta hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 25 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Sosiaalihuoltolain (7§) mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava muun muassa sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Käytännössä rakenteellinen sosiaalityö voi tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen henkilökunnalla on mahdollisuus esimerkiksi sähköisellä alustalla tuottaa suoraa tietoa rakenteiden aiheuttamista ongelmista sekä johdolle että päättäjille, sosiaalisten ongelmien korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi.
Sosiaalihuollon ammattihenkilöille tällainen sosiaalinen raportointi on merkityksellinen vaikuttamismahdollisuus ja lisää kokemusten perusteella sekä työhyvinvointia että osallisuutta. Päättäjille se taas antaa mahdollisuuden lisätä suoraa vuoropuhelua kentän kanssa ja helpottaa päätöksentekoa.
Me aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue luo rakenteet ja ryhtyy toimenpiteisiin rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseen ja seurantaan, jotta sosiaalityön ammattilaisia, asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita hyödynnetään sosiaalisten ongelmien poistamiseen parhaalla mahdollisella ja sosiaalihuoltolain velvoittamalla tavalla.
Lisätietoja:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142735/URN_ISBN_978-952-343-685-5.pdf?sequence=1"
4. Gashaw Kaisa Bibanin valtuustoaloite "Erityisnuorisotyö osaksi lastensuojelun palvelutarpeenarviointia". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 18 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Hyvinvointialue tekee aktiivista, yhteistä ja monialaista työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä järjestöjen ja viranomaisten kanssa.
Nuorten kasvavien haasteiden vuoksi nuorisotyön merkitystä tulisi korostaa entisestään jo osana palvelutarpeenarviointia, jotta nuoren tilanteesta saadaan jo arviointivaiheessa kokonaisvaltainen kuva. Nuorisotyön lähtökohtana on nuoren elinympäristön hahmottaminen ja sen myötä nuoren oman toimijuuden vahvistaminen niin yksilö- kuin ryhmätilanteissa. Erityis-nuorisotyöntekijän tulisikin toimia sosiaalityöntekijän työparina palvelutarpeen arvioinnissa kokonaisvaltaisen ja moniammatillisen toiminnan kehittämiseksi sekä nuoren kriisiytymisen ennaltaehkäisemiseksi.
Perusteita aloitteelle:
- Nuoreen kontaktin saamisen tueksi, mikäli ilmenee vaikeuksia sosiaalityön puolella
- Ympäristön tuoma toimintamalli
- Vuoropuhelun ja yhteistyön lisääminen nuorten edun mukaista
- Nuorisotyö tuo mukanaan erilaisen lähestymisen, jota voidaan hyödyntää systemaattisemmin, jotta saadaan nuoren kannalta paras tulos
- Nuorisotyön joka tuntee nuoren ennestään, on helpompi saada käsitys nuoren kokonaistilanteesta (vahvuudet, voimavarat, kiinnostuksen kohteet, ympäristö, ystäväpiiri)"
5. Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee perustaa henkilöstöasioiden lautakunta". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 10 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Sote-alan kriisiytynyt henkilökuntatilanne vaatii hyvinvointialueelta uudenlaisia keinoja ratkaista alueemme henkilöstöasioita.
Henkilöstön veto- ja pitovoimaisuuden, palkkaus- ja työaikojen toimivuuden kannalta pidämme tärkeänä perustaa teemaan keskittyvän lautakunnan seuraamaan ja ottamaan isommin roolia keskeisiin henkilöstöasioihin.
Henkilöstön saatavuus, johtaminen ja pysyvyys ovat kriittisiä tekijöitä sote-uudistuksen onnistumiselle.
Mikäli henkilöstöasioiden lautakunta päätetään perustaa, ja siirtää kaikki aluehallituksen henkilöstöasiat, vältytään todennäköisesti myös aluehallituksen jäsenten esteellisyydeltä."
6. Tiina Keskimäen valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee edistää hallinnon avoimuutta järjestämällä koulutusta luottamushenkilöille ja viranhaltijoille julkisuuslain velvoitteista". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 14 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee edistää hallinnon avoimuutta järjestämällä koulutusta luottamushenkilöille ja viranhaltijoille julkisuuslain velvoitteista
Nykyinen vuonna 1999 voimaan tullut laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta korvasi aiemman lain yleisten asiakirjain julkisuudesta 83/1951. Uusimisen tavoitteena on ollut oikeusvarmuuden turvaaminen sekä viranomaistoiminnan ennakointi valmisteluaineistoja avaamalla ja läpinäkyvyyttä parantamalla. Lisäksi lain tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia valvoa julkisen vallan ja varojen käyttöä ja estää jo ennakolta viranomaisten epäasiallista toimintaa. Tavoitteena on saada viranomaisen tuottama ja hallitsema tieto osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa.
Lain tulkinnan kohteena on viranomaisen hallussa oleva erimuotoinen tietoaineisto riippumatta sen tallennusmuodosta. Julkisuuslaki sisältää myös viranomaisen velvoitteet tiedottaa ja neuvoa tiedonpyytäjiä erityisesti keskeneräisissä ja yleisesti merkittävissä asioissa, joista ei ole (vielä) olemassa tallennettua tietoa. Lisäksi viranomaisten on tuotettava aktiivisesti tietoa myös salassa pidettävistä asioista ja viranomaiset voivat rakentaa tietoaineistoja erillisestä pyynnöstä, esimerkiksi rekisteritietojensa pohjalta. Toisaalta lakiin sisältyy myös vaitiolovelvollisuus tietyissä asioissa.
Julkisuuslain mukaan julkisuus on ensisijaista ja salassapito poikkeuksellista. Viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, ellei julkisuutta ole erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.
Julkisuuslain tarkoituksena on korostaa ja toteuttaa julkisuusperiaatetta (JulkL 1 § ja 2 §) viranomaisten toiminnassa. Tällä on kolmitahoista merkitystä:
1. Kansalaisilla on viranomaistoiminnan asianosaisina mahdollisuus saada oman oikeusturvansa kannalta itseä koskevaa tietoa viranomaisten ratkaisuista.
2. Journalisteilla on yleisen tiedonsaannin pohjalta mahdollisuus valvoa ja arvioida omassa työssään julkisuuden kautta viranomaisten toimintoja.
3. Julkisuusperiaatteella on merkitystä myös viranomaisille itselleen oman uskottavuuden ja luotettavuuden säilyttämiseksi ja tätä kautta kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella luottamushenkilöille ja viranhaltijoille järjestetään koulutusta julkisuuslain velvoitteista ja avoimen hallinnon periaatteista.