Aluehallitus, kokous 11.2.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 29 Jäsenehdokkaiden nimeäminen hyvinvointialueneuvottelukuntaan

VAKEDno-2025-475

Perustelut

Asian valmistelija: johdon assistentti Mirva Veijalainen

Valtiovarainministeriöstä on tullut pyyntö 29.1.2025 (VN/3574/2025) Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle nimetä ehdokkaansa hyvinvointialueneuvottelukuntaan.

Hyvinvointialueneuvottelukunnasta säädetään hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 13 §:ssä. Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää hyvinvointialueiden toimintaa ja taloutta koskevien strategisten linjausten ja hyvinvointialueiden itsehallinnon toteutumista sekä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä. Hyvinvointialueneuvottelukunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä, ja sen asettaa valtioneuvosto. 

Käytännössä uusi neuvottelukunta tulee korvaamaan aiemmat hyvinvointialuetalouden- ja hallinnon, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen neuvottelukunnat. Aiemmin sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnassa on ollut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen edustajana hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö ja varajäsenenä vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen. Hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa on ollut jäsenenä konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen ja varajäsenenä talousjohtaja Hanna Heinikainen. Pelastustoimen neuvottelukunnassa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen varsinaisena jäsenenä on ollut pelastuslautakunnan puheenjohtaja Mika Kasonen ja varajäsenenä varapuheenjohtaja Ari Koponen, ja lisäksi Keski-Uudenmaan hyvinvontialueen varsinaisena jäsenenä pelastusjohtaja Jyrki Landstedt ja varajäsenenä apulaispelastusjohtaja Jussi Rahikainen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta.

Uuden hyvinvointialueneuvottelukunnan tehtävänä on:

  1. ennakoida, seurata ja arvioida hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden toteutunutta ja tulevaa kehitystä;
  2. käsitellä lainsäädäntöä, lainsäädäntöhankkeita ja muita valtion toimenpiteitä, jotka ovat hyvinvointialueiden toiminnan, talouden ja itsehallinnon kannalta periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia;
  3. edistää hyvinvointialueiden tehtäviä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista ja tehdä niitä koskevia ehdotuksia sekä käsitellä 12 a §:n 4 momentissa tarkoitetut ministeriöiden aloitteet ja hyvinvointialueiden esitykset niiden muuttamiseksi;
  4. käsitellä hyvinvointialueiden tehtäviä koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita; 
  5. edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä sekä käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden sisäistä työnjakoa ja yhteistyötä. 

 

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä 30 muuta jäsentä. Puheenjohtaja edustaa valtiovarainministeriötä ja varapuheenjohtajat sosiaali- ja terveysministeriötä sekä sisäministeriötä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ovat ministeriöiden kansliapäälliköitä. Neuvottelukunnan muista jäsenistä kaksi edustaa valtiovarainministeriötä, kaksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi sisäministeriötä, yksi työ- ja elinkeinoministeriötä ja yksi opetus- ja kulttuuriministeriötä. Ministeriöiden edustajien lisäksi kukin hyvinvointialue, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä nimeää neuvottelukuntaan varsinaisen jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen. (Valtioneuvoston asetus hyvinvointialueneuvottelukunnasta 25/2025.)

Neuvottelukuntaan nimettävien varsinaisten jäsenten tulee olla henkilöitä, jotka johtavat edustamansa organisaation operatiivista toimintaa neuvottelukunnan tehtäväalalla. Neuvottelukunnan toimikauden määrää valtioneuvosto. Jotta naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 §:n vaatimukset täyttyisivät, neuvottelukuntaan pyydetään ilmoittamaan jokaisen ehdokaspaikan osalta nais- ja miesehdokas sekä ilmoittamaan kumpi heistä olisi ensisijaisesti jäsen ja kumpi varajäsen.

Hyvinvointialuejohtajan ollessa asiassa esteellinen, esittelijänä tässä asiakohdassa toimii konsernipalvelujen toimialajohtaja.

Ehdotus

Aluehallitus päättää nimetä hyvinvointialueneuvottelukuntaan varsinaiseksi jäseneksi hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkydön ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtisen.

Päätös

Aluehallitus päätti yksimielisesti nimetä hyvinvointialueneuvottelukuntaan varsinaiseksi jäseneksi hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkydön ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtisen.

Lisätietoja päätöksestä antaa konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen, mikko.hokkanen@vakehyva.fi.

Kokouskäsittely

Hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö ilmoitti olevansa tässä asiakohdassa esteellinen asianosaisjääviyden perusteella ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 9.35. Esittelijänä tässä asiakohdassa toimi konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen. Lisäksi aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja Tanja Aidanjuuri saapui kokoukseen klo 9.35.

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöksenteon jälkeen Timo Aronkytö saapui takaisin kokoukseen ja siirtyi takaisin kokouksen esittelijäksi.


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohjeet

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen aluehallitukselle. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen. Oikaisuvaatimus toimitetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, aluehallitus

Osoite:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue / kirjaamo
PL 1000, 01301 Vantaa
kirjaamo@vakehyva.fi

p. 09 419191

Voit myös toimittaa oikaisuvaatimuksesi paikan päällä

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 7 päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana taikka kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä.

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on oikaisuvaatimuksen tekijän allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina omalla vastuulla.