Perustelut
Asian valmistelija: hallinnon erityisasiantuntija Kerttu Pöntinen
Aluevaltuuston kokouksessa 15.9.2025 § 76 jätettiin Juha Suoniemen ja Antero Eerolan valtuustoaloite "Siirtyminen hyvinvointialueen omaan tuotantoon lastensuojelun sijaishuollon palveluissa". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut Suoniemen ja Eerolan lisäksi 18 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Sijaishuollon järjestäminen kuuluu hyvinvointialueen keskeisiin lakisääteisiin tehtäviin.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella merkittävä osa sijaishuollosta on ulkoistettu yksityisille toimijoille, jotka tuottavat palveluita liiketoimintalähtöisesti. Tämä on johtanut huomattaviin kustannusten kasvuun. Samalla se sisältää riskin vakaviin ongelmiin lasten oikeusturvan, valvonnan ja palvelun laadun toteutumisen kannalta.
Lastensuojelun sijaishuolto maksaa hyvinvointialueelle nyt 76 miljoonaa euroa vuodessa. Eniten palveluita ostetaan (noin 4,6 miljoonalla) ylikansalliseen Mehiläinen-konserniin kuuluvalta Familar Oy:ltä. Mehiläisen pääomistaja on pitkään ollut Jerseyn saarilla sijaitseva CVC Capital Partners. Englannin kanaalissa sijaitsevaa Jerseytä pidetään yhtenä maailman suosituimmista veroparatiiseista. Nyt CVC:n ohella suuromistajaksi nousee amerikkalainen pääomasijoittaja Hellman & Friedman.
Esimerkiksi kolmannella sijalla hankinnoissa on nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro Oy (1,8 miljoonaa), joka puolestaan kuuluu ruotsalaiseen, pääosin sijoitusrahastojen omistamaan pörssiyhtiö Humanaan.
Yksityisen sijaishuoltobisneksen rakenteet luovat vääristyneitä kannustimia. Kun lapsen sijoituspaikka on palveluntuottajalle liiketoimintaa, sille ei välttämättä ole taloudellista intressiä edistää nopeaa perheeseen palauttamista tai sijoituksen päättämistä. Käytännössä monet laitoksista itse määrittävät, onko sijoituksen jatkamiselle heidän mielestään perusteita – vaikka heidän tulonsa riippuvat siitä, että lapsi pysyy yksikössä. Tämä on vakava rakenteellinen eturistiriita.
Yksityisten laitosten valvonta voi myös olla vaikeaa. Valvonta on hajanaista ja tapahtuu usein jälkikäteen. Tällöin riskinä on, että epäkohtiin päästään puuttumaan liian myöhään. Lapsen turvallisuus ei voi olla riippuvainen siitä, kuinka tehokkaasti yksittäinen alue pystyy valvomaan kymmenien eri palveluntarjoajien toimintaa. Samalla palveluiden hinta on noussut selvästi ilman, että hoidon taso tai vaikuttavuus olisi parantunut. Tämä on kestämätöntä niin eettisesti kuin taloudellisestikin.
Siksi me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy toimenpiteisiin sijaishuollon siirtämiseksi pääsääntöisesti omaan tuotantoon,
- hyvinvointialue laatii suunnitelman siirtymäajasta, jonka kuluessa ostopalveluiden osuus ajetaan hallitusti alas ja korvataan omalla, julkisella sijaishuollolla,
- hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet perustaa omia sijaishuollon yksiköitä ja kouluttaa henkilöstöä näiden tehtävien hoitamiseen, minkä lisäksi
- hyvinvointialue varautuu muutokseen taloudellisesti ja henkilöstöllisesti siten, että lasten oikeus laadukkaaseen, turvalliseen ja pysyvään hoivaan toteutuu koko prosessin ajan.
Tavoitteena on vahvistaa palveluita inhimillisesti, laadullisesti ja taloudellisesti. Tehtävämme on varmistaa, että sijaishuollossa olevat lapset saavat hoivaa, turvaa ja pysyvyyttä – ei vaihtuvia aikuisia, ylikuormitettuja työntekijöitä ja omistajien osinkoja. Julkinen tuotanto on tässä suhteessa läpinäkyvämpi, vastuullisempi ja eettisesti kestävämmällä pohjalla."
Päätösehdotus
Aluehallitus päättää merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 15.3.2026 mennessä.