Perustelut
Asian valmistelijat: lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen, terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko sekä vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen
Aluevaltuuston kokouksessa 31.3.2025 § 24 jätettiin Elina Nykyrin valtuustoaloite “Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tulee laatia neurokirjon toimenpideohjelma”. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 16 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet esitämme,että hyvinvointialueemme laatii hyvinvointialueelle neurokirjon toimenpideohjelman. Tämän ohjelman tavoitteena on edistää hyvinvointialueemme toiminnan neuroesteettömyyttä ja saavutettavuutta. Tämän lisäksi ohjelmalla hyvinvointialue pyrkii kehittämään neuropsykiatristen ja autismikirjon häiriöiden (eli neurokirjon häiriöiden) diagnosointia ja hoitoa. Neurokirjon diagnooseja ovat esimerkiksi ADHD,ADD,autismikirjo,kehityksellinen kielihäiriö ja Tourette.
On kehitettävä hyvinvointialueemme toimintaa sellaiseksi,neurokirjon henkilökin pystyy alueemme palveluita nykyistä sujuvammin käyttämään. Tuleekin kehittää hyvinvointialueen toiminnan saavutettavuutta ja neuroesteettömyyttä. Hyvinvointialueen viestinnän pitää olla saavutettavaa,selkeää ja monikanavaista ja -kielistä.
Autismikirjo ja neuropsykiatriset häiriöt koskettavat suurta joukkoa ihmisiä. Autismiliiton mukaan 10–15 prosentilla väestöstä on jokin neurokirjon diagnoosi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asui siten 31.12.2024 vähintään 28 988 henkilöä,joilla on jokin neurokirjon diagnoosi. Vantaan ja Keravan väkiluku oli vuoden 2024 lopussa 289 880. Neurokirjon häiriöitä diagnosoidaan yhä enemmän. On opittu tunnistamaan neuropsykiatristen häiriöiden ja autismikirjon oireet paremmin. Paitsi neurokirjon henkilöiden arkeen vaikuttavat neurokirjon diagnoosit myös neurokirjon henkilöiden läheisten arkeen.
Huonosti hoidettu tai diagnosoimaton neurokirjon diagnoosi oireilee muun muassa keskittymisen puutteena,ahdistuksena,masennuksena ja jopa itsetuhoisuutena. Pitkittyneessä tilanteessa voidaan joutua turvautumaan esimerkiksi lastensuojeluun. Se on kallista. Lapsen tai nuoren sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa merkittävästi enemmän kuin perheapu ja säännöllinen valmennus tai terapia.
Yleisintä lienee kuitenkin,että neurokirjon diagnoosien hoidossa esiintyvien ongelmien tai diagnoosin puuttumisen takia neurokirjon diagnoosin omaavan henkilön opinnot tai työelämä häiriintyvät. Jotta hoidon alkuun päästään nopeasti ja tehokkaasti tulee diagnoosivaihetta nopeuttaa. Tällä hetkellä diagnostisiin tutkimuksiin on jopa kahden vuoden jono. Hyvinvointialueen on purettava jonot diagnostisiin tutkimuksiin ja terapioihin.
Hyvinvointialueen on varmistettava työntekijäresurssien riittävyys neurokirjon diagnoosin omaavien henkilöiden palveluissa. Terapian tarjoaminen on nykyiseltään hyvinvointialueellamme paljolti yksityisten palveluntarjoajien käsissä ja siksi yhtenäistä jonotusjärjestelmää ei ole. Onkin palkattava hyvinvointialueelle omia terapeutteja ja siten vahvistettava omaa palvelutuotantoa.
Neurokirjon häiriöiden varhainen toteaminen parantaa merkittävästi neurokirjon diagnoosin omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Neuropsykiatristen ja autismikirjon häiriöiden varhainen toteaminen saattaisi vähentää muun muassa lasten ja nuorten huostaanottojen määrään. Lisäksi varhainen diagnosointi usein turvaa neurokirjon diagnoosin omaavan henkilön opintopolun sekä ehkäisee hänen päihdeongelmiaan. Varhainen diagnosointi myös tukee ja auttaa neurokirjon henkilöitä työelämän haasteissa sekä vähentää rikollisuutta heidän keskuudessaan.
Hyvinvointialueen tulee tarjota lisäkoulutusta työntekijöille neuropsykiatrisesti oireilevien ihmisten tunnistamiseen ja kohtaamiseen. Me allekirjoittaneet esitämme hyvinvointialueelle laadittavaksi neurokirjon toimenpideohjelmaa. Ohjelman avulla hyvinvointialue kehittää toimintansa saavutettavuutta ja neuroesteettömyyttä sekä neuropsykiatrisesti oireilevien henkilöiden diagnosointia ja hoitoa."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 15.4.2025 § 99 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtajan sekä terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 30.9.2025 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Neurokirjohäiriödiagnostiikkaan tai hoitoon liittyviä haasteita ei voida ratkaista hyvinvointialueen omalla toimenpideohjelmalla tai strategialla. Toimenpideohjelman perustaksi on välttämätöntä saada valtakunnallista ohjausta ja linjauksia. Merkittäviä ovat mm. linjaukset priorisoinnista ja työnjako erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon välillä.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimiala
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tehtävänä on edistää hyvinvointia tarjoamalla ennaltaehkäiseviä, tukevia ja korjaavia palveluita. Toimialan pitkäjänteisenä tavoitteena on selkiyttää työnjakoa ja tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä tuoda tuki ja hoito mahdollisimman lähelle lasten ja nuorten arkea. Varhaisen tuen universaaleissa palveluissa kuten neuvolassa ja opiskeluhuollossa voidaan varhain tunnistaa neuroepätyypilliset oireet ja ohjata tuen pariin. Esimerkiksi ADHD-hoitopolku ja diagnostiikka on integroitu opiskeluhuoltoon. Neuropsykiatriset erityispiirteet vaikuttavat koko elämän ajan, joten varhainen tuki – kuten psykoedukaatio ja arjen ohjaus – on tärkeää. Vuorovaikutuksen vahvistaminen eri tavoin on keskeistä lapsen hyvinvoinnin tukemisessa, ja oppilashuollossa tehdään myös yhteisöllistä hyvinvointityötä, kuten luokkien tukemista ja opettajien koulutusta.
Toimialalla on käynnissä paljon kehittämistyötä liittyen neuropsykiatrisesti oireileviin lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiinsä. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä mm. HUSin segmenttiryhmässä autismin hoitopolun kehittämiseksi ja myös laajassa lasten pediatriahankkeessa lasten klinikoiden kummien kanssa. Toimintatapoja ja johtamista on yhtenäistetty ja esimerkiksi hoidon porrasteisuutta selkiytetty. Erilaista materiaalia on saatavilla paljon mm. saavutettavat psykoedukatiiviset youtube-videot sekä mielenterveystalon ohjeet ovat laajalti käytössä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden henkilöstölle on järjestetty työn tueksi koulutusta neuropsykiatrisista oireista. Aiheeseen tullaan kohdentamaan huomiota ja panostamaan toimialla jatkossakin koulutussuunnitelmaa laadittaessa.
Terveydenhuollon palvelujen toimiala
Terveydenhuollon palvelujen toimiala tuottaa aikuisille neurokirjohäiriöitä omaaville henkilöille lakisääteiset perusterveydenhuollon palvelut. Viime vuosina neurokirjohäiriöiden epäilyt ovat lisääntyneet. Kasvava palveluntarve on haastanut resursseja.
Aikuisten neurokirjohäiriöiden diagnosointi ja lääkityksen aloitus vaatii perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, esimerkkinä aikuisten ADHD-epäilyt. Palvelutarpeen kasvun myötä diagnostiikkaa, hoitopolkuja ja ohjeistusta on kehitetty yhteistyössä eri toimialojen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Lisäksi terveydenhuollon palvelujen toimiala on aktiivisesti kehittänyt mielenterveyspalveluja perustamalla kuluvana vuonna kolme matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdeasemaa. Matalan kynnyksen mielenterveysaseman palvelut tarjoavat tukeaan myös aikuisille neurokirjon omaaville henkilöille tarpeen mukaan.
Toimialan henkilöstön osaamista neurokirjon moninaisuuteen, yksilöllisyyteen ja toimintakyvyn vaihteluun liittyen on vahvistettu myös koulutusten avulla. Teemoina ovat olleet mm. autismi ja ADHD. Osa koulutuksista on järjestetty HUSin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden yhteistyönä. Neurokirjoon liittyvien koulutusten järjestäminen on jatkossakin tärkeä osa ammattilaisten osaamisen kehittämistä.
Vammaisten palvelujen palvelualue
Vammaispalvelut vastaavat hyvinvointialueella palveluista, joiden tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeus tarvitsemiinsa yksilöllisiin palveluihin ja tukeen. Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) astui voimaan 1.1.2025 ja sitä sovelletaan siirtymäsäännösten mukaisesti vaiheittain kolmen vuoden aikana. Vammaispalvelulain keskeisiä uudistuksia ovat mm. erityinen osallisuuden tuki, joka turvaa vammaiselle henkilölle vähimmäismäärän yksilöllistä tukea kuukausittain (10 tuntia vuonna 2025, 20 tuntia 2026 ja vähintään 30 tuntia vuodesta 2027 alkaen, ellei asiakas itse hae pienempää määrää). Tämä koskee myös neurokirjon henkilöitä, joilla tuen tarpeet ovat moninaisia ja voivat liittyä esimerkiksi arjen hallintaan, kommunikointiin, opiskeluun tai työelämässä toimimiseen.
Vammaispalveluissa palvelutarpeiden arviointi tehdään yksilöllisesti ja yhteistyössä asiakkaan sekä hänen läheistensä kanssa. Neurokirjoisten henkilöiden kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että arviointi ja asiointi toteutetaan selkeästi, rauhallisesti ja joustavasti, jotta asiakkaan on helpompi tuoda esiin tarpeensa ja päästä oikea-aikaisesti tuen piiriin.
Vammaispalveluiden näkökulmasta on tärkeää, että hyvinvointialueelle rakennetaan selkeät, toimivat ja riittävästi resursoidut palvelu-, hoito- ja kuntoutuspolut neurokirjon lapsille, nuorille ja aikuisille. Näiden polkujen kehittäminen tapahtuu toimialojen välisellä yhteistyöllä siten, että ne kytkeytyvät saumattomasti muihin tarvittaviin palveluihin ja huomioivat myös läheisten tarpeet.
Erillisen neurokirjon toimenpideohjelman sijaan tarvittavia esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseen liittyviä tukitoimia on jo sisällytetty hyvinvointialueen osallisuusohjelmaan ja vammaispoliittiseen ohjelmaan, joka on osa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Henkilöstölle järjestämme säännöllistä koulutusta, jossa painopiste on käytännönläheisissä taidoissa kohdata ja palvella myös neurokirjon asiakkaita. Hyvinvointialueen tavoitteena on, että kaikki asukkaat, myös neurokirjon henkilöt voivat käyttää palveluita sujuvasti ja yhdenvertaisesti.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ja terveydenhuollon palveluiden toimialat sekä vammaisten palvelujen palvelualue katsovat, että tällä hetkellä ei ole tarvetta valmistella erillistä neurokirjon toimenpideohjelmaa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue jatkaa edellä mainittuja kehittämistoimia ja seuraa lainsäädännön mahdollisia muutoksia sekä kansallisia tavoitteita.