Perustelut
Asian valmistelija: hallinnon erityisasiantuntija Kerttu Pöntinen
Aluevaltuuston kokouksessa 15.9.2025 § 76 jätettiin Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite "Valtuustoaloite työttömien terveystarkastusten lisäämiseksi sekä työttömien työkyvyn ja terveyden vaalimiseksi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut kaikkiaan 36 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Koko Suomessa on pitkittyvä ja pahentuva työttömyyskriisi. Tilanne koskettaa myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta.
Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat ehdottavat, että hyvinvointialue ryhtyy määrätietoisiin toimenpiteisiin yhdessä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa työttömien terveyden ja työkyvyn ylläpitämisen edistämiseksi.
Tavoitteena tulee olla sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolella nykyisellään olevien työttömien aktiivinen ohjaaminen työttömien terveystarkastukseen sekä varmistaa aivan erityisesti, että kaikkien pitkäaikaistyöttömien osalta terveystarkastukset toteutuvat mahdollisimman kattavasti.
Terveystarkastuksessa selvitetään ja edistetään työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyä ja kuntoutustarpeita.
Lisäksi aloitteen allekirjoittajat edellyttävät hyvinvointialueen kiinnittävän huomiota siihen, että työttömät myös ohjataan ja että he todella pääsevät terveystarkastuksen jälkeen mahdollisesti tarvitsemiinsa jatkopalveluihin ilman tarpeetonta viivästystä.
Kelan vuodelta 2023 olevan tutkimuksen mukaan tervepalveluiden käyttö vähenee työttömäksi jääneillä (https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/774066/terveyspalveluiden-kaytto-vahenee-tyottomaksi-jaaneilla). Työpaikan menetyksen jälkeen ihmiset käyttävät merkittävästi vähemmän avoterveyspalveluita, koska työterveyshuollon käyttö vähenee. Muut terveyspalvelut eivät paikkaa työterveyshuollon jättämää aukkoa.
Samanaikaisesti kun terveyspalveluiden käyttö vähenee, niin pitkittyvä työttömyys puolestaan lisää riskiä työkyvyn heikkenemiselle, mielenterveyden ongelmille, syrjäytymiselle työmarkkinoilta ja lopulta jopa työkyvyn pysyvälle menetykselle. Työttömyys voi esimerkiksi heikentää mielenterveyttä ja lisätä myös päihdeperäisen kuoleman riskiä.
Tämän vuoksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on vielä nykyistä aktiivisemmin ryhdyttävä toimimaan työttömien saamiseksi terveystarkastuksen kautta tarvittavien sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin, jotta työttömyys ei muutu pitkäkestoiseksi työkyvykkyyden heikentymiseksi.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uusi työkykytiimi on lupaavalta vaikuttava suunnitelma, mutta se on saatava nyt kiireesti toteutumaan myös käytännössä ja tarpeeseen nähden riittävän kattavana.
Pitkäaikaistyöttömiä Vantalla oli heinäkuun lopussa 7800. Määrä on kasvanut vuodessa saman verran kuin työttömyys kokonaisuudessaan eli 2000 henkilöllä. Alle 25-vuotiaita työttömiä Vantaalla oli heinäkuussa 2 200.
Tässä tilanteesta tarvitaan niin sekä valtiolta että työ- ja elinkeinopalvelujen vastuussa olevilta kunnilta toimenpiteitä, jotta työnantajilla olisi edellytykset luoda Suomeen uusia työpaikkoja.
Kuitenkin myös hyvinvointialueiden palveluita tarvitaan työttömien tarvitsemien palveluiden kokonaisuuden osana. Yksi työttömille suunnattu palvelu on työttömän terveystarkastus.
Terveystarkastuksessa selvitetään ja edistetään työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyä, kuntoutustarpeita ja ohjataan tarvittaessa jatkopalveluihin.
Terveystarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton. Terveystarkastuksen järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla.
Terveystarkastukseen ohjaudutaan pääsääntöisesti työllisyyspalveluista, mutta terveystarkastukseen voi ohjata myös esimerkiksi sosiaalityöntekijä, lääkäri tai Kelan työkykyneuvoja. Työtön työnhakija voi myös itse ottaa yhteyttä omaan hyvinvointialueen terveyskeskuskuseen ja pyytää terveystarkastusta.
Vantaalla ja Keravalla on sinänsä päästy eteenpäin työttömien terveystarkastusten lukumäärässä. Vuonna 2023 niitä oli 599, viime vuonna jo 1306. Tänä vuonna on jo syyskuuhun mennessä saavutettu noin 1300 terveystarkastuksen määrä ja koko vuoden 1400 tavoite tulee ylittymään selvästi.
Toteutuneiden terveystarkastusten määrä on kuitenkin yhä alhainen verrattuna kasvaneeseen työttömien määrään. Osa työttömistä asukkaista on toki palveluiden piirissä ilman terveystarkastustakin.
Myös terveystarkastuksesta lääkäriin pääsy esimerkiksi Keravan kaupungilta saatujen tietojen mukaan tökkii, koska jonot voivat ulottua kuukausien päähän siten, ettei aikaa edes pysty aina varaamaan, koska se menisi niin kauas tulevaisuuteen. Myös sosiaaliohjaajia on tarpeeseen nähden niukasti. Samaoin työkykyselvitykseen pääsee vain murto-osa sitä tarvitsevista asiakkaista.
Taustatietoa aloitteelle:
Suomessa oli kaikkinensa heinäkuun lopussa jo noin 340 000 työtöntä työnhakijaa. Joka kahdeksas työvoimasta olikin työttömänä. Suomen työttömyys on noussut jo toiseksi pahimmaksi koko Euroopassa. Vain Espanjassa tilanne on vielä Suomeakin hankalampi kesällä 2025.
Aivan erityisen huolissaan on syytä olla pitkäaikaistyöttömyydestä. Heinäkuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli jo 128 800, mikä on 30 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrä lähentelee jo 1990-luvun laman lukemia, jolloin Suomessa oli pitkäaikaistyöttömiä enimmillään 143 000.
Yksinomaan Vantaalla oli heinäkuun lopussa 19 500 työtöntä ja työttömyysaste oli 14,6 prosenttia. Työttömyysluvuissa on vuoden sisällä kausivaihtelua, mutta työttömien määrä oli 2000 suurempi kuin vuosi sitten. Keravalla oli heinäkuun lopussa puolestaan 2500 työtöntä työnhakijaa ja määrä oli 150 viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Työttömyysaste Keravalla oli heinäkuussa 13 %. Sekä Vantaan että Keravan työttömyysasteet ylittivät valtakunnallisen tason.
Kyse ei siis ole yksinomaan terveystarkastusten toimivaksi saamisesta vaan laajemmin työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta, jonka yksi osa on terveystarkastus."
Päätösehdotus
Aluehallitus päättää merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 15.3.2026 mennessä.