Perustelut
Asian valmistelija: vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen
Aluevaltuuston kokouksessa 15.6.2026 § 47 jätettiin Kimmo Kiljusen ja Tiina Tuomelan valtuustoaloite "Aloite seniorineuvolatoiminnan käynnistämisestä Vantaa-Kerava hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on lisäksi allekirjoittanut 33 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Väestömme ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Kansallisena tavoitteena on ollut, että mahdollisimman monet ikäihmiset asuisivat mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Jotta tämä olisi turvallista, on ikäihmisten palvelutarpeen kartoitukseen ja tukipalveluihin panostettava ja järjestettävä ne hyvin.
Ikääntyneiden terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen arjesta selviytymisen edistämiseksi sekä sairauksien ja palvelutarpeen kasvun ehkäisemiseksi esitämme tässä aloitteessa seniorineuvolatoiminnan käynnistämistä hyvinvointialueellamme. Seniorineuvolapalvelut ehdotetaan järjestettäväksi alueen 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille asukkaille, jotka eivät ole säännöllisten kotiin annettavien sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä tai laitoshoidossa.
Seniorineuvolan palveluihin sisältyisi laaja terveystarkastus sinä vuonna, jona ihminen täyttää 65 vuotta sekä tästä eteenpäin määräaikaistarkastukset enintään 5 vuoden välein sekä tarvittaessa. Käynnillä kartoitettaisiin laaja-alaisesti sekä terveydentilaa että lääkitystä. Samalla tehtäisiin toimintakyvyn arviointi ja määriteltäisiin mm. kotona tarvittavien apuvälineiden tarve. RR
Seniorineuvolapalveluiden järjestämisestä tulisi laatia valtuustokausittain seniorineuvolasuunnitelma osana sote-palveluiden järjestäjän hyvinvointisuunnitelmaa ja -kertomusta.
Riittävän avun ja tuen saaminen kotiin mahdollistaa kotona asumisen turvallisesti mahdollisimman pitkään. Seniorineuvoloiden tehtävänä olisi konkreettisesti ja ennaltaehkäisevästi vahvistaa ikäihmisten hyvinvointia.
Seniorineuvolapalvelut toimisivat puhelinajanvarauksella läsnä- ja etävastaanotoilla, ja sisältäisivät kuntoutuksen ja apuvälineiden tarpeen arvioinnin sekä säännölliset terveystarkastukset. Soittamalla saatavan neuvonnan ja tarvittavan avun piiriin pääseminen on oleellista, sillä palveluiden saavutettavuus nykyisissä digitaalisissa ympäristöissä on erittäin monille senioreille ylivoimaista. Lisäksi on tärkeää, että seniorit otetaan palvelun suunnitteluun mukaan.
Seniorineuvolatoiminnan perustaminen aiheuttaa jonkin verran kustannuksia, mutta tuottaa pitemmällä tähtäimellä säästöjä, kun sairauksia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa ajoissa ennen kuin tarvitaan kalliita erikoissairaanhoidon palveluita. Lisäksi se olisi inhimillisesti merkittävä parannus ikääntyneiden terveyspalveluihin.
Esitämme, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue käynnistää seniorineuvolatoiminnan ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 18.8.2026 § 154 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 15.12.2026 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä turvata oikea-aikaiset ja yksilölliseen palvelutarpeeseen perustuvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Keskeistä on tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen, osallisuuden vahvistaminen ja turvallisen kotona asumisen tukeminen.
Hyvinvointialueella seniorineuvolapalveluja vastaava kokonaisuus muodostuu eri toimijoiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä laajasta yhteistyöverkostosta. Seniorineuvonta tarjoaa ikääntyneille ja heidän läheisilleen matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta monikanavaisesti. Toiminnan tärkeänä osa-alueena on monialainen verkostoyhteistyö, joka mahdollistaa avun ja tuen tarvitsijoiden löytämisen ja tukemisen. Asiakkaita ohjataan tarpeen mukaan hyvinvointialueen palveluihin sekä kaupunkien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden hyvinvointia ja osallisuutta tukevaan toimintaan. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä myös lähetepohjainen hyvinvointimentori -toimintamalli, jossa kaupungin liikuntapalvelujen sekä terveyspalvelujen yhteistyöllä tarjotaan elintapaohjausta ja neuvontaa sitä tarvitseville.
Ennaltaehkäisevässä ja etsivässä vanhustyössä olennaista on tunnistaa tuen tarpeet riittävän varhain ja huomioida ikääntyneiden yksilölliset elämäntilanteet. Seniorineuvonta ja asiakasohjaus tukevat tätä tarjoamalla neuvontaa ja laaja-alaista palvelutarpeen arviointia sekä tekemällä etsivää vanhustyötä ja monialaista verkostoyhteistyötä. Tarvittaessa asiakkaalle nimetään omatyöntekijä ja järjestetään yksilöllisen palvelutarpeen mukaiset palvelut.
Ennaltaehkäiseviä ja kotona asumista tukevia toimintamalleja kehitetään myös osana hyvinvointialueen kehittämistyötä. Kompassi-hankkeessa kehitetään kotihoitoa sekä kotiin vietäviä ja kotona asumista tukevia palveluja, vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä ja tuetaan palvelujen oikea-aikaisuutta. Kehittämiseen sisältyvät myös etäryhmätoiminta, Ikäystävä-toimintamalli sekä kotihoidon asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta tukeva HYTE-ohjaus. Aiemmassa Hyväikä-hankkeessa on puolestaan kehitetty senioritoimintamalleja, kotiin annettavaa lääkärityötä sekä digitaalisia ratkaisuja. Terveyspalveluvetoinen senioritoimintamalli tarkoittaa vanhuspalveluväestön tarpeet huomioivan kotiin annettavaa lääkärityötä edelleen sekä eri toimijoiden yhteistyön selkiyttämistä. Poikkileikkaavana toimenpiteenä on ollut digialustan, itsearviointivälineen ja riskihälyttimen selvitys- ja kehittämistyö.
Terveydenhuollon palvelujen tavoitteena on tukea ikääntyneen terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä turvallista kotona asumista. Keskeistä on sairauksien ennaltaehkäisy, tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaava, jatkuva ja moniammatillinen hoito. Uudistusohjelman ennaltaehkäisevä työ ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) tukevat näitä tavoitteita vahvistamalla varhaista tukea, terveellisiä elintapoja ja osallisuutta sekä ehkäisemällä yksinäisyyttä. Yhteistyö kaupunkien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa tukee ikääntyneiden ohjautumista, hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan.
Terveysasemien omatiimi- ja omalääkäri–omahoitajamallit tukevat hoidon jatkuvuutta, pitkäaikaissairauksien seurantaa, riskien varhaista tunnistamista ja oikea-aikaista ohjausta hoitoon, elintapaohjaukseen ja kuntoutukseen. Vuoden 2027 tavoitteena on nimetä jokaiselle terveysasemapalvelujen asiakkaalle omalääkäri ja omahoitaja. Suun terveydenhuollon omatiimi- ja omahammaslääkärimallit vahvistavat hoidon jatkuvuutta, moniammatillista yhteistyötä ja hoidon koordinointia sekä tukevat ikääntyneiden suun sairauksien ehkäisyä ja suun terveyden ylläpitoa. Sairaala- ja kuntoutuspalvelut tukevat toimintakykyä lääkäriarvioilla, moniammatillisella yhteistyöllä sekä Liikkuvan Sairaalan ja kotisairaalan palveluilla. Ikääntyneen asiakkaan omassa toimintaympäristössä toteutettavilla palveluilla voidaan reagoida terveydentilan muutoksiin ja ehkäistä päivystyskäyntejä, sairaalahoitoa ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Yhteenveto
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkosto on laaja ja monialainen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella seniorineuvolapalveluja vastaava kokonaisuus koostuu eri toimijoiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä verkostosta. Tärkeässä roolissa on seniorineuvonta. Vammaisten ja vanhusten palvelujen sekä terveydenhuollon palvelujen toimialat arvioivat, että hyvinvointialueen nykyiset ikääntyneille suunnatut palvelut, laaja-alainen ennaltaehkäisyyn painottuva kehittämistyö ja eri toimijoiden välinen yhteistyö vastaavat hyvin alueen ikääntyneen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin.
Seniorineuvolan ikäryhmäkohtaisen terveystarkastusmallin arvioinnissa on tarkasteltava tunnistettujen riskien lisäksi sitä, johtavatko tarkastukset toteutuviin jatkotoimiin ja parempiin terveys- ja toimintakykytuloksiin verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Kutsumenettely ei yksin takaa palvelun tavoittavuutta, vaan arvioinnissa on huomioitava myös osallistumatta jäävät ja eniten tukea tarvitsevat. Kustannusvaikuttavuuden osoittaminen edellyttää tarkastusten, jatkotutkimusten ja hoidon kustannusten suhteuttamista saavutettuihin terveys- ja toimintakykyhyötyihin. Mikäli seniorineuvolamallin käyttöönottoa harkitaan tulevina vuosina, se on käsiteltävä kustannusvaikutuksineen talousarviovalmistelun yhteydessä.