Perustelut
Asian valmistelija: terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko ja erityisasiantuntija Paulina Åhlgren
Tausta
Aluehallitus on kokouksessaan 29.9.2026 § 199 päättänyt selviämishoitoaseman ja päihdevieroitusosaston perustamisesta osoitteeseen Koisotie 3. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 24 §:n mukaan, mikäli toimivallasta ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä tai edelleen delegointipäätöksessä, toimivalta on aluehallituksella. Edellä mainitun määräyksen perusteella toimintayksikön perustamisesta päättäminen kuului aluehallituksen toimivaltaan.
Aluehallituksen päätökseen 29.9.2026 § 199 on tehty tämän päätösesityksen liitteenä olevat kuusi (6) oikaisuvaatimusta 12.10.2026 ja 13.10.2026. Oikaisuvaatimukset ovat saapuneet määräajassa.
Päätökseen on saapunut seitsemäs oikaisuvaatimus 27.10.2026 klo 20.48. Oikaisuvaatimuksen määräaika päättyi 27.10.2026 kirjaamon aukioloajan päättyessä klo 16.00. Näin ollen oikaisuvaatimus on saapunut määräajan päättymisen jälkeen ja se jätetään tutkimatta.
Oikaisuvaatimusten keskeinen sisältö
Oikaisuvaatimus 1
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että selviämishoitoyksikön ja päihdevieroitusosaston perustaminen osoitteeseen Koisotie 3 aiheuttaa viikoittaista taloudellista vaivaa oikaisuvaatimuksen tekijän yritystoiminnalle. Edelleen oikaisuvaatimuksessa kerrotaan, että Koisokoti ja alueen päihderiippuvaisten jatkuvat tihutyöt koetaan todella häiritseviksi.
Oikaisuvaatimuksessa esitetään alueelle lisää valvontaa ja oleskelemiseen puuttumista. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa todetaan, että tämän tapaiset palvelut eivät kuulu asutuksien keskuuteen ja olisi myös palveluiden asiakaskunnan etu, jos palvelut sijaitsisivat pois keskustan hälinästä.
Oikaisuvaatimus 2
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että päätös selviämishoitoaseman ja päihdevieroitusosaston sijoittamisesta Koisotie 3:een kumotaan ja asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että päätöksen täytäntöönpano keskeytetään, kunnes alueen nykyiset turvallisuusongelmat, suunnitellun toiminnan vaikutukset ympäröivään asutukseen sekä vaihtoehtoiset sijaintipaikat on asianmukaisesti selvitetty.
Oikaisuvaatimuksen perusteluiksi on esitetty muun muassa seuraavia seikkoja:
Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan Koisotien lähiympäristössä esiintyy jo nykyisin päihteisiin liittyviä järjestyshäiriöitä ja uhkaavaa käyttäytymistä, joista asukkaat ovat joutuneet ilmoittamaan hätäkeskukseen.
Oikaisuvaatimuksessa viitataan 9.10.2026 Koivuhaassa tapahtuneeseen väkivaltaiseen välikohtaukseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo tapahtuman korostavan tarvetta selvittää alueen nykyinen turvallisuustilanne ennen uuden toiminnan sijoittamista alueelle.
Oikaisuvaatimuksen tekijän näkemyksen mukaan päätöksen valmistelussa ei ole riittävästi arvioitu toiminnan mahdollisia vaikutuksia lähialueella asuvien ja liikkuvien lasten ja lapsiperheiden turvallisuuteen.
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, ettei päätöksen valmistelussa ole riittävästi selvitetty toiminnan vaikutuksia ympäröivään asutukseen. Oikaisuvaatimuksessa edellytetään selvitystä muun muassa alueen nykyisten järjestyshäiriöiden ja hätäkeskukseen tehtyjen ilmoitusten huomioon ottamisesta, mahdollisesta poliisin lausunnosta alueen turvallisuustilanteesta, asiakkaiden saapumisen ja poistumisen järjestelyistä, lapsiperheisiin kohdistuvista vaikutuksista, vaihtoehtoisista sijaintipaikoista sekä lähialueen asukkaiden kuulemisesta.
Oikaisuvaatimuksen tekijä ei kyseenalaista päihdepalvelujen tarvetta, mutta katsoo, ettei palvelujen tarpeellisuus sellaisenaan perustele niiden sijoittamista Koisotielle. Oikaisuvaatimuksen mukaan tulisi arvioida vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja sitä, olisiko toiminta mahdollista sijoittaa ympäröivän asutuksen kannalta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan.
Oikaisuvaatimus 3
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii aluehallituksen 29.9.2026 § 199 päätöksen kumoamista ja asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että päätöksen täytäntöönpano keskeytetään, kunnes oikaisuvaatimus ja mahdollinen muutoksenhaku on ratkaistu lainvoimaisesti. Oikaisuvaatimuksen mukaan täytäntöönpanon keskeyttämisen tulee koskea erityisesti Koisotie 3:n muutostöitä, niihin liittyviä hankintoja, henkilöstön rekrytointia sekä Koisotie 5:n palvelumuodon muutosta. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että muutoksenhaku käy käytännössä hyödyttömäksi, jos remontointi aloitetaan ennen asian ratkaisemista.
Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että uudessa valmistelussa esitetään vertailu vaihtoehtoisista sijainneista sekä arvio toiminnan sijoittamisesta sairaalan yhteyteen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan myös arvio vaikutuksista lähiasutukseen ja lapsiin, poliisin lausunto alueen turvallisuustilanteesta sekä selvitys lähiasukkaiden kuulemisesta.
Oikaisuvaatimuksessa esitetään muun muassa seuraavat perustelut:
Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksestä ei käy ilmi, mitä muita sijaintivaihtoehtoja on selvitetty, miten niitä on arvioitu tai miksi Koisotie 3 on valittu. Myöskään tarkennetun kustannuslaskelman tietoja, muutostöiden kustannusarviota tai kustannusvertailua muihin vaihtoehtoihin ei ole esitetty. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo valmistelun olevan tältä osin puutteellista hallintolain 31 §:n ja 45 §:n näkökulmasta.
Oikaisuvaatimuksen mukaan selviämishoitoaseman ja vieroitusosaston sijoittamista Peijaksen sairaala-alueelle tai Katriinan sairaalaan ei ole riittävästi selvitetty tai verrattu Koisotie 3:een. Sairaalaympäristön katsotaan tarjoavan etuja muun muassa lääketieteellisen tuen, potilasturvallisuuden ja turvallisuusjärjestelyjen näkökulmasta. Oikaisuvaatimuksessa viitataan myös muiden hyvinvointialueiden sairaaloiden tai päihdepalvelukeskusten yhteydessä toimiviin yksiköihin ja edellytetään vaihtoehtojen vertailua kustannusten, potilasturvallisuuden ja ympäristövaikutusten osalta.
Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksessä on arvioitu palvelujen keskittämisen toiminnallisia hyötyjä, mutta ei palvelujen keskittymisen yhteisvaikutuksia ympäröivään asuinalueeseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, ettei vaikutuksia lähiasukkaisiin, lapsiin tai alueen turvallisuuteen ole arvioitu riittävästi.
Edelleen oikaisuvaatimuksessa todetaan, että hyvinvointialueen on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaan arvioitava ja otettava huomioon päätöstensä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Tämä velvoite koskee oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan myös toimintayksikön sijaintipäätöstä.
Oikaisuvaatimuksessa tuodaan esiin Koisotie 3:n lähialueella sijaitsevat lasten ja lapsiperheiden käyttämät alueet ja kulkureitit. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan päätöksessä ei ole tehty riittävää lapsivaikutusten arviointia.
Oikaisuvaatimuksen tekijä nostaa esiin, että päätöksessä todetaan lisäksi, että palvelun laajentamista 16–17-vuotiaisiin selvitetään. Alaikäisten ohjaaminen yksikköön, joka sijaitsee aikuisten tilapäisen asumisen yksikön vieressä, edellyttää oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan erillistä arviota myös näiden nuorten oman turvallisuuden kannalta.
Oikaisuvaatimuksen mukaan lähialueen asukkaille ei ole ennen päätöksentekoa varattu mahdollisuutta saada tietoa asian käsittelystä ja lausua mielipidettään. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hallintolain 41 §:n mukaisen kuulemisen laiminlyönti muodostaa menettelyvirheen ja että päätös on tämän vuoksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
Oikaisuvaatimuksessa kuvataan lähialueella havaittuja häiriötilanteita ja viitataan liitteenä toimitettuun tapausluetteloon helmi–huhtikuulta 2026. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan poliisilta ei ole pyydetty arviota alueen nykyisestä turvallisuustilanteesta eikä päätöksessä ole riittävästi kuvattu asiakkaiden saapumiseen, kotiuttamiseen, kuljetuksiin ja mahdolliseen lähialueella oleskeluun liittyviä järjestelyjä.
Oikaisuvaatimuksen tekijä pitää selviämis- ja vieroitushoidon lisäämistä tarpeellisena eikä vastusta palvelua itsessään. Oikaisuvaatimus kohdistuu palvelujen sijaintia koskevan päätöksen valmisteluun ja erityisesti vaihtoehtoisten sijaintien vertailuun, vaikutusten arviointiin ja asukkaiden kuulemiseen.
Oikaisuvaatimuksen tekijä pyytää hyvinvointialuetta esittämään selvityksen muun muassa toiminnan aikaisemmasta valmistelusta ja kustannuslaskelmista, vaihtoehtoisista sijaintipaikoista ja niiden vertailusta, Peijaksen ja Katriinan sairaaloiden soveltuvuuden selvittämisestä, Koisotie 3:n muutostöiden kustannuksista, alueen turvallisuustilanteen huomioimisesta, poliisin kuulemisesta, asiakasvirtojen järjestämisestä sekä lapsiin, lähiasutukseen ja asukkaiden osallistumiseen liittyvistä arvioinneista.
Oikaisuvaatimuksen liitteenä on toimitettu luettelo alueella tapahtuneista häiriötilanteista helmi–huhtikuussa 2026.
Oikaisuvaatimus 4
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että päätös päihdehoitoaseman perustamisesta Koisotie 3:een perutaan välittömästi. Oikaisuvaatimuksessa viitataan siihen, että alueella on jo nyt häiriöitä ja ahdistavaa liikkua ja vanhempana päiväkotimatka tuntuu turvattomalta. Edelleen oikaisuvaatimuksessa tuodaan esiin, voisiko palvelut sijoittaa kauemmas asutuksesta.
Oikaisuvaatimus 5
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että Viertolan alueen turvallisuustilanne on heikentynyt ja alueella esiintyy päihteiden käyttöön liittyviä häiriöitä, epäiltyä laitonta toimintaa sekä omaisuusrikoksia. Oikaisuvaatimuksessa kuvataan erityisesti Koisoniityn ja Koisotien ympäristössä havaittuja häiriöitä ja niiden aiheuttamaa turvattomuuden tunnetta lähialueen asukkaille.
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että päihde- ja asumispalvelujen sijoittuminen pientaloalueen läheisyyteen lisää asukkaiden, erityisesti lapsiperheiden, huolta turvallisuudesta. Hän pitää päihdepalveluja tarpeellisina, mutta katsoo, ettei niitä tulisi sijoittaa asutuksen läheisyyteen, vaan palveluille tulisi selvittää vaihtoehtoinen sijainti kauempana asutuksesta.
Oikaisuvaatimus 6
Oikaisuvaatimuksessa vastustetaan selviämishoitoaseman sijoittamista alueelle, koska alue koetaan jo nykyisin levottomaksi ja turvattomaksi. Oikaisuvaatimuksen tekijä pitää palvelua sinänsä tarpeellisena, mutta katsoo, että sijoituspaikkaa valittaessa tulisi huomioida paremmin lähialueen asukkaiden, erityisesti lapsiperheiden, turvallisuus ja näkemykset. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että alueen nykyinen tilanne pitää ottaa vakavasti ja keskittyä turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamiseen. Oikaisuvaatimuksessa toivotaan lisäksi asukkaiden kuulemista ja sellaisen vaihtoehtoisen sijainnin selvittämistä, jossa palvelut voidaan järjestää asianmukaisesti vaarantamatta asukkaiden kokemaa turvallisuutta.
Edellä mainituilla perusteilla yllä esitetyissä oikaisuvaatimuksissa vaaditaan oikaisua päätökseen.
Oikaisuvaatimusten käsittely
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole tällä hetkellä selviämishoitoasemaa, jolloin päihtyneitä henkilöitä ohjautuu muun muassa poliisivankilaan tai sairaalapäivystykseen myös tilanteissa, joissa ensisijainen tarve on terveydenhuollon toteuttama päihtymystilan seuranta. Hyvinvointialueen aluehallitus on kokouksessaan 29.9.2026 § 199 päättänyt selviämishoitoaseman ja päihdevieroitusosaston perustaminen osoitteeseen Koisotie 3, jossa toimii nykyisellään hyvinvointialueen aikuissosiaalityön tilapäisen asumisen palveluita.
Päätöksenteon jälkeen hyvinvointialue on vastaanottanut yllä kuvatut oikaisuvaatimukset kyseiseen päätökseen. Oikaisuvaatimuksissa korostuvat huolet alueen turvallisuudesta sekä palvelujen sijoittamisen vaikutuksista lähiasukkaisiin. Lisäksi oikaisuvaatimuksissa vaaditaan päätöksen uudelleenvalmistelua, koska muun muassa vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen ja vaikutusten selvittelyssä sekä asukkaiden kuulemisessa katsotaan olevan puutteita.
Alueen nykyisen turvallisuustilanteen huomioiminen palveluiden sijoittumisessa
Hyvinvointialue suhtautuu vakavasti oikaisuvaatimuksissa esiin tuotuihin huoliin alueen järjestyshäiriöistä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista alueen asukkaisiin ja yritystoimintaan. Alueen nykyisissä turvallisuushuolissa on tunnistettu myös päihteiden käyttöön sekä hoitamattomiin päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyviä ilmiöitä. Hyvinvointialueen palvelujen vahvistamisen tavoitteena on tarjota näihin tilanteisiin nykyistä tarkoituksenmukaisempia palveluja ja vähentää tilanteita, joissa apua tarvitseva henkilö jää ilman asianmukaista hoitoa tai tukea.
Oikaisuvaatimuksissa korostuivat lähiasukkaiden huolet alueen turvallisuustilanteeseen liittyen. Selviämishoitoaseman ja päihdevieroitusosaston perustamisen valmistelutyössä on arvioitu suunnitellun toiminnan luonnetta, asiakasprofiileja, valvontaa, tilaratkaisuja sekä turvallisuusjärjestelyjä. Hyvinvointialueen Myyrmäessä toimivan päihdevieroitusosaston toiminnasta saadun kokemuksen perusteella osaston ei ole havaittu lisänneen lähiympäristön turvattomuutta. Tätä tietoa on hyödynnetty arvioitaessa uuden päihdevieroitusosaston mahdollisia vaikutuksia.
Palvelukokonaisuus sijoittuu olemassa olevaan kiinteistöön alueelle, jossa toimii jo ennestään hyvinvointialueen aikuissosiaalityön palveluja. Toiminnan turvallisuusvaikutuksia on arvioitu yksikön sijainnin, toiminnan luonteen, asiakasmäärän, asiakkaiden ohjautumistavan, valvonnan sekä poliisin ja terveydenhuollon välisen työnjaon perusteella. Hyvinvointialueen arvion mukaan uusi toiminta ei lisää alueen järjestyshäiriöitä tai turvattomuutta. Arvio perustuu siihen, että sekä selviämishoitoasema että päihdevieroitusosasto ovat terveydenhuollon yksiköitä, joissa hoito toteutuu pääasiassa sisätiloissa henkilökunnan valvonnassa. Asiakasvirrat ovat hallittuja, sillä molempiin palveluihin ohjaudutaan terveydenhuollon ammattilaisen tai poliisin tekemän arvion perusteella. Kyse ei ole päivittäispalveluista tai kohtaamispaikoista, joissa asiakkaat asioisivat toistuvasti tai viettäisivät aikaa yksikön ulkopuolella.
Muiden viranomaisten kanssa harjoitettu yhteistyö selviämishoitoaseman ja päihdevieroitusosaston perustamiseen liittyen
Oikaisuvaatimuksissa pyydettiin selvitystä siitä, onko poliisilta pyydetty lausunto alueen turvallisuustilanteesta. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä poliisin kanssa, mutta hyvinvointialueella ei ole tunnistettu velvoitetta pyytää poliisilta lausuntoa tai lupaa uuden terveydenhuollon toimintayksikön perustamiseen, eikä poliisilta ole pyydetty erillistä virallista lausuntoa alueen turvallisuustilanteesta. Valmistelussa on hyödynnetty poliisin kanssa tehtyä yhteistyötä ja poliisilta saatua tietoa erityisesti selviämishoidon palvelutarpeesta sekä poliisin ja terveydenhuollon välisestä työnjaosta. Poliisilla on jo pitkään ollut tarve toimintamallille, jossa osa rauhallisesti käyttäytyvistä päihtyneistä henkilöistä voidaan ohjata tarkoituksenmukaiseen terveydenhuollon palveluun poliisivankilan sijaan.
Yhtenä sijaintivaihtoehtona selvitettiin selviämishoitoaseman sijoittamista poliisivankilan viereen tai läheisyyteen, mutta tämä ei ollut mahdollista käytettävissä olevien tilaratkaisujen vuoksi.
Hyvinvointialue toteaa myös, että poliisin ja terveydenhuollon välisen työnjaon mukaisesti henkilöt, joiden käytökseen liittyy merkittävää aggressiivisuutta, väkivallan uhkaa tai muuta järjestyshäiriötä aiheuttavaa käyttäytymistä, eivät lähtökohtaisesti sovellu selviämishoitoasemalle, vaan heidän tilanteensa hoidetaan poliisin toimesta myös jatkossa.
Asiakasvirtojen huomioiminen
Edelleen oikaisuvaatimuksissa esitettiin huolia siitä, miten selviämishoitoaseman asiakkaiden saapuminen, poistuminen ja mahdollinen oleskelu lähialueella on tarkoitus järjestää.
Selviämishoitoaseman tarkoituksena on tarjota turvallinen ja valvottu ympäristö tilanteisiin, joissa henkilö ei päihtymystilansa vuoksi kykene huolehtimaan itsestään asianmukaisesti. Selviämishoitoasema on kuusipaikkainen yksikkö, jossa hoitojaksot ovat tyypillisesti muutamia tunteja. Muiden vastaavien yksiköiden kokemusten perusteella asiakkaiden määrä vaihtelee eri ajankohtina. Lisäksi yksikön kuuden asiakaspaikan kapasiteetti rajaa samanaikaisen asiakasmäärän pieneksi.
Palvelun luonteen ja yksikön pienen paikkamäärän vuoksi asiakasvirrat ovat pieniä, yksittäisiä asiakkaita tuodaan ja poistuu kerrallaan. Tämän vuoksi toiminta ei synnytä alueelle suuria asiakasryhmiä tai ruuhkautumista. Toiminnan suunnittelussa on kiinnitetty huomiota asiakasvirtojen hallintaan, kulunvalvontaan ja vartiointiin.
Asiakkaat eivät hakeudu selviämishoitoasemalle omatoimisesti palvelua etsimään, vaan heidät kuljetetaan yksikköön terveydenhuollon ammattilaisten tai poliisin arvion perusteella.
Asiakkaiden vointia ja päihtymystilaa seurataan koko selviämishoidon ajan, ja palvelusta poistutaan yksilöllisesti sen jälkeen, kun asiakkaan tila on arvioitu siihen soveltuvaksi. Tämän vuoksi palvelusta poistuvat henkilöt eivät pääsääntöisesti ole enää siinä määrin päihtyneitä kuin sinne saapuessaan.
Selviämishoitoaseman asiakkaat eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan heidän joukossaan on hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Osa asiakkaista päätyy palveluun yksittäisen päihtymiseen liittyvän tilanteen seurauksena ilman aiempaa palvelutarvetta, kun taas osalla on pitkäaikaisempia päihteiden käyttöön liittyviä haasteita. Osa palvelun kohderyhmään kuuluvista henkilöistä liikkuu alueella jo nykyisin käyttäessään muita hyvinvointialueen palveluita. Selviämishoitoaseman perustaminen ei siltä osin muuta nykyistä tilannetta, vaan mahdollistaa aiempaa tarkoituksenmukaisemman ja turvallisemman hoidon järjestämisen tilanteissa, joissa henkilö tarvitsee päihtymystilan aikaista seurantaa.
Yksikössä työskentelee päihdehoitoon erikoistunutta terveydenhuollon henkilöstöä, jolla on osaamista päihteiden käytön puheeksiottoon, hoidon tarpeen arviointiin sekä jatkohoitoon ohjaukseen. Tavoitteena ei ole ainoastaan turvallinen selviäminen akuutista tilanteesta, vaan myös asiakkaiden tunnistaminen ja ohjaaminen tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Parhaimmillaan tämä vähentää päihdehaittoja, ehkäisee palvelutarpeiden vaikeutumista ja tukee hyvinvointia.
Päihdevieroituksessa olevien potilaiden hoito toteutuu pääsääntöisesti osaston sisällä. Mikäli osastojakson aikana on tarvetta asioida osaston ulkopuolella, se tapahtuu tarvittaessa työntekijän valvonnassa. Toiminta ei siten aiheuta jatkuvaa asiakkaiden liikkumista alueella. Asiakkaat saapuvat palveluun ennalta sovittuna ajankohtana vieroitushoitojaksolle ja hoitojakson päätyttyä asiakkaat palaavat ensisijaisesti omaan asuin- tai toimintaympäristöönsä.
Vieroitushoitoon hakeudutaan aina terveydenhuollon ammattilaisen tekemän arvion perusteella ja ennalta sovitusti. Palveluun ei siten saavu hallitsemattomia asiakasmääriä eikä asiakkaita ilman henkilökunnan ennakkotietoa. Päihdevieroitusosasto on ympärivuorokautinen terveydenhuollon yksikkö, jossa asiakkaiden vointia seurataan koko hoitojakson ajan.
Lapsivaikutusten arviointi
Lähtökohtaisesti hyvinvointialue toteuttaa lapsivaikutusten arviointia osana päätöksentekoa silloin, kun palveluiden asiakaskunnassa on lapsia.
Yhdessä oikaisuvaatimuksessa tuodaan esiin, että aluehallituksen päätöksessä todetaan, että palvelun laajentamista 16–17-vuotiaisiin selvitetään ja että oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan alaikäisten ohjaaminen yksikköön, joka sijaitsee aikuisten tilapäisen asumisen yksikön vieressä, edellyttää erillistä arviota myös näiden nuorten oman turvallisuuden kannalta.
Hyvinvointialue korostaa, että päätöksessä mainittu 16–17-vuotiaiden palvelun selvittäminen tarkoittaa nimenomaan sitä, että tämän ikäryhmän palvelun järjestämiseen liittyvät erityiskysymykset, mukaan lukien alaikäisten turvallisuus ja palvelun soveltuvuus heidän tarpeisiinsa, arvioidaan erikseen ennen mahdollista palvelun laajentamista. Selvitystyön yhteydessä käydään vuoropuhelua myös sellaisten muiden toimijoiden kanssa, joilla on kokemusta vastaavan palvelun järjestämisestä alaikäisille.
Vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen selvittäminen ja sijaintipaikan valinnan perusteet
Oikaisuvaatimuksissa esitettiin kysymyksiä vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen selvittämiseen liittyen. Sijaintipaikkaa ei ole valittu pelkästään yksittäisen rakennuksen näkökulmasta, vaan osana hyvinvointialueen päihdepalvelujen kokonaisuutta. Sijaintiratkaisussa on huomioitu palvelutarpeet, olemassa oleva palveluverkko, palvelujen alueellinen saavutettavuus sekä mahdollisuus järjestää palvelut tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena. Hyvinvointialue on vahvistanut ja vahvistaa päihdepalveluja useissa toimipisteissä eri puolilla hyvinvointialuetta. Päihdevieroitushoitoa järjestetään jo nykyisin Myyrmäessä, minkä vuoksi uuden päihdevieroitusosaston sijoittamisessa arvioitiin tarkoituksenmukaiseksi vahvistaa palvelujen saatavuutta myös toisella puolella Vantaata. Lisäksi päihdepalveluja on lisätty muun muassa Tikkurilan ja Keravan Savion alueilla. Palveluverkon suunnittelussa on pyritty siihen, että palveluita on saatavilla eri puolilla hyvinvointialuetta eikä niitä keskitetä yksinomaan yhteen kaupunginosaan.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Tilakeskus on selvittänyt toiminnalle soveltuvia tilavaihtoehtoja osana valmistelua. Selvityksen perusteella ei tunnistettu muuta tilaa, joka olisi täyttänyt toiminnan edellyttämät vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Hyvinvointialueen jo olemassa olevien Koisotie 3:n tilojen arvioitiin olevan muutettavissa käyttötarkoitukseen soveltuviksi. Rakennusvalvonnan arvion mukaan suunniteltu toiminta ei edellytä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta, sillä uusi toiminta vastaa käyttötarkoitukseltaan kiinteistössä aiemmin harjoitettua toimintaa.
Sijaintia puolsi myös se, että samalla alueella toimii jo hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden asumispalvelutoimintaa. Asumispäivystyksen läheinen sijainti tukee asiakaspolkujen jatkuvuutta ja mahdollistaa tarkoituksenmukaiset yhteistyökäytännöt eri palveluiden välillä. Lisäksi tilaratkaisulla voidaan hyödyntää yhteisiä tukipalveluita ja turvallisuusjärjestelyjä.
Yksikön sijaintia suunniteltaessa on huomioitava myös palvelun saavutettavuus. Palveluista kotiutuvat asiakkaat poistuvat palvelusta pääsääntöisesti itsenäisesti, minkä vuoksi yksikön tulee sijaita alueella, josta on mahdollista jatkaa matkaa julkisilla kulkuyhteyksillä. Sijainnin tulee mahdollistaa kohtuullinen kotiutuminen sekä tarvittaessa siirtyminen muihin palveluihin.
Alueella on jo nykyisin asioinut päihtyneitä henkilöitä esimerkiksi asumispäivystyksessä myös tilanteissa, joissa selviämishoito olisi ollut heidän palvelutarpeeseensa tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto. Selviämishoitoasema täydentää alueen palvelukokonaisuutta tarjoamalla näille asiakkaille valvotun ja heidän tilanteeseensa paremmin vastaavan terveydenhuollon palvelun. Tavoitteena on, että oikea-aikainen hoito vähentää päihteiden käyttöön liittyviä haittoja, ehkäisee palvelutarpeiden vaikeutumista ja tukee asiakkaiden hyvinvointia.
Oikaisuvaatimuksissa esitettiin myös kysymys siitä, miksi perustettavia yksiköitä ei sijoiteta sairaalan yhteyteen, jossa lääketieteellinen tuki on valmiiksi saatavilla. Sairaalaympäristöön sijoittamista koskeva vaihtoehto on ollut esillä palvelun pidemmän aikavälin suunnittelussa. Peijaksen sairaalakampuksen yhteyteen sijoittamiselle on tunnistettu perusteita muun muassa kokonaiskustannusten, tilaratkaisujen, henkilöstöresurssien ja ympärivuorokautisen toiminnan näkökulmasta. Palvelun tarve on kuitenkin arvioitu niin akuutiksi, ettei toiminnan käynnistämistä ole ollut tarkoituksenmukaista siirtää Peijas-kampus hankkeen toteutumiseen saakka. Myös 9.6.2025 § 64 jätetyssä ja 49 aluevaltuutetun allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa edellytettiin selviämishoitoyksikön perustamisen kiirehtimistä huomattavasti ennen Peijas-kampus hankkeen toteutumista. Yksikön sijoittamista Katriinan sairaalaan yhteyteen ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena erityisesti saavutettavuuden vuoksi.
Kokonaisuutta arvioitaessa keskeistä oli löytää toimintaan soveltuva tila sekä hyödyntää muiden palvelujen läheisyydestä saatavia synergiahyötyjä. Toiminnan näkökulmasta ihanteellisessa ratkaisussa sairaala, poliisivankila, asumispäivystys sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostaisivat yhden kokonaisuuden. Tällaista kaikki palvelut yhdistävää tilaratkaisua ei kuitenkaan ole käytettävissä. Tilavalinnassa on lisäksi huomioitu mahdolliset asiakkaiden siirtotarpeet ja Koisotie 3:n sijainti kohtuullisen ajomatkan päässä Peijaksen sairaalasta.
Lähialueen asukkaiden osallistaminen
Oikaisuvaatimuksissa nostettiin esiin lähialueen asukkaiden osallistaminen. Hyvinvointialue pitää tärkeänä, että alueen turvallisuustilanteeseen liittyen harjoitetaan jatkuvaa vuoropuhelua alueen nykyisten palvelujen ja alueen toimijoiden välillä. Sosiaalipalvelujen edustajat ovat osallistuneet yhteistyötapaamisiin muun muassa paikallisten taloyhtiöiden isännöitsijöiden kanssa. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa, ja jatkossa alueen turvallisuustilannetta koskevaan yhteiseen keskusteluun osallistuvat myös päihde- ja mielenterveyspalvelujen edustajat. Simonkylän turvallisuustilanteeseen liittyvä kokous on suunnitteilla ja siihen on pyydetty myös hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden edustusta. Erillistä lähialueen asukkaiden kuulemista yksiköiden perustamiseen liittyen ei ole järjestetty.
Yhteenveto
Hyvinvointialue on arvioinut oikaisuvaatimuksissa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet kokonaisuutena. Arvioinnissa on huomioitu alueen nykyiseen turvallisuustilanteeseen liittyvät huolet, toiminnan turvallisuus- ja lapsivaikutukset, asiakasvirtojen hallinta, vaihtoehtoiset sijaintipaikat ja sairaalaympäristöön sijoittaminen sekä lähialueen asukkaiden osallistaminen.
Hyvinvointialue suhtautuu vakavasti oikaisuvaatimuksissa esiin tuotuihin huoliin. Oikaisuvaatimuksissa kuvatut järjestyshäiriöt ja muut turvallisuutta koskevat havainnot liittyvät pääosin alueen nykyiseen tilanteeseen ja siellä jo toimiviin palveluihin. Hyvinvointialue arvioi, etteivät perustettava selviämishoitoasema ja päihdevieroitusosasto sellaisenaan lisää alueen järjestyshäiriöitä tai turvattomuutta. Perustettavien palveluiden arvioidaan osaltaan lieventävän alueen nykyisiä turvallisuushaasteita, joissa on tunnistettu myös päihteiden käyttöön sekä hoitamattomiin päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyviä ilmiöitä. Hyvinvointialue tulee seuraamaan, arvioimaan ja tarvittaessa kehittämään toimintaa turvallisuusnäkökulmasta aktiivisesti myös sen alettua yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Toiminnan suunnittelussa on huomioitu yksiköiden luonne terveydenhuollon palveluina, rajatut ja hallitut asiakasvirrat, asiakkaiden ohjautuminen palveluihin sekä valvonta- ja turvallisuusjärjestelyt. Yksiköiden sijoittamista on myös arvioitu osana päihdepalvelujen kokonaisuutta. Sijaintiratkaisussa on huomioitu toimintaan soveltuvien tilojen saatavuus, palvelujen saavutettavuus, olemassa oleva palveluverkko, muiden palvelujen läheisyydestä saatavat synergiahyödyt sekä mahdolliset asiakkaiden siirtotarpeet. Valmistelussa on tarkasteltu myös muita sijaintivaihtoehtoja, mukaan lukien sairaalaympäristöön sijoittamista.
Hallintolain 45 §:n mukaan hallintopäätös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on kokonaisuudessaan perusteltu ja siinä on mainittu seikat ja selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun.
Oikaisuvaatimuksissa ei ole kokonaisuudessaan esitetty sellaisia laillisuusvirheitä, joiden perusteella oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä olisi syytä muuttaa tai kumota. Oikaisuvaatimus ei ole myöskään perusteineen tarkoituksenmukainen siten, että sen voisi hyväksyä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Tällöin oikaisuvaatimus tulee hylätä.
Hyvinvointialue suhtautuu kuitenkin vakavasti alueen asukkaiden esiin tuomiin turvallisuutta ja viihtyisyyttä koskeviin huoliin. Toiminnan vaikutuksia seurataan, ja toimintaa kehitetään tarvittaessa yhteistyössä viranomaisten, alueen muiden toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Jatkuvalla vuoropuhelulla ja havaintojen välittämisellä voidaan osaltaan varmistaa, että mahdollisiin turvallisuutta tai lähiympäristöä koskeviin haitallisiin vaikutuksiin voidaan reagoida asianmukaisesti.