Perustelut
Asian valmistelijat: terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko sekä vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen
Aluevaltuuston kokouksessa 15.6.2026 § 47 jätettiin Gashaw Bibanin valtuustoaloite "Vake ottaa 75-vuotiaiden ennaltaehkäisevien terveystarkastukset käyttöön Turun mallin mukaisesti Vantaa–Keravan hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on Bibanin lisäksi allekirjoittanut 28 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Esitämme, että Vantaa–Keravan hyvinvointialue ottaa käyttöön Turun mallia vastaavat 75‑vuotiaiden terveystarkastukset (ikäneuvola), jotka tarjoavat kaikille 75 vuotta täyttäville kotona asuville ikääntyneille mahdollisuuden maksuttomaan, ennaltaehkäisevään terveys- ja toimintakykytarkastukseen.
Turun malli tiivistetysti:
Turussa 75-vuotiaiden tarkastukset ovat pysyvä ikäneuvolapalvelu. Kaikki ikäryhmään kuuluvat saavat kutsukirjeen kotiin, ja tarkastus sisältää ennakkokyselyn sekä terveydenhoitajan vastaanoton. Arvioinnissa käydään läpi pitkäaikaissairaudet, lääkitys, ravitsemus, mieliala, kognitio, toimintakyky, kaatumisriski ja sosiaalinen tilanne. Palvelu on osoittautunut vaikuttavaksi: tarkastuksissa tunnistetaan runsaasti piileviä terveysriskejä, ja ikääntyneet ohjautuvat oikea-aikaisesti palveluihin ja elintapaohjaukseen. Malli on osa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategista ennaltaehkäisevää työtä.)
Perustelut aloitteen toimenpiteiden vaikuttavuudesta Vantaa–Keravan hyvinvointialueelle:
- Ennaltaehkäisy vähentää raskaiden palvelujen tarvetta:
75 vuoden ikä on vaihe, jossa toimintakyvyn heikkeneminen, kaatumiset, muistisairaudet ja monisairastavuus yleistyvät. Varhainen tunnistaminen ja ohjaus voivat siirtää kotihoidon,
päivystyksen ja laitoshoidon tarvetta vuosilla. Turun kokemukset osoittavat, että tarkastuksissa löydetään merkittäviä riskitekijöitä, jotka muuten jäisivät havaitsematta.
- Yhdenvertaisuus ja tavoittavuus:
Kutsumenettely varmistaa, että palvelu tavoittaa myös ne ikääntyneet, jotka eivät itse osaa tai jaksa hakeutua palveluihin. Tämä on erityisen tärkeää alueella, jossa on paljon yksinasuvia, maahanmuuttajataustaisia ja palvelujärjestelmää vierastavia ikääntyneitä.
- Strateginen ja kustannusvaikuttava ratkaisu:
Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite edistää väestön hyvinvointia ja hillitä kustannusten kasvua. 75-vuotiaiden tarkastukset tarjoavat konkreettisen, mitattavan ja vaikuttavan toimenpiteen, joka tukee alueen strategisia tavoitteita ja mahdollistaa palvelutarpeen ennakoinnin.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue ottaa käyttöön Turun mallin mukaisen ikäneuvolan, jossa:
- Kaikille 75 vuotta täyttäville lähetetään kutsu terveystarkastukseen.
- Tarkastus sisältää terveyden ja toimintakyvyn kokonaisarvion sekä tarvittavat mittaukset.
- Asiakas ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, elintapaohjaukseen, sosiaalipalveluihin tai kotona asumista tukeviin palveluihin.
- Palvelulle laaditaan selkeät mittarit (osallistumisaste, tunnistetut riskit, jatko-ohjaukset, vaikutukset palvelutarpeeseen).
- Saavutettavuus varmistetaan myös niille, joilla on liikkumisvaikeuksia, kielimuureja tai rajoitteita digitaalisten palvelujen käytössä.
Turun ikäneuvolamalli on toimiva, vaikuttava ja yhdenvertaisuutta vahvistava. Sen käyttöönotto Vantaa–Keravan hyvinvointialueella parantaisi ikääntyneiden hyvinvointia, tukisi kotona asumista ja vähentäisi raskaiden palvelujen tarvetta. Aloite on linjassa hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden kanssa ja tarjoaa konkreettisen keinon vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 18.8.2026 § 156 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan sekä vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 15.12.2026 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä turvata iäkkäille henkilöille oikea-aikaiset, yksilölliseen palvelutarpeeseen perustuvat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tavoitteena on tunnistaa tuen tarpeet varhain, vahvistaa osallisuutta ja tukea turvallista kotona asumista.
Hyvinvointialueen toimialat ovat sitoutuneet Uudistusohjelma 2.0:n keskeisiin kehittämisen painopisteisiin, joihin kuuluu ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen ja palvelujen painopisteen siirtäminen varhaiseen tukeen. Tavoitteena on palvelurakenteiden ja toimintamallien uudistaminen siten, että palvelut vastaavat asukkaiden tarpeisiin oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Lisäksi toimialat ovat sitoutuneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteisiin (HYTE). Ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhteistyössä Vantaan ja Keravan kaupunkien, HUS-yhtymän, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Aluevaltuusto hyväksyi alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vuosille 2026–2030 syyskuussa 2026, ja suunnitelma on siirtynyt toimeenpanovaiheeseen.
Hyvinvointi ja terveys muodostavat laajan kokonaisuuden, johon fyysisen terveyden lisäksi kuuluvat psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Esimerkkinä mainittakoon hyvinvointialueella tärkeänä tunnistettu yksinäisyyden ennaltaehkäisy, jota tuetaan monialaisella yhteistyöllä sekä matalan kynnyksen toimintamalleilla.
Palvelut ikääntyneille asukkaille
Terveysasemien omatiimimallin sekä omalääkäri–omahoitaja-työparimallin tavoitteena on ehkäistä sairauksia ja toimintakyvyn heikkenemistä vahvistamalla hoidon jatkuvuutta ja asiakkaan kokonaistilanteen tuntemista. Pysyvä hoitosuhde tukee pitkäaikaissairauksien suunnitelmallista seurantaa, terveys- ja toimintakykyriskien varhaista tunnistamista sekä oikea-aikaista ohjausta tutkimuksiin, hoitoon, elintapaohjaukseen, kuntoutukseen ja muihin hyvinvointia tukeviin palveluihin. Vuoden 2027 tavoitteena on nimetä jokaiselle terveysasemapalvelujen asiakkaalle omalääkäri ja omahoitaja.
Myös suun terveydenhuollossa käyttöön otetut omatiimi- ja omahammaslääkärimalli vahvistavat hoidon jatkuvuutta sekä mahdollistavat ikääntyneen asiakkaan tarpeen mukaisen moniammatillisen yhteistyön ja sujuvan hoidon koordinoinnin. Tavoitteena on ikääntyneiden suun sairauksien ennaltaehkäisy ja suun terveyden ylläpito.
Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä tuetaan muun muassa säännöllisillä lääkäriarvioilla, moniammatillisella yhteistyöllä sekä Liikkuvan Sairaalan ja kotisairaalan palveluilla. Toimilla voidaan reagoida terveydentilan muutoksiin asiakkaan omassa toimintaympäristössä ja ehkäistä päivystyskäyntejä, sairaalahoitoa sekä toimintakyvyn heikkenemistä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ikäneuvolapalveluja vastaava kokonaisuus muodostuu eri toimijoiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niiden välisestä verkostoyhteistyöstä. Seniorineuvonta on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Neuvonta ja asiakasohjaus on keskitettyä ja hyvin tavoitettua toimintaa. Se tarjoaa ikääntyneille ja heidän läheisilleen matalan kynnyksen neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse sekä jalkautumispisteillä Länsi-Vantaalla, Itä-Vantaalla ja Keravalla. Yhteydenottaja ohjataan yksilöllisen tarpeensa mukaan hyvinvointialueen palveluihin tai kaupunkien, järjestöjen ja seurakunnan toimintaan, kuten avoimeen toimintaan, korttelikerhoihin ja asukastiloihin.
Hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa keskitytään sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten sekä toimintakyvyn heikentymistä estävien palvelujen neuvontaan, ohjaukseen sekä tuottamiseen palvelujen myöntämisen perusteiden mukaisesti. Keskitetty neuvonta ja asiakasohjaus tukevat palvelujen saavutettavuutta ja yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistamista. Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan laaja-alaisesti ikääntyneen henkilön elämäntilannetta ja voimavaroja sekä arvioidaan yhdessä hänen kanssaan, millainen toiminta tai palvelu edistäisi hänen hyvinvointiaan. Neuvonnasta ja asiakasohjauksesta nimetään tarvittaessa omatyöntekijä. Yksikkö tukee myös omaishoito- ja muistiperheitä.
Palvelujen järjestämisen yksikkö järjestää asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut. Yksikkö antaa tietoa palvelujen toteuttamisen vaihtoehdoista sekä siitä, miten ja milloin palvelut käynnistyvät.
Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on laatusuosituksen ja kansallisen ikäohjelman mukaista. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä ei tutkimusten perusteella ole yhtä kaikille soveltuvaa mallia, sillä kokemukset ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää tavoittaa tukea tarvitsevat ikääntyneet ja kartoittaa heidän tilanteensa. Seniorineuvonnan ja asiakasohjauksen monialainen verkostoyhteistyö sekä etsivän vanhustyön verkosto tukevat avun tarvitsijoiden löytämistä ja ohjaamista sopivan toiminnan ja palvelujen piiriin. Toimiva verkosto mahdollistaa vastaamisen asiakkaiden yksilöllisiin ja muuttuviin tarpeisiin.
Yhteenveto
Terveydenhuollon palvelujen sekä vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialat arvioivat, että hyvinvointialueen nykyiset ikääntyneille suunnatut palvelut, laaja-alainen ennaltaehkäisyyn painottuva kehittämistyö ja eri toimijoiden välinen yhteistyö vastaavat hyvin alueen ikääntyneen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin.
Ikäryhmäkohtaisen terveystarkastusmallin arvioinnissa on tarkasteltava tunnistettujen riskien lisäksi sitä, johtavatko tarkastukset toteutuviin jatkotoimiin ja parempiin terveys- ja toimintakykytuloksiin verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Kutsumenettely ei yksin takaa palvelun tavoittavuutta, vaan arvioinnissa on huomioitava myös osallistumatta jäävät ja eniten tukea tarvitsevat. Kustannusvaikuttavuuden osoittaminen edellyttää tarkastusten, jatkotutkimusten ja hoidon kustannusten suhteuttamista saavutettuihin terveys- ja toimintakykyhyötyihin.
Mikäli ikäryhmäkohtaisen terveystarkastusmallin käyttöönottoa harkitaan tulevina vuosina, sen tarkoituksenmukaista kohderyhmää on perusteltua arvioida laajasti esim. liittyen selkeisiin katvealueisiin palvelujen jatkuvuuden näkökulmasta sekä käsiteltävä tämä kustannusvaikutuksineen talousarviovalmistelun yhteydessä. Tarkastukset voitaisiin kohdentaa esimerkiksi 65 vuotta täyttäneisiin, jolloin eläköityminen päättää työterveyshuollon palvelut. Näin terveyteen, toimintakykyyn ja palveluihin ohjautumiseen liittyvät tarpeet voitaisiin tunnistaa ja niihin vastata nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.