Områdesfullmäktige, möte 11-09-2023

Beskrivning

Asian valmistelija: terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko 

Aluevaltuuston kokouksessa 6.2.2023 § 10 jätettiin Vaula Norran valtuustoaloite "Aloite hajusteettomuustoiveesta terveyden- ja hammashoidon asiointitilanteissa". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 22 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Lääkäri- ja hoitajakunnan taholta on toivottu, että hammashoidon ja terveydenhoidon asiakkaita pyydettäisiin asioimaan palveluissa ilman hajusteita. 

Hajusteettomuustoive olisi helppo lisätä ajanvaraustekstiviestiin, kuten HUS- palveluissa jo monin paikoin tehdäänkin. Esimerkiksi: ”tulethan tuoksutta” tai ”pyydämme välttämään hajusteita asioidessanne”. 

Voimakkaat hajusteet aiheuttavat tuoksuherkille äänen käheyttä, yskää, hengenahdistusta, nuhaa, silmien ärsytystä, päänsärkyä, pahoinvointia tai iho- ja limakalvo- oireita. Tuoksut aiheuttavat ongelmia myös monille astmaatikoille, allergisille ja migreenipotilaille. On lääkäreitä ja hoitajia, jotka saavat oireita potilaiden hajusteista niin, että joutuvat joskus lähtemään kesken työpäivän kotiin. Tämä ei palvele kenenkään etua. Myös potilaissa on allergikkoja ja astmaatikkoja, joiden on vaikea asioida hajusteisissa tiloissa. 

Tuoksuherkkyyden yleisyys on vaihdellut eri tutkimuksissa noin 10 prosentista yli 40 prosenttiin. Allergia-, iho- ja astmaliiton tutkimuksessa lähes joka kolmas kyselyyn vastanneista arvioi itsensä tuoksuherkäksi (2016). Esitämme, että Vantaan- ja Keravan hyvinvointialueella edistetään hajusteetonta asioimista viestinnän keinoin, esim. ilmoitustauluilla ja potilastekstiviesteissä." 

Aluehallitus on kokouksessaan 28.2.2023 § 57 päättänyt merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 6.8.2023 mennessä.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:  

Terveys ja työolosuhteet lain näkökulmasta 

Työntekijöiden terveyttä ja työolosuhteita määritellään Suomen laissa. Työntekijöiden yhdenvertaista asemaa ohjaa ja määrittelee Suomessa yhdenvertaisuuslaki, jonka päällimmäisenä tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja näin ehkäistä syrjintää ja parantaa oikeusturvaa tilanteissa, joissa henkilö on joutunut syrjinnän kohteeksi. Työpaikoilla tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan tulee arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista omalla työpaikallaan huomioiden tarvittavat kehityskohteet työoloissa. (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014.)  

Työturvallisuuslaki määrittelee työnantajan huolehtimisvelvollisuudesta eli työnantajan velvoitteesta huolehtia työntekijöiden terveydestä, työpaikan turvallisuudesta ja huomioimaan työolosuhteet ja työympäristön. Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan, että mahdolliset haittatekijät poistetaan ja huomioimaan työntekijät, joiden turvallisen työympäristön luominen vaatii erikoistoimenpiteitä terveydellisistä syistä. (Työturvallisuuslaki 738/2002.)  

Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään työterveyshuoltoa työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen sekä terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn sekä terveyden suojelemiseksi. Laki velvoittaa myös edistämään työnantajan ja työterveyshuollon yhteistoimin sairauksien synnyn ennaltaehkäisyä ja työn sekä työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001.) 

Hajusteet ja niiden terveysriskit 

Hajusteilla tarkoitetaan aineita, joiden avulla tuotteille annetaan haluttu tuoksu tai sillä voidaan peittää tuotteen epämiellyttävä tuoksu. Hajusteista puhuttaessa tarkoitetaan seosta, joka saattaa sisältää yhdestä tuhansiin erilaista kemikaalia. Hajusteeton tarkoittaa asiaa, esinettä tai tuotetta, missä ei ole hajustetta 

Hajusteet aiheuttavat moninaisia oireita paitsi hajustettujen tuotteiden käyttäjille niin myös hajusteita käyttävän läheisyydessä oleville. Yleisimpiä oireita ovat nuha, voimakas pääsärky ja silmäoireet. Hajusteiden aiheuttamia muita oireita ovat sydämentykytys, rintakipu, pahoinvointi, huimaus, väsymys, nivel- ja lihaskivut, raajojen puutuminen, hengenahdistus, hengitysvaikeudet, äärimmäisissä tapauksissa jopa anafylaksia, iho-oireet ja limakalvo-oireet, joita ovat pistely, kirvely, kutina ja turvotus silmissä, kurkussa ja nenässä. Hajusteiden on todettu myös aiheuttavan sosiaalista haittaa ja vaikeuttavan oireilevien työelämää. 

Valtaväestöstä 50,8–92,1 % altistuu hajusteille muiden käyttämien hajustettujen tuotteiden vuoksi. Hajusteista aiheutuneita terveysongelmia valtaväestöstä on raportoitu 33–34,7 %, hajusteyliherkistä 86,2–91,5 % kun taas astmaatikoista yli puolet, 56–64,3 %, saavat oireita hajusteista ja ne ovat toimineet myös 24,0–27,9 % astmakohtauksen laukaisevana tekijänä. (theseus.fi, oheismateriaalina)

Hajusteettomuuden edistäminen toimialalla 

Työnantajan tulee ottaa tieto työntekijöiden hajusteille oireilusta vakavasti. Oireilua aiheuttaa huono sisäilma, jonka yleisin laadun heikentäjä on hajustetut tuotteet, joita ihmiset käyttävät.  Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialalla asiaan on kiinnitetty huomiota ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä työsuojelun kanssa. Työsuojelu on lailla säädeltyä toimintaa, jonka tavoitteena on ensisijaisesti ennaltaehkäistä työstä ja työoloista mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja turvallisuushaittoja. Tavoitteena on henkilöstön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi työssä.  

Tämän lisäksi toimialalla tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Yhteistyön tavoitteena on turvata terveellinen työpaikka toimialan henkilöstölle. Työterveyshuoltopalvelujen painopiste on ennaltaehkäisevissä palveluissa, sairaanhoidon palveluilla täydennettynä, Keskeisimmät tavoitteet ovat  

1. Työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien vähentäminen ja ennaltaehkäisy  
2. Työn ja työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen  
3. Työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn sekä terveyden ylläpitäminen työuran eri vaiheissa 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategian mukaan henkilöstön hyvinvointiin panostetaan ja terveysperusteisia poissaoloja seurataan. Tavoitteena on terveysperusteisten poissaolojen väheneminen 4,8%:sta 4,5 %:iin.  

Työyksiköihin tullaan sopimaan ja laatimaan yhteiset säännöt hajusteiden käytöstä työaikana. Työnantaja voi myös kieltää hajuvesien ja muidenkin hajua aiheuttavien aineiden käytön työpaikalla, jos ne aiheuttavat haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle. Hajusteettomuutta voidaan työpaikoilla toteuttaa vapaaehtoisuuteen perustuen, pakolliseen noudattamiseen tai täytäntöönpanon muodossa. Yleisimmin käytetty muoto näistä on vapaaehtoinen noudattaminen, jolloin tiloissa työskenteleviä ja asioivia ohjeistetaan hajusteettomuuteen kehottamalla.  

Verkkoviestintä ja yhteistyö järjestöjen kanssa 

Toimialalla tehdään yhteistyötä Vaken viestinnän kanssa ja lisätään tiedotusta verkkosivuilla hajusteettomasta asioinnista toimipisteissä. Lisäksi on mahdollista tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa kampanjatyyppisesti, esim. Allergia,- iho- ja astmaliitto, Suomen Migreeniyhdistys ja Hengitysliitto. Järjestöjen tuottamaa julistemateriaalia on mahdollista tilata kieliversioina toimipisteiden odotustiloihin. Järjestöjen kampanjointipäiviä, mm. Tuoksuton-päivä tai TuoksutON-kampanja, voidaan hyödyntää tuoksuttoman asioinnin edistämisessä. Kampanjoiden ja julisteiden kautta voidaan nostaa tietoisuuteen lisäinformaatiota hajusteiden käytön haitoista työntekijöiden ja asiakkaiden keskuuteen sekä antaa yksinkertaisia ohjeita hajusteettomiin ratkaisuihin työpaikalla ja toimipisteissä asiointiin Tietoiskut / -päivät voisivat edistää keskustelua hajusteista puhumiseen ja hajusteettomuuden toteuttamiseen yhteisissä tiloissa.   

Tekstiviesti-informointi 

Kampanja- ja julisteviestinnän lisäksi tullaan muotoilemaan yhteinen muutospyyntö Apottiin, jotta asiakkaiden ajanvaraukseen liitettävään tekstiviestimuistutukseen lisätään teksti hajuttomasta asioinnista. Tekstiviestimuistutuksen muutostoiveet tehdään toimialan ICT-partnerin toimesta. Tekstiviestin merkkimäärä on 160 merkkiä. Asiakkaalle lähteviä tekstiviestejä on ilmoitusviesti (lähtee sillä hetkellä, kun ajanvaraus luodaan järjestelmään), muistutusviesti (lähtee 2 arkipäivää ennen ajanvarausta), siirtoviesti (lähtee, kun ajanvarausta siirretään) ja peruutusviesti (lähtee, kun ajanvaraus perutaan). Tekstiviestit lähtevät tietyistä ajanvaraustyypeistä. Viestit lähetetään potilaan asiointikielen mukaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Nykyinen Vaken tekstiviesti on muotoa:  

"Hei XXX! Muistathan ajanvarauksesi: 10.05.23 klo 11:10, Tikkurilan terveysaseman hammashoitola, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Kielotie 11. Tähän viestiin ei voi vastata."