Områdesfullmäktige, möte 11-09-2023

Beskrivning

Asian valmistelija: terveydenhuollon palvelualueen toimialajohtaja Kati Liukko

Aluevaltuuston kokouksessa 6.2.2023 § 10 jätettiin Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite "Matalan kynnyksen terveysneuvola-​kokeilu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle." Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 15 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Me allekirjoittaneet esitämme,​ että hyvinvointialue ryhtyy valmistelemaan terveysneuvola-​kokeilua Vantaan ja Keravan alueella. Matalan kynnyksen terveysneuvolat voivat toimia ’kävele sisään’ (walk in) periaatteella,​ eli terveysneuvolaan pääsee ilman ajanvarausta vuoronumerolla esimerkiksi kaupassakäynnin yhteydessä.

Terveysneuvolan asiakasryhmiä ovat lähinnä yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneet sekä henkilöt,​ joita perusterveydenhoidon nykyinen neuvola – ja muu hyvinvointialueen toiminta-​,​ työterveys-​,​ koulu-​ ja opiskelijaterveydenhoito ei tavoita. Tällaisia ovat esimerkiksi asunnottomat,​ yksinäisyyttä tai muita haasteita kokevat,​ huume-​ ja muut päihderiippuvaiset sekä vailla työtä olevat.

Terveysneuvola keskittyy ensisijaisesti aikuisten asiakkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin edistämiseen ohjaamalla,​ tukemalla ja neuvomalla asiakkaita palvelujen piiriin. Terveysneuvolassa ei tehdä lääketieteellisiä tutkimuksia tai – hoitoja.

Varhaisen vaiheen tuki ehkäisee inhimillisesti ja taloudellisesti kuormittavilta viimesijaisen palvelun tarpeilta kuten kalliilta erikoissairaanhoidolta.

Terveysneuvolan tavoitteena on entisestään vahvistaa hyvinvointialueen perustason palveluita.​​"

Aluehallitus päätti 28.2.2023 kokouksessaan merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähetti sen edelleen terveydenhuollon toimialajohtajan valmisteltavaksi 6.8.2023 mennessä.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Suomessa toiminnassa olevat sote-/ hyvinvointikioskit/terveysneuvolat/terveysneuvonnat ovat matalan kynnyksen neuvontapisteitä, joissa on erilaisia painotuksia kunnasta tai hyvinvointialueesta riippuen. Varsinaisia hoitotoimenpiteitä ja mittauksia tehdään vain pienessä osassa pisteitä. Nykyisissä toimintamalleissa korostuu palvelujen piiriin ohjaaminen, työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja mielenterveys. Lisäksi painotetaan yhteistyötä järjestöjen/kolmannen sektorin sekä muiden julkisten palvelujen tarjoajien kanssa.

Terveydenhuollon palvelujen toimiala on jo lyhyellä puolivuotistoimintakaudellaan kehittänyt useita sellaisia palveluita, joita eri terveysneuvonta- ja terveysneuvolapisteissä korostetaan.  Lisäksi toimiala on mukana useissa hyvinvointialuetasoisissa ohjelmahankkeissa ja suunnitelmissa. Asunnottomien, yksinäisyyttä tai muita haasteita kokevien, päihderiippuvaisten sekä työttömien henkilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä myös toimialueiden kanssa.

Alla esimerkkejä palvelujen kehittämisestä ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa.

• Työ- ja toimintakyvyn tuen rakenteita kehitetään moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti. Työttömien terveyspalvelujen nykytilan kuvaus laaditaan hankeyhteistyönä. Tietojen pohjalta suunnitellaan tiekartta palvelujen kehittämiseksi. Lisätietoja  § 61 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien työ- ja toimintakyvyn sekä eläkemahdollisuuksien selvittelyn yksikön perustamista osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveyspalveluja ( https://vakehyva.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Aluevaltuusto/Kokous_1262023/Vastaus_valtuustoaloitteeseen_koskien_ty(6641) )
• Hyvinvointialue pitää tärkeänä, että matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut toteutuvat tasavertaisesti ja laadukkaasti. Keravan terveysasemalla toimii matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen malli. Valtuustoaloitevastauksessa § 72 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien riittävien mielenterveys- ja päihdepalveluiden turvaamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ( https://vakehyva.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Aluevaltuusto/Kokous_1262023/Vastaus_valtuustoaloitteeseen_koskien_ri(6658) ) terveydenhuollon palvelujen toimiala ehdotti mallin laajentamista myös muille hyvinvointialueen terveysasemille. Ehdotetussa mallissa toteutuisi myös walk in-tyyppinen vastaanottotyö, joka osaltaan vähentäisi eriarvoisuutta päihde- ja mielenterveyspalvelujen saavutettavuudessa. Pisteiden perustaminen kaikille terveysasemille vaatisi lisäresursointia.
• VAKEn osallisuusohjelman (oheismateriaalina) tavoitteena on tarjota asiakkaille, työntekijöille, vaikuttamistoimielimille ja järjestöille sekä yrityksille mahdollisuuden osallistua VAKEn toimintaan ja sen kehittämiseen. Esimerkkejä osallisuuden keinoista ovat mm. viestintä, ryhmä ja vertaistoiminta, kohtaamispaikat ja kokemusasiantuntijatoiminta. Terveydenhuollon palvelujen toimiala on muiden hyvinvointialueen toimialojen lailla laatinut osallisuussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi.
• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma on paraikaa laajalla lausuntokierroksella. Ikäryhmäkohtaiset suunnitelmat asettavat useita tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita hyvinvointialueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään alueen vastuutahoilla sekä yhteistyössä useiden kumppaneiden kanssa. Suunnitelmissa esitetään muun muassa työikäisten asiakkaiden elämänhallinnan edellytysten turvaamista ja vahvistamista eri sidosryhmien palvelujen välistä yhteistyötä lisäämällä, esimerkkeinä asuminen ja talous.
• Ratkaisijatiimimallin tavoitteena on parantaa terveysasemapalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä hoidon jatkuvuutta. Malli on asiakkaan tehostetun hoidontarpeen arviointia moniammatillisessa tiimissä. Asiakkaan asia pyritään ratkaisemaan ensikontaktissa konsultoimalla tarpeen mukaan eri ammattilaisia mm. lääkäriä, sosiaaliohjaajaa, psykiatrista sairaanhoitajaa). Ratkaisijatiimimalli on otettu käyttöön kaikilla hyvinvointialueen terveysasemilla.
• Puhelinpalvelujen ja vakehyva.fi verkkosivujen kehittäminen jatkuu.
• Järjestöyhteistyön rakenteita ja rooleja on vahvistettu hyvinvointialueella.
• Suun terveydenhuollossa on vakiintunut matalan kynnyksen toiminta ja hammashoitajan vastaanotto avoimissa kohtaamispaikoissa ja muissa yhteisöllisissä paikoissa. Tavoitetaan eri-ikäisiä haavoittuvassa asemassa olevia ja riskiryhmiin kuuluvia, keskustellaan suun terveyden omahoidosta ja ohjataan palveluiden piiriin. Kohtaamispaikoissa toiminta toteutuu yhteistyössä eri toimijoiden ja järjestöjen kanssa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkosto on hyvin laaja ja monialainen. Terveydenhuollon palvelujen toimiala esittää, että hyvinvointialue ei lähde valmistelemaan aikuisten matalan kynnyksen terveysneuvola kokeilua tällä valtuustokaudella. Perusteluina edellä esitetyt lukuisat ohjelmat, kehityshankkeet ja suunnitelmat, jotka pyrkivät tukemaan aikuisten hyvinvointia ja terveyttä huomioiden myös yhteiskunnan ja palveluverkon ulkopuolelle jääneet tai ajautuneet.

Mikäli terveysneuvola kokeiluun lähdetään myöhemmin, suunnittelu tulisi toimialan näkemyksen mukaan tehdä tiiviissä yhteistyössä julkisten palvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toimintamallin valmistelu ja selvitystyö vaatii resursseja, kustannuslaskentaa ja mahdollisesti erillisen VAKE tasoisen hankkeen. Erityisesti rajallisten resurssien vuoksi on tärkeä tunnistaa keskeiset hoitoon pääsyn esteet ja paikalliset palvelutarpeet.