Beskrivning
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1.Tuire Kaimion ja Vaula Norrenan valtuustoaloite "Ilotuliterajoituksia ihmisten ja eläinten hyväksi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 33 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Ilotulitteet ovat terveysriski niin ihmisille kuin eläimille.
Vuodenvaihteessa 2022 ilotulitteet aiheuttivat Tukesin mukaan ihmisille 20 silmävammaa, joista osa vaati leikkaushoitoa, juuri sairaaloiden ruuhkaisimpaan päivystysaikaan. Joka uutena vuonna raketit aiheuttavat tulipaloja, viimeksi 79 kpl. Tulipalot työllistävät palokuntia ja aiheuttavat aineellisia, jopa henkilövahinkoja. Lisäksi raketit aiheuttavat kuulovammoja: niiden äänenpaine voi olla jopa 110 - 170 desibeliä.
Vantaa-Keravan hyvinvointialueella on jopa 100 000 koiraa ja kissaa, joista monet kärsivät ääni- ja valosaasteesta uutena vuonna. Kotieläinten lisäksi myös luonnonvaraiset eläimet pelästyvät ääni- ja valosaastetta, joka valtaa taivaan joka vuodenvaihteessa. Lintuja kuolee paukkujen ja valoräjähdysten aiheuttamaan törmäilyyn, stressiin ja pelkoon. Äkillistä ääntä säikähtänyt eläin alkaa usein pelätä muunkinlaisia ääniä, paukkuarkuus yleensä vain voimistuu ajan kuluessa.
Uutena vuonna on nyt sallittua paukutella ja ampua ilotulitteita klo 18–02 välisenä aikana. Räjähdyksiltä ei pääse pakoon missään päin kaupunkia.
Entä jos Vantaalla ja Keravalla olisi vaikka vain muutama aukea paikka, joissa ilotulitteiden ampuminen olisi sallittua?
Vuonna 2019 valtakunnallinen kansalaisaloite ”Rajat räiskeelle” keräsi lyhyessä ajassa 65 000 allekirjoitusta ilotulitteiden kieltämiseksi kokonaan, mutta eduskunnan talousvaliokunta tyrmäsi aloitteen.
Monet kaupungit ovat oma-aloitteisesti rajanneet tai kieltäneet ilotulitteiden käyttöä. Jotkut kaupungit (kuten Kokkola) ovat järjestäneet ilotulituksen sijaan ammattimaisen valonäytöksen taivaalle.
Esitämme, että Vantaa-Keravan hyvinvointialueen pelastustoimi tutkii mahdollisuutta rajoittaa ilotulitteiden ampumista joko kokonaan tai vain muutamaan paikkaan Vantaan ja Keravan kaupungeissa.
Asiasta on tehty valtuustoaloite 19.12.2022 Vantaan valtuustossa ja sen allekirjoitti 29 valtuutettua. Vantaan aloitevastauksessa todettiin, että asia on kannatettava, mutta siitä päättää nykyisin hyvinvointialueen pelastustoimi."
2. Vihreän valtuustoryhmän ja Svenska folkpartiets fullmäktigegrupp valtuustoaloite "Aluevaltuustoaloite jälkihuolto-oikeuden säilyttämiseksi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 34 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Valtuustoaloite lastensuojelun jälkihuollon ikärajan säilyttämiseksi 25:ssä ikävuodessa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle.
Uuden hallitusohjelman pohjalta lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa ollaan laskemassa 25:stä 23:een ikävuoteen. Tämä on ongelmallista muun muassa siksi, että jälkihuollon ikäraja nostettiin 25:een ikävuoteen vasta edellisellä hallituskaudella eikä sen toivotuista vaikutuksista ole vielä kunnollista näyttöä. Vanhimmat jälkihuollossa olevat täyttävät tänä vuonna 24 vuotta, eli lain muuttuessa ei ehditä nähdä mikä todellinen vaikutus ikärajan nostolla olisi ollut eikä siis voida arvioida muutoksen seurauksia. Jälkihuollon asiakkaat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevia nuoria. Kun nuori itsenäistyy sijaishuollosta, tuen tarve on usein edelleen suuri. Juuri tällaisissa muutos- ja siirtymätilanteissa riittävän tuen varmistaminen on erityisen tärkeää. Hyvin toteutettu jälkihuolto on lastensuojelun ja sijaishuollon vaikuttavuuden keskeinen edellytys.
Jälkihuolto työskentelee vain niiden nuorten kanssa, jotka todella tarvitsevat ja ottavat apua vastaan eikä kaikkien asiakkuus kestä 25 vuotiaaksi. Jälkihuollon tukitoimet rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Lainsäädännön poukkoilu aiheuttaa lisää epävarmuutta jo valmiiksi haastavassa asemassa olevien nuorten elämään.
Ikärajan laskemisella haettu säästö on erittäin vaatimaton, etenkin suhteutettuna pidemmän aikavälin vaikutuksiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen jälkihuollon yksikössä on keskitetty mm. nuorten aikuisten vanhemmuuden tukemiseen sillä jälkihuollon asiakkaat saavat lapsia keskimäärin muuta väestöä nuorempina, yhteistyöhön sijaishuollon kanssa ja rikoksilla oireilevien nuorten kanssa tehtävään monialaiseen yhteistyöhön. Nämä ovat toimenpiteitä, joilla on mahdollista saavuttaa sekä taloudellista että inhimillistä hyötyä, ehkäisemällä mm. syrjäytymistä, ylisukupolvista huono-osaisuutta sekä lastensuojelun tarvetta. Jatkuvat muutokset hidastavat kuitenkin jälkihuollon pitkäjänteisen työn suunnittelua sekä sisällön ja laadun kehittämistä ja arvioimista.
Esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, mahdollisesta lainmuutoksesta huolimatta, säilyttää lastensuojelun jälkihuollon ikärajan 25:ssä ikävuodessa ja jatkaa sosiaalityön järjestämistä vuonna 2020 voimaan tulleen lain mukaisesti."
3. Gashaw Bibanin ja Antero Eerolan valtuustoaloite "Työllistymistakuun käyttöönotto hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 28 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Työllistymistakuumalli on nimensä mukaisesti takuu työpaikan takaamisesta valmistuville opiskelijoille. Takuun piiriin voidaan lisätä lähihoitajien, laitosapulaisten sekä muita hyvinvointialueen tehtäviä, joiden vaatimustaso on ammatillinen tutkinto. Ruotsissa työllistymistakuuta on kokeillut muun muassa Uppsalan kunta (Anställningsgaranti för utbildade barnskötare och undersköterskor - Uppsala kommun) hyvin tuloksin. Mallin ansiosta opiskelijat ovat olleet enemmän motivoituneita ja alojen vetovoimaisuus on lisääntynyt.
Työllistyminen mahdollisimman nopeasti opintojen jälkeen antaa nuorille uskoa tulevaisuuteen, auttaa itsenäisen toimeentulon alkuun, ehkäisee syrjäytymisen riskiä ja kiinnittää nuoria työelämään ja laajemmin yhteiskuntaan. Hyvinvointialue on työnantajana merkittävä ja sen yhteiskunnallinen vastuu on ilmeinen.
Vastaava aloite on myös jätetty Vantaan kaupunginvaltuustossa 21.8.2023. Myös kasvatuksen ja oppimisen lautakunnassa on tehty samansisältöinen esitys. Myös Keravan kaupunginhallituksessa on tarkoitus jättää vastaavanlainen aloite.
Edellä olevilla perusteilla me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan sisältöisen aloitteen: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet kokeilla ja myöhemmin toteuttaa työllistämistakuumallia yhteistyössä Varian, Keudan ja kuntien opetustoimen kanssa."
4. Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite "Lastensuojelun henkilöstön riittävyyden turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 25 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me aloitteen tekijät edellytämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy kaikkiin mahdollisiin ja vielä hyvinvointialueella käyttämättömiin toimenpiteiseen lastensuojelun henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun henkilöstön riittävyys tulee saada pysyvästi kestävälle ja lasten edun mukaiselle pohjalle. Tämä tarkoittaa myös uusien, luovien toimintatapojen kokeilua ja – käyttöönottoa lastensuojelun henkilöstön pito- ja vetovoiman turvaamiseksi.
Lasten edun mukaista on, että he saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja heidän tarpeitaan vastaavalla tavalla.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) harkitsee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 48 §:n 1 momentin mukaisen määräyksen antamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle riittävän lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssin järjestämiseksi. Määräystä tehostettaisiin uhkasakolla. Asetettavan uhkasakon määräksi on suunniteltu 700 000 €.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole varaa jättää yhtään kiveä kääntämättä lastensuojelun henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.
Asialla on kiire."
5. Jussi Saramon valtuustoaloite "Hätähuuto valtioneuvostolle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 15 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Useamman hallituskauden ajan on valmisteltu sote-uudistusta tarkoituksena käyttää resursseja tehokkaammin. Uudistuksen lähtökohta on ollut oikea-aikaistaa apua, hoitoa ja hoivaa perus- ja erikoistason palvelut yhdistämällä, jolloin kalleimmat palvelut kuten erikoissairaanhoito vähenevät. Näin vanhenevan väestön aiheuttama menokasvu on loivempaa kuin se muuten olisi, ja työntekijäresurssi riittää parempiin palveluihin.
Kunnat velkaantuivat vielä vuonna 2019 valtiota enemmän, yli kolme miljardia, suurimpana yksittäisenä syynä sote-palveluiden alibudjetointi suhteessa verorahoitukseen ja valtionapuun. Rahoituksen siirryttyä kunnilta valtiolle sellaisenaan indeksillä korotettuna, siirtyi mukana myös rahoitusvajetta. Arvioiden mukaan hyvinvointialueilta puuttuu palveluiden järjestämisestä yli miljardi euroa. Kuntien tavoin hyvinvointialueet eivät kuitenkaan voi kattaa vajetta verottamalla, velkaantumalla tai muiden sektorien menojen leikkauksilla.
Olisi vastuutonta teeskennellä, että hyvinvointialueet voisivat selvitä nykyisestä mahdottomasta tilanteesta, jossa isoja säästöjä edellytetään jo lähivuosina. Palvelut on jo nyt järjestetty Suomessa selvästi verrokkimaita halvemmalla. Niin kauan kuin sote-uudistusta on tehty, on lähtökohta ollut taittaa tulevaisuuden menokasvua, ei säästää entisestään työntekijävajeesta kärsivistä palveluista.
Esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vetoaa valtioneuvostoon sekä virallisten kanavien että julkisuuden kautta, jotta hallitusohjelmaan sisältyvät miljardileikkaukset peruttaisiin ja alueille annettaisiin kipeästi kaivattua lisärahoitusta."