Perustelut
Asian valmistelija: erityisasiantuntija Christa Salovaara
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että hyvinvointialue on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Strategian mukaisesti hiilijalanjälki lasketaan vuosina 2026 ja 2030. Näin saadaan lähtötietoa hiilijalanjäljen seurantaan ja pystytään tunnistamaan ne suurimmat päästölähteet, joihin hyvinvointialueella pystytään omalla toiminnalla vaikuttamaan.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hiilijalanjälki on laskettu vuoden 2026 aikana vuoden 2025 tiedoilla. Laskenta tehtiin hyvinvointialueen omana työnä ilman konsulttipalveluja. Laskennassa käytettiin apuna Hansel Oy:n Hankintapulssi-työvälinettä.
Laskennassa sovellettiin kansainvälistä Greenhouse Gas (GHG) -protokollaa käytettävissä olevan datan sallimissa rajoissa. GHG-protokolla tarjoaa standardoidun viitekehyksen organisaation toiminnasta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen tunnistamiseen, laskemiseen ja raportointiin. Sen mukaisesti päästöt jaetaan kolmeen päästöluokkaan (Scope), mikä auttaa hahmottamaan suorien ja epäsuorien päästölähteiden vaikutusta osana organisaation kokonaishiilijalanjälkeä.
- Scope 1 (suorat päästöt): Organisaation omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt, kuten ajoneuvojen polttoaineet, kylmäainevuodot ja anestesiakaasut.
- Scope 2 (epäsuorat energiapäästöt): Ostetun energian päästöt. VAKEn laskelmassa luokkaan kuuluu vain sähkönkulutus (lämmitys on siirretty luokkaan 3).
- Scope 3 (arvoketjun epäsuorat päästöt): Ostettujen tuotteiden ja palvelujen elinkaariset päästöt. Tämä luokka muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hiilijalanjäljestä.
Ostettujen tuotteiden ja palvelujen hiilijalanjäljen laskemiseen on käytetty Hansel Oy:n Hankintapulssi-työvälinettä. Hankintapulssin tuottama hiilijalanjälki perustuu Suomen Ympäristökeskuksen kehittämään ENVIMAT-laskentamalliin (SYKEra 15/2019). ENVIMAT vastaa kysymykseen, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen käyttöä tai muita ympäristövaikutuksia syntyy koko hankintaketjussa, kun ostetaan tietyn arvon verran tavaroita tai palveluja. Arviot hankintakategorioiden hiilijalanjäljistä perustuvat keskimääräisiin Suomen markkinoilla olevien tuotteiden hiilijalanjälkiin.
Näiden tietojen pohjalta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hiilijalanjälki vuonna 2025 oli yhteensä noin 141 milj. CO2 ekv. kg.
Merkittävin osa hiilijalanjäljestä muodostuu hankinnoista ja ostetuista palveluista. Suurin yksittäinen hankintakategoria on asiakaspalvelujen ostot. Muita suuria päästölähteitä on hankintakategorioissa aineet, tarvikkeet ja tavarat (erityisesti hoitotarvikkeet sekä lääkkeet ja lääkevalmisteet), rakennusten ja alueiden ylläpito sekä kuljetuspalvelut.
Tarkasteluun eivät sisälly asiakkaiden ja potilaiden matkat toimipisteisiin ja etätyön aiheuttama energiankulutus. Hyvinvointialueen työntekijöiden työmatkojen aiheuttamia päästöjä on arvioitu keskivertotietoihin perustuen.
Aluevaltuusto on kokouksessaan 28.10.2024 § 67 hyväksynyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ilmasto-ohjelman, jonka toimenpiteitä toteutetaan ja niiden etenemistä seurataan. Ilmasto-ohjelmassa todetaan, että hiilineutraalius Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tarkoittaa muun muassa sitä, että toiminnassa pyritään resurssiviisauteen, harkittuun kuluttamiseen ja säästäviin työtapoihin. Ilmasto-ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan aluevaltuustolle seuraavan kerran keväällä 2027 tilinpäätöksen yhteydessä. Hyväksytty ilmasto-ohjelma on oheismateriaalina.
Päätösehdotus
Aluehallitus päättää merkitä tiedoksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hiilijalanjäljen laskemisen vuodelta 2025.