Perustelut
Asian valmistelija: lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen
Aluevaltuuston kokouksessa 28.10.2024 § 72 jätettiin Soile Erikssonin, Susanna Kaijun, Kai-Ari Lundellin ja Laura Tulikorven valtuustoaloite "Neuvoloiden lukutaitotyön yhtenäistäminen hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 45 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on viimeisimpien Pisa-tutkimusten mukaan heikentynyt entisestään. Heikompien lukijoiden määrä on kasvanut ja nyt huolestuttavasti myös erinomaisten joukko on pienentynyt voimakkaasti. Vantaalla lukutaito on heikompaa kuin saman lukuseulan tehneissä vertailukunnissa ja lukutaito on laskusuunnassa aiempiin vuosiin verrattuna molemmissa lukuseulan tehneissä ikäluokissa.
Lukutaidon ja lukuinnon kehittymisen kannalta merkityksellistä on yhdessä lukeminen jo varhaislapsuudesta lähtien. Lukeminen kehittää mielikuvista ja empatiakykyä, jotka puolestaan ovat tärkeitä taitoja kaikessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Sujuva lukutaito on avain kaikkeen oppimiseen.
Neuvolapalvelut tavoittavat lähes kaikki perheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Niinpä niillä on ainutlaatuinen mahdollisuus edistää tietoisuutta lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevista tekijöistä kuten yhdessä lukemisen merkityksestä.
Vantaan ja Keravan neuvoloissa tehdään lukutaidon kehittämiseen tähtäävää työtä esimerkiksi esitteiden ja lukemisesta puhumisen avulla. Lisäksi käynnissä on Vantaan kirjastojen kanssa Lukustartti-hanke, jossa Korson ja Myyrmäen neuvolat toimivat pilottineuvoloina ja Lukukonsepti-hanke yhteistyössä Keravan kirjaston kanssa.
Hankkeiden tuomista uusista toimintamalleista huolimatta konkreettiset toimet neuvolakäynneillä vaihtelevat neuvolasta ja jopa työntekijästä riippuen. Koko hyvinvointialueelle tarvitaan yhteneväiset toimintamallit, joilla jokainen perhe ohjataan lukemisen äärelle ja kirjastopalvelujen pariin. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella käytössä oleva Lukuresepti-konsepti tai vastaava olisi systemaattinen tapaa hoitaa ohjaustyötä neuvolassa. Siinä määräaikaiskäynnillä jokaiselle lapselle määrätään neljän kirjan lääkeannos, joka tulee nauttia yhdessä vanhemman kanssa. Lääkkeen voi noutaa kirjastosta reseptiä vastaan. Kunkin ikävuoden reseptiin on valittu kehitysvaiheeseen sopivat kirjat.
Lukuresepti-malli on helppo ja edullinen toteuttaa. Se edellyttää hyvinvointialueen ja kaupunkien yhteistyötä suunnitteluvaiheessa. Toiminnan käynnistyessä vaikutus neuvolan terveydenhoitajien työnkuvaan on lähes olematon, mutta vaikutus perheiden toimintatapoihin voi olla suuri.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lukutaitotyötä voitaisiin vahvistaa neuvoloiden yhtenäisellä toimintamallilla. Malli voisi olla Lukureseptin kaltainen tai hankkeiden kautta saatujen kokemusten perusteella laadittava. Olennaisinta on se, että ohjaus kirjastopalvelujen pariin ja lukemisesta käytävä keskustelu toteutuisivat jokaisen lapsen jokaisella määräaikaistarkastuksella.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yhtenäistetään lukutaitotyötä kaikkiin alueen neuvoloihin siten, että määräaikaistarkastusten yhteydessä kaikki 1-6-vuotiaat perheineen ohjataan jokaisessa neuvolassa samalla mallilla kirjastopalvelujen pariin."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.11.2024 § 251 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 28.4.2025 mennessä. Aluehallitus käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen kokouksessaan 13.5.2025 § 125. Aluehallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja antaa asiassa seuraavan valmisteluohjeen: Valmistelussa huomioidaan hyvinvointialueen sisällä yhtenäiset toimintatavat ja se, että jokainen ikävuosi tulisi systemaattisesti huomioitua. Aluehallitus käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen uudestaan kokouksessaan 19.8.2025 § 209. Aluehallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Neuvola on keskeinen osa suomalaista ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Sen tehtävänä on tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, vanhemmuutta ja perheen hyvinvointia raskauden alusta lapsen kouluikään saakka. Neuvola toimii matalan kynnyksen palveluna, jossa yhdistyvät terveydenhuollon asiantuntemus, varhainen tuki ja moniammatillinen yhteistyö. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen tavoitteena on tukea lapsen ja perheen hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveys- ja hyvinvointieroja
Lastenneuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Vanhemmat saavat neuvolasta tukea vanhemmuuteen, lapsilähtöiseen ja turvalliseen kasvatukseen, lapsen hyvään huolenpitoon ja parisuhteen hoitamiseen. Olennainen osa tarkastusten sisällöstä muodostuu perheen tarpeiden ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesta terveysneuvonnasta sekä turvallisuuden edistämisestä.
Neuvolapalvelujen sisältö perustuu kansallisiin suosituksiin ja lainsäädäntöön. Neuvolakäynneillä painotetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lisäksi myös mm. varhaisen kielenkehityksen ja lukemisen tärkeyttä. Käynneillä perheitä ohjataan aktiivisesti lukemisen pariin ja tuodaan esiin, miten keskeistä on tukea lapsen kielellistä kehitystä jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi neuvolassa jaetaan kaikille lukemista edistäviä materiaaleja, kuten Lukulahja lapselle -kirjakassia ja muuta materiaalia.
Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan neuvolassa järjestetään alle kouluikäisille vähintään 15 terveystarkastusta, joista viisi on terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistarkastuksia. Neuvolakäyntien sisältö on kansallisesti strukturoitu ja jokaiselle käyntikerralle on tarkka ohjelma (Neuko / Terveysportti). Ohjelman mukaan lukemisesta ja sen merkityksestä mm. kielen kehitykselle keskustellaan seuraavilla käyntikerroilla:
-
Neljän vuoden ikäisen lapsen laaja terveystarkastus: Lapsen neurologinen kehitys, Lene, tarvittaessa LUKIVA (lukivalmiuksien arviointimenetelmä). Keskustelu; Puheen kehityksen tukeminen, lapselle lukeminen, mediataidot
Neuvolapalvelut tekevät tiivistä ja monipuolista yhteistyötä lukutaidon tukeen liittyen kaupunkien varhaiskasvatus- ja kirjastopalvelujen kanssa.
Varhaiskasvatuksen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on tukea lapsen kielen ja puheen kehittymistä yhdessä lasten vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksella onkin merkittävä rooli lasten lukutaidon ja lukemisen innostuksen vahvistamisessa. Päivittäiset kohtaamiset myös perheiden kanssa mahdollistavat tiiviin vuorovaikutuksen, ja mahdollistavat ammattilaisen pedagogisen ohjauksen lukemisen edistämiseksi. Neuvoloiden määräaikaistarkastusten yhteydessä annettava tuki ja ohjaus sekä keskustelu kielen kehityksen merkityksestä tukee ja täydentää osaltaan varhaiskasvatuksesta tarjottavaa kielellisen kehityksen tuen kokonaisuutta.
Neuvolapalvelut ovat myös kirjastojen yhteistyökumppani lukemista edistävässä työssä. Vantaan ja Keravan kaupungeilla on kehitetty omia lukemista tukevia toimintamalleja ja aktiivista yhteistyötä jatketaan myös hankkeiden päätyttyä: Vantaalla neuvolan ja kirjaston yhteistyö on osa Lukustartti-hankkeen mallia ja Keravalla toteutetaan neuvolayhteistyötä kaupungin lukutaito –konseptin mallilla. Yhteisten toimenpiteiden tavoitteena on tuoda kirjastopalvelut lähemmäs lapsiperheitä ja edistää perheiden lukuharrastusta. Konkreettisena esimerkkinä syksyllä 2025 käynnistyneestä yhteistyömuodosta on käytöstä poistettujen kirjaston kirjojen jakaminen systemaattisesti kaikkiin alueemme neuvoloihin, sekä odotustiloihin että neuvolan vastaanottohuoneisiin. Asiakasperheitä kannustetaan lapsen ikätasoon ja oman äidinkieleen kohdennettujen kirjojen ja kirjastopalvelujen pariin osana neuvolakäyntiä. Neuvolan ja Vantaan kirjaston yhteistyö jatkuu ja suunnitelmana on vuosittaiset kirjaston henkilökunnan ja neuvolan terveydenhoitajien tapaamiset, joiden tarkoituksena on mm. tiedottaa kirjaston ajankohtaisista asioista ja edistää lapsiperheiden lukemista ja kirjastoon ohjautuvuutta
Perheiden tilanteet ja tarpeet ovat hyvin vaihtelevia ja usein perheet tulevat tarkastuskäynnille monien kysymysten ja huolien kanssa. Neuvolakäyntien sisältö suunnitellaan aina asiakaslähtöisesti. Neuvolan ammattilaiset ottavat huomioon suunnitellun tarkastuksen sisällön lisäksi lapsen ja perheen yksilölliset tilanteet ja ajankohtaiset tarpeet. Tällöin käynnillä voi priorisoitua psykososiaalisen ohjauksen tarve esimerkiksi lapsen itkuisuuteen tai parisuhteen haasteisiin. Jos lapsella ilmenee kielenkehityksen haasteita, neuvolakäynnillä keskitytään silloin erityisesti näiden haasteiden arviointiin ja tukemiseen.
Neuvolapalveluissa tunnistetaan varhaislapsuuden merkitys lapsen kielelliselle kehitykselle. Lukemisen rooli ja siihen liittyvät keskustelut sisällytetään jokaisen lapsen tarkastuskäyntiin, ja perheitä ohjataan kirjastopalveluiden käyttöön. Yhteistyötä tehdään suunnitelmallisesti kirjastojen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Hyvinvointialueen neuvoloissa noudatetaan tarkastusohjelman mukaisesti yhtenäisiä käytäntöjä lasten kielellisen tuen ja lukutaidon edistämisessä, huomioiden alueelliset ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Tällä hetkellä toimialalla ei katsota tarpeelliseksi kehittää uutta toimintamallia lukemisohjaukseen, mutta lukemisesta ja lukemiskulttuurista keskustellaan säännöllisesti kaikilla tarkastuskäynneillä.