Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Vaula Norrenan valtuustoaloite "Syöpäseulonnat on toteutettava myös Vantaan/ Keravan toimipisteissä". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 26 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Hyvinvointialue toteuttaa erilaisia joukkoseulontoja siten, että asiakkaiden pitää matkustaa Helsinkiin näytteenottoa varten.
Tästä koituu useiden tuntien työajan menetys asiakkaalle (ja hänen työnantajalleen) ja lisäksi matkojen vaatimat kustannukset. Kansantaloudellisesti kyseessä on kokonaisten naisikäluokkien työtuntien menetykset.
Hyvinvointialueen tulee vaatia sopimustoimijoiltaan palveluja Vantaan ja Keravan toimipisteissä.
Esimerkiksi mammografiasta todetaan Vantaa-Keravan nettisivuilla näin: ”Mammografian joukkoseulonnat toteuttaa Terveystalo, joka tuottaa sopimuskunnilleen palvelua. Terveystalon toimipisteet ovat Kamppi, Keskuskatu (Helsinki), Kauppakeskus Tripla, Myyrmäki ja Tikkurila. ”
Kuitenkaan Terveystalo ei todellisuudessa tarjoa mammografian joukkoseulontoja Vantaalla tai Keravalla, vaan ilmoittaa, että asiakkaan on mentävä Helsingin Keskuskadun toimipisteeseen.
Esitämme, että Vantaa-Keravan hyvinvointialueen tulee järjestää joukkoseulontapalvelut myös Vantaa-Keravan alueella sijaitsevissa näytteenottopisteissä, niin että asiakkaiden ei tarvitse matkustaa pitkiä matkoja sitä varten."
2. Kristillisdemokraatit, KD -aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Kehitysvammaisten työtoiminnan yhteydessä syötyjen aterioiden maksuttomuus". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 39 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Työ- ja päivätoimintaa järjestetään henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä työsuhteiseen työhön ja jotka tarvitsevat yksilöllisiä tukitoimia. Työ- ja päivätoiminta itsessään on maksutonta, mutta mikäli asiakkaat syövät toimintakeskuksessa, ateriamaksut peritään ateriapalveluhinnaston mukaisesti.
Työ- ja päivätoiminnassa mukana olevat henkilöt ovat asiakkaita, eivät työntekijöitä. Työ- ja päivätoimintaan osallistuville voidaan maksaa työosuusrahaa. Työosuusraha on toiminta-avustus -tyyppinen tuki, jolla tuetaan työ- ja päivätoimintaan osallistumista. Työosuusrahan suuruus on 2e/h ja enimmillään 12e/pv. Työosuusraha rahoitetaan pääosin laskuttamalla työn tilaajaa tehdystä työstä tai palvelusta.
Valtuustoaloite Keravalla 11/2017 (Pentti Rönkkö, KD) ehdotti ateriamaksun poistamista työtoimintaan osallistuville ja aloite menikin läpi. Keravalla siis vielä v. 2022 ateriat työtoiminnassa ovat olleet maksuttomia. Vuoden 2023 alusta ateriamaksut tulivat hyvinvointialueella uudelleen käyttöön.
Ateriamaksun poistaminen kehitysvammaisten työtoiminnasta edistää yhdenvertaisuutta, koska kehitysvammaisen henkilön työosuusmaksu vaihtelee ja on tilanteita, jolloin päivän työosuusmaksulla ei kateta ateriakorvausta (uuden hinnaston mukaan pääaterian hinta on 5,45e/pv).
Pyydämme tarkempaa selvitystä työtoiminnassa olevien kehitysvammaisten/vammaisten määristä, heidän keskimääräisestä työosuusmaksustaan ja ateriapalveluiden käytöstä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että ruokamaksu poistettaisiin työtoiminnan asiakkailta - vähintäänkin heiltä, joilla ateriamaksu ylittää työosuusmaksun. Täten tehdystä työstä jäisi edes jotakin käteen."
3. Antero Eerolan ja Tiina Tuomelan valtuustoaloite "Nopean toiminnan liikkuvia partioita etsivään vanhustyöhön". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 21 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Ikääntyvän väestön määrä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kasvaa voimakkaasti. Ikäihmiset ovat nykyisin paremmassa kunnossa ja pidempään kuin ennen. Se mahdollistaa kohtuullisen pitkään jatkuvan asumisen kotona joko ilman tai vain kevyillä palveluilla.
Samalla kuitenkin myös huonokuntoisten vanhusten määrä nousee. Laajan kotona asumisen takia ikäihmisten ongelmat eivät välttämättä aina tule tietoon. Siksi tarvitaan etsivää vanhustyötä ja työtä vanhusten yksinäisyyden lieventämiseksi. Kumpaakin on tehty onnistuneesti jo nyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Etsivä vanhustyö ei kuitenkaan kykene puuttumaan kaikkiin tapauksiin. Julkisissa tiloissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tullut vastaan tilanteita, joissa sivullisilla on noussut huoli vanhuksen henkisestä ja fyysisestä tilasta. Tällaisissa tapauksissa esimerkiksi etsivä vanhustyö ei voi kuitenkaan tulla välittömästi apuun. Ainoa vaihtoehto on tehdä ikäihmistä koskeva huoli-ilmoitus, jonka käsittely vie kuitenkin aikaa.
Hyvinvointialueen vanhustyössä tarvittaisiinkin eräänlaisia ”nopean toiminnan liikkuvia partioita”, joita olisi mahdollista pyytää apuun, kun esimerkiksi julkisilla paikoilla tai tiloissa kohdataan vanhuksia, joiden tilasta herää huoli. Apu tulisi tarpeeseen erityisesti tapauksissa, joissa hätäkeskukseen soittaminen on toimenpiteenä liian raskas.
Tämän uudenlaisen liikkuvan vanhustyön tehtävä olisi selvittää vanhuksen tilanne sekä tarjota hänelle nopeasti tarvittavaa henkistä, fyysistä ja sosiaalista apua.
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet Vantaan ja Keravan aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käynnistää selvityksen uudenlaisesta liikkuvasta vanhustyöstä, jossa osaksi etsivää vanhustyötä perustetaan ”nopean toiminnan liikkuvia partioita”, jotka voisivat puuttua huolta herättävien vanhusten tilanteeseen nopeasti sekä aloitetaan selvityksen perusteella uusi vanhustyön muoto."
4. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Harvinaissairauksien huomioiminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 15 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"29.2.20024 vietettiin kansainvälistä harvinaissairauksien päivää (RDD). Me aloitteen tekijät haluamme sen kunniaksi, että hyvinvointialue kehittää palveluitaan harvinaissairaat ja heidän läheisensä huomioivampaan suuntaan muun muassa perustamalla harvinaisvastaavan viran sekä harvinaissairauksien työryhmän.
Mitä ovat harvinaissairaudet?
Harvinaissairaudet ovat sairauksia ja vammoja, joiden esiintyvyys on alhainen. Suomessa sairaus tai vamma katsotaan harvinaissairaudeksi, jos sitä sairastavia on vähemmän kuin 5 henkilöä 10 000 asukasta kohti.
Useimmiten harvinaissairaudet ovat perimään liittyviä. Puolet harvinaissairauksista diagnosoidaan lapsuudessa ja puolet aikuisiässä. Usein diagnoosin saaminen kestää vuosikausia. Isoon osaan harvinaissairauksista ei ole kehitetty lääke- tai leikkaushoitoa, koska harvinaissairauksiin liittyvää tutkimusta on tehty vähän. Ja vaikka yksittäiseen harvinaissairauteen olisikin olemassa lääke- tai leikkaushoito, niin usein muun muassa kuntoutus-, apuväline- ja sosiaalipalvelut ovat isossa roolissa harvinaissairaan arjessa.
Vaikka yksittäistä harvinaissairautta sairastavia on vähän, on harvinaissairaiden kokonaismäärä merkittävä kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomessa arvioidaan elävän ainakin 450 000 ihmistä, joilla on jokin harvinaissairaus. Harvinaissairaita on arviolta 6–8 % väestöstä. Koko maailmassa harvinaissairaiden lukumääräksi arvioidaan 300 miljoonaa ja koko Euroopassa 30 miljoonaa. Erilaisia harvinaissairauksia tunnetaan maailmassa 6000–8000. Joka vuosi löydetään kymmeniä uusia harvinaissairauksia.
Lähde: Harvinaiset-verkosto.
Miten kehittäisimme alueen harvinaissairaiden palveluita ja hoitoa?
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue:
- kehittää palveluitaan harvinaissairaat ja heidän läheisensä huomioivampaan suuntaan,
- kehittää harvinaissairauksien palvelu-/hoitoketjua,
- keskittää harvinaissairauksiin liittyvän tietotaidon muutamaan tiimiin,
- perustaa harvinaissairauksien työryhmän,
- perustaa harvinaisvastaavan viran,
- tiivistää yhteistyötä yliopistosairaaloiden harvinaissairauksien yksiköiden kanssa,
- selvittää kyselyiden avulla sen, millainen on alueen harvinaissairaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja terveyden tila sekä raportoi asiasta säännöllisesti hyvinvointikertomuksissaan ja -suunnitelmissaan,
- laatii toimenpiteitä harvinaissairaiden ja heidän läheistensä terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi sekä seuraa näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta hyvinvointikertomuksissaan,
- nimeää jokaiselle harvinaissairaalle hänen palveluistaan vastuussa olevan moniammatillisen tiimin (ns. omatiimin),
- varmistaa, että vammaisneuvostossa on harvinaissairaiden ja -vammaisten edustus, ja
- kehittää terveyssosiaalityötä harvinaissairaat huomioivaan suuntaan sekä edistää terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua.
Harvinaissairauksien työryhmässä tulee olla HUS:n, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, kaikkien hyvinvointialueen toimialojen, vammaisneuvoston sekä vammais- ja potilasjärjestöjen edustus. Asiakkailla ja heidän läheisillään on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Emme saa unohtaa kuntoutuksen, apuvälineiden, hoitotarvikkeiden sekä sosiaali- ja/tai vammaispalveluiden suurta roolia harvinaissairaiden arjessa, kun kehitämme harvinaissairaiden palveluita alueella. Emme saa myöskään unohtaa järjestöjä.
Harvinaisvastaavan tehtävänä on kerätä ja levittää tietoa sekä koordinoida alueen harvinaisasioita sekä antaa apua ja neuvontaa harvinaissairaille sekä heidän läheisilleen. On tärkeää, että hyvinvointialueemme tekee jatkossa entistä tiiviimpää yhteistyötä yliopistosairaaloiden harvinaissairauksien yksiköiden kanssa. Harvinaisvastaavan tehtävänä on koordinoida tuota yhteistyötä.
Jokaiselle alueen harvinaissairaalle tulee nimetä moniammatillinen tiimi, joka on hänen palveluistaan vastuussa (ns. omatiimi-malli). Omatiimi voi olla joissakin tapauksissa olla omahoitaja ja -lääkäripari ja joskus lisäkseen omatiimiin voi kuulua lääkärin ja hoitajan lisäksi fysio-, toiminta- tai/ja puheterapeutti taikka psykiatri/psykologi. Tällä edistetään harvinaissairaiden hoidon jatkuvuutta ja parannetaan palveluiden ja hoidon osaamistasoa. Sosiaalipalvelupuolta ei siis pidä unohtaa. Tulee lisätä terveyssosiaalityötä alueella ja kehittää sitä harvinaissairaudet huomioivaan suuntaan. Moni harvinaissairas tarvitsee arjessaan kuntoutusta, apuvälineitä, hoitotarvikkeita taikka sosiaalihuolto- tai/ja vammaispalvelulain mukaisia palveluita.
Lähteitä
- Harvinaiset-verkosto: https://harvinaiset.fi/harvinaiset-verkosto/
- Harso ry: https://harso.fi/
- https://harvinaiset.fi/diagnoosit/harvinaissairaudet/
- https://harvinaiset.fi/harvinaiset-verkosto/
- https://harvinaiset.fi/ajankohtaista/harvinaisten-sairauksien-paiva/
- https://www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/harvinaiset-sairaudet
- Harvinaissairauden hoitopaikat | Genetiikan ja harvinaissairauksien talo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi https://harvinaiset.fi/ajankohtaista/harvinaisten-sairauksien-paiva/)
- Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma: https://www.julkari.fi/handle/10024/148190
- Harvinaiset-verkosto – Harvinaisten sairauksien päivä – To 29.2.2024 14:00 (webcasting.fi), https://www.webcasting.fi/harvinaiset/0uMpdlqV/"
5. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Valtuustoaloite Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen viestinnän saavutettavuuden ja selkokielisyyden kehittämiseksi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 19 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Hyvinvointialueen velvollisuus on huolehtia viestintänsä saavutettavuudesta. Siitä hyötyvät kaikki, eikä siitä ole kenellekään haittaa.
Invalidiliitto kertoo: ”Saavutettavuudella viitataan usein muuhun kuin fyysiseen ympäristöön. Saavutettavuutta on myös ihmisten moninaisuuden huomioon ottava ilmapiiri ja asenteet. Esteettömyydellä tarkoitetaan lähinnä fyysistä ympäristöä, kuten rakennuksia, ulkoalueita ja julkisia liikennevälineitä. Saavutettavuudella tarkoitetaan ns. aineetonta ympäristöä, kuten tietoa, verkkosivuja, palveluja ja asenteita. Saavutettavuus viestinnässä, tiedonsaannissa ja palveluissa merkitsee sitä, että käyttäjä voi valita eri tapoja kommunikoida sekä saada tietoa ja palveluja. Esimerkiksi julkisten tahojen tai palveluntuottajien tarjoama tieto pitäisi olla saatavilla eri kanavien kautta, kuten sähköisessä ja painetussa muodossa. Sähköisissä palveluissa, kuten verkkopalveluissa on huomioitava, että sisältö on selkeää ja ymmärrettävää ja se on luettavissa ruudunlukuapuvälineillä.” Lähde: https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus.
Keskeisin kielellisen saavutettavuuden keino on selkokieli (Hirvonen, Kinnunen & Tiittula 2020). Selkokielessä yleiskielen sisältöä, sanastoa ja rakenteita on muokattu yleiskieltä yksinkertaisemmaksi.
Selkokieltä tarvitsevat monenlaiset ihmiset (Leskelä & Uotila 2020). Selkokielestä hyötyvät muun muassa kielellisiä vaikeuksia kokevat ihmiset, suomen kieltä vasta opettelevat ihmiset sekä ne, joille sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole tuttuja. Selkokielestä hyötyviä yhdistää riski kielelliseen syrjäytymiseen.
Selkokieliselle viestinnälle on suuri tarve, sillä hyvinvointialueemme väestöstä 21 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia (eli ovat ns. muunkielisiä). Olemme Suomen hyvinvointialueista kaikkein monikulttuurisin. Hyvinvointialueen onkin kehitettävä viestintänsä selkokielisyyttä.
Kaikilla alueemme asukkailla, myös selkokieltä tarvitsevilla, on oltava oikeus saada tietoa heidän elämäänsä liittyvistä päätöksistä ja heitä koskevista palveluista. Hyvinvointialueen viestinnän tuleekin olla kielellisesti ymmärrettävää, mukaan lukien kielellisiä vaikeuksia kokevat ihmiset, vammaiset ihmiset ja muunkieliset ihmiset.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pyrkii edistämään sähköisiin palveluihin siirtymistä (eli digitalisaatiota) niiden kohdalla, jotka sitä haluavat ja siihen pystyvät. Digitaalinen siirtymä on mahdollista toteuttaa yhdenvertaisesti, kunhan siinä huomioidaan saavutettavuus laajasti, niin teknologisissa ratkaisuissa kuin kielenkäytössäkin.
Palveluista on oltava saatavilla tietoa muutenkin kuin sähköisesti, eivätkä sähköiset palvelut saa olla ainoa tapa saada palveluita. Vantaan ja Keravan väestöstä 16 % on yli 65-vuotiaita. Palveluista on tiedotettava paitsi verkossa, myös paperisessa muodossa ja puhelimitse.
Suomi on sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien vammaissopimusta (27/2016). YK:n vammaissopimuksen yhdeksättä artiklaa kutsutaan esteettömyysartiklaksi. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat ihmisoikeuksia. Vammaisilla ihmisillä on oltava muihin nähden yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan, saada tietoa sekä käyttää palveluita.
Euroopan unionin asettama esteettömyysdirektiivi (2019/882) edellyttää sitä, että julkisten palveluiden tulee olla esteettömyysvaatimusten mukaisia. Lisäksi digipalvelulaki velvoittaa palveluntarjoajaa varmistamaan sähköisten palvelujensa sisältöjen ymmärrettävyyden (306/2019).
Edellä todetun perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kehittää viestintänsä monikanavaisuutta, saavutettavuutta ja selkokielisyyttä. Se tarkoittaa sitä, että hyvinvointialue:
- tiedottaa palveluistaan, paitsi sähköisesti, myös puhelimitse ja painetussa muodossa,
- takaa, että sähköisille palveluille on aina olemassa vaihtoehto,
- huomioi palveluissaan, ml. sähköiset palvelut, asukkaiden kielellisten kykyjen vaihtelun,
- varmistaa sen, että vähintäänkin palvelutarjontaan sekä palveluita koskeviin suunnitelmiin ja muutoksiin, mukaan lukien uudistamisohjelma ja palveluverkkosuunnitelmat, on jatkossa mahdollista perehtyä selkokielellä,
- varmistaa, että palvelupäätökset, ja muut asiakkaille lähtevät kirjeet, on jatkossa mahdollista saada myös selkokielellä,
- perehdyttää työntekijänsä, virkamiehensä ja luottamushenkilönsä siihen, miten alueen esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan kehittää,
- varmistaa verkkosivujensa yhteensopivuuden ruudunlukuohjelmien kanssa (esim. verkkosivuilla ei käytetä pdf-tiedostoja),
- varmistaa tulkkauspalveluidensa toimivuuden (ml. HUS ja pelastuspalvelut), ja
- ottaa asukkaat mukaan viestintänsä kehittämiseen ja muistaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät.
Lähteet:
- https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta
- https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus
- Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.
- Hirvonen, Maija; Kinnunen, Tuija & Tiittula, Liisa 2020. Viestinnän saavutettavuus. Teoksessa: Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.
- Leskelä, Leealaura & Uotila Eliisa 2020: Selkokieli saavutettavan viestinnän välineenä. Teoksessa Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.
- Åkermarck, Mikael 2020: Viestinnän saavutettavuus lainsäädännössä. Teoksessa: Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.Lomakkeen yläreunaLomakkeen alareuna
- https://pirkanmaa.vasemmisto.fi/aluevaltuusto/aluevaltuustoryhman-toiminta/valtuustoaloite-6-11/
- YK:n vammaissopimus: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2#idm46494958481728
- Esteettömyysdirektiivi: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32019L0882
- Digipalvelulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306#Pidm46494958335392"
6. Pirjo Luokkalan valtuustoaloite "Perhehoidon vahvistaminen lastensuojelun palvelumuotona". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 23 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me aloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy kaikkiin mahdollisiin ja vielä hyvinvointialueella käyttämättömiin toimenpiteisiin perhehoidon vahvistamiseksi siten, että lastensuojelun tarpeessa olevia lapsia voidaan aikaisempaa päättäväisemmin ja vahvemmin suojella ennakoivasti sekä ympärivuorokautisesti perhehoidon turvin lapsen kodissa että perhehoitajan luona.
Ympärivuorokautinen ja tarpeen vaatiessa myös pitkäkestoinen perhehoito lapsen kotona ja/tai perhehoitajan luona turvaa lapsen elämää, hyvinvointia ja kasvua inhimillisellä tavalla ja auttaa ennaltaehkäisemään lapsen kannalta raskaan kodin ulkopuolisen sijoituksen."
7. Tiina Keskimäen valtuustoaloite "Kriisiryhmän perustaminen ja hoitopolun kehittäminen koronarokotehaitoista kärsiville". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 1 aluevaltuutettu. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on herättävä ja reagoitava tilanteeseen, joka koskee koko Suomea. Eurostatin tilastot ovat hälyttäviä, ja marraskuussa 2023 Suomi kantoi Euroopan korkeimman ylikuolleisuuden taakan 40 % ylikuolleisuudella.
Tätä poikkeuksellisen korkeaa ylikuolleisuutta ei voi selittää pelkästään väestön ikääntymisellä. Vaikka vanhusväestö on kärsinyt eniten, selitys ikääntymisellä ei yksin riitä. THL:n mainitsema korona ei myöskään ole täysin perusteltu syy ylikuolleisuudelle, kun otetaan huomioon, että valtioneuvosto poisti COVID-19-taudin yleisvaarallisten tartuntatautien listalta jo kesällä 2023.
Uusimmat lääketieteelliset tutkimukset osoittavat, että mRNA-injektiot koronaa vastaan voivat aiheuttaa laajaa ja vakavaa haittaa, mukaan lukien sydän- ja verisuonisairauksia sekä odottamattomia äkkikuolemia. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on otettava tämä vakavasti ja perustettava kriisiryhmä selvittämään alueen tilannetta.
Kriisiryhmän tehtäviin tulee kuulua tilastotiedon kerääminen mRNA-injektioiden vaikutuksista alueen ylikuolleisuuteen ja ylisairastavuuteen. Hoitopolun laatiminen rokotehaitoista kärsiville asukkaille on elintärkeää. On ymmärrettävä, että ylikuolleisuus on suurinta iäkkäiden keskuudessa, jotka ovat saaneet eniten koronarokotteita.
Viimeisimpien lääketieteellisten tutkimusten paljastama mRNA-injektioiden kontaminaatio bakteeriplasmidien DNA:lla ja niiden vaikutukset ihmisen genomiin ovat ennennäkemättömiä ja vaativat valmistautumista terveydenhoitojärjestelmältä. Mm. aggressiivisten syöpien lisääntymistä on maailmalla havaittu, mikä saattaa liittyä solujen toiminnan vakavaan häiriintymiseen bakteeri-DNA:n sekvenssien liittyessä osaksi ihmisen solujen genomia. Tällaiset vakavat sairaudet saattavat nostaa terveydenhuollon kuormitusta voimakkaasti lähivuosina. Hoitotarpeen nousua voi kriisiryhmässä arvioida ja varautua tarvittaessa lisäresursseilla.
Nyt on aika tunnustaa tilanteen vakavuus ja tehdä kaikki mahdollinen niiden ihmisten auttamiseksi, jotka kärsivät rokotehaitoista. Tämä vaatii rohkeutta ja nopeita toimia hyvinvointialueelta.
Kriisiryhmässä on oltava edustusta hyvinvointialueen terveydenhuoltoalan ammattilaisista, virkamiesjohdosta ja myös luottamushenkilöistä. Hyvinvointialueen on saatava kriisiryhmä nopeasti kokoon, sillä tilanne vaatii ripeitä toimia.
8. Antero Eerolan valtuustoaloite "Hyvinvointialue mukaan sateenkaarisenioreiden osallisuustyöhön". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 13 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Suomi on ollut Euroopassa ja koko maailmassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edelläkävijä. Tämä koskee myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, joiden oikeudet ovat kehittyneet vahvasti viimeisen runsaan kahden vuosikymmenen aikana.
Pitkä ihmisoikeus- ja tasa-arvokamppailu on tuottanut tulosta, sillä lainsäädäntö Suomessa kohtelee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä pääsääntöisesti yhdenvertaisesti.
Silti vähemmistöjen elämänpiirissä esiintyy yhä sosiaalisia ongelmia, joita ei voi suoraan lainsäädännöllä tai poliittisilla päätöksillä muuttaa. Tällöin puhutaan esimerkiksi yksinäisyyden, osattomuuden ja syrjäytymisen kokemuksista. Esimerkiksi yksinäisyyden kokemukset korostuvat vähemmistöihin kuuluvilla ikäihmisillä. He eivät useinkaan ole myös kasvaneet samanlaisessa sallivassa yhteiskunnassa kuin nykyiset sateenkaarinuoret.
Esimerkiksi kuntien nuorisotoimessa on panostettu merkittävästi sateenkaarevaan nuorisotyöhön. Suomen väestö kuitenkin ikääntyy. Vanhustyön keskusliiton mukaan (https://www.epressi.com/tiedotteet/sosiaaliset-kysymykset/ainutlaatuinen-hanke-kaynnistyy-sateenkaarisenioreiden-osallisuuden-vahvistamiseksi-pohjois-pohjanmaan-hyvinvointialueella.html) sateenkaarisenioreiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosikymmenten sisällä.
Tähän liittyen Vanhustyön keskusliitto onkin käynnistänyt yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Sateenkaariseniorit ry:n kanssa kolmivuotisen hankkeen sateenkaarisenioreiden arjen osallisuuden vahvistamiseksi sekä syrjäytymisen ja yksinäisyyden kokemusten lievittämiseksi. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavan sisältöisen aloitteen:
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet lähteä mukaan Vanhustyön keskusliiton sateenkaarivanhusten osallisuutta edistävään hankkeeseen tai muulla tavoin ottaa huomioon teema hyvinvointialueen vanhuspalveluissa ja vanhustyössä."