Aluevaltuusto, kokous 4.3.2024

Perustelut

Asian valmistelija: lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen ja perheiden erityispalvelujen palvelualuejohtaja Saana Pukkio

Aluevaltuuston kokouksessa 11.9.2023 § 105 jätettiin keskustan aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Lastensuojelun henkilöstön riittävyyden turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 25 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:  

"Me aloitteen tekijät edellytämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy kaikkiin mahdollisiin ja vielä hyvinvointialueella käyttämättömiin toimenpiteiseen lastensuojelun henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.   
  
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun henkilöstön riittävyys tulee saada pysyvästi kestävälle ja lasten edun mukaiselle pohjalle. Tämä tarkoittaa myös uusien, luovien toimintatapojen kokeilua ja – käyttöönottoa lastensuojelun henkilöstön pito- ja vetovoiman turvaamiseksi. Lasten edun mukaista on, että he saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja heidän tarpeitaan vastaavalla tavalla.  
  
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) harkitsee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 48 §:n 1 momentin mukaisen määräyksen antamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle riittävän lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssin järjestämiseksi. Määräystä tehostettaisiin uhkasakolla. Asetettavan uhkasakon määräksi on suunniteltu 700 000 €. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole varaa jättää yhtään kiveä kääntämättä lastensuojelun henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.  
  
Asialla on kiire."  

Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.9.2023 § 236 merkitä merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 11.3.2024 mennessä.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Taustaa

Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jota toteutetaan silloin kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina. Lastensuojelun tehtäviin kuuluvat asiakassuunnitelman laatiminen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella alle 18-vuotiaiden lasten avo-, sijais- ja jälkihuollosta vastaa Perheiden erityispalvelujen palvelualue.

Lastensuojelulain (417/2007) 13 b §:ssä säädetään, että lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä, jonka tulee olla sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) tarkoitettu sosiaalihuollon ammattihenkilö. Yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 30 lasta asiakkaanaan. Koska sosiaalityöntekijät käyttävät julkista valtaa, heidän tulee olla virkasuhteessa hyvinvointialueeseen. Sosiaalityöntekijöiden osalta ei näin ollen voida käyttää vuokratyövoimaa.

Haasteet sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa ovat valtakunnallisia. Sosiaalityön aloituspaikkoja on yliopistoissa vuosittain liian vähän tarpeeseen nähden, eivätkä kaikki valmistuneet myöskään hakeudu ja työllisty julkisen sektorin sosiaalityön tehtäviin. Alalta tulee lähivuosina poistumaan sosiaalityöntekijöitä eläköitymisen myötä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaalityöntekijäpula painottuu erityisesti lastensuojelun avohuoltoon, joskin myös muilla palvelualueilla ja toimialoilla on haasteita sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa. Lastensuojelussa on yhteensä 73 mitoituksen mukaiseen asiakastyöhön kohdennettua sosiaalityöntekijän vakanssia, joista 48 avohuollossa ja 25 sijaishuollossa. Vuoden 2023 lopussa sosiaalityöntekijän vakansseista oli täyttämättä 12. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden vakanssitilannetta on seurattu tiiviisti ja tilanteen parantamiseksi on etsitty ratkaisuja yhdessä toimialan johdon, henkilöstön, HR-palvelujen ja viestinnän kanssa.

Henkilöstön pito- ja vetovoiman edistämiseksi tehdyt toimenpiteet

Yksi vetovoimatekijöistä on kilpailukykyinen palkkaus. Sosiaalityöntekijöiden palkkoja nostettiin kesällä 2023 palkkojen harmonisoinnin yhteydessä. Kelpoisuuden omaavan lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtäväkohtainen palkka on 4151 e/kk.  Lisäksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja johtaville sosiaalityöntekijöille maksetaan sitouttamislisää, jonka suuruus on 420 e kolmen kuukauden jaksoissa. Palkkojen nostamisella on ollut vaikutusta etenkin työntekijöiden pitovoimaan mutta uusien työntekijöiden rekrytoinnissa vaikutus on ollut valitettavan vähäinen. Hyvinvointialueen palkkataso oli kesällä 2023 Etelä-Suomen kärkeä, mutta tämän jälkeen ympärysalueet ovat nostaneet palkkojaan samalle tasolle Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa.

Useissa työhyvinvointiin ja työelämään liittyvissä tutkimuksissa on todettu, että keskeisin työssä pysymistä vahvistava tekijä on hyvä johtaminen ja työilmapiiri. Tähän on lastensuojelussa panostettu vahvistamalla ja kehittämällä työtä tukevia rakenteita, tiimi- ja työparityötä sekä avohuollon sisäistä viestintää. Lähijohtajan merkitys on erityisen tärkeä työssä jaksamisen ja onnistumisen kannalta. Lastensuojelun sosiaalityön vahvuutena voi todeta olevan se, että yhdellä johtavalla sosiaalityöntekijällä on vastuullaan vain yksi tiimi ja tiimien koot ovat sopivia, jotta työn tuki käytännössä voi toteutua. Johtamisessa on panostettu erityisesti yhdenmukaisuuteen ja johdonmukaiseen johtamiseen yksikön sisällä. Tämä mahdollistaa myös yhteistyön, tiedon jakamisen ja ammattilaisten tukemisen yli tiimirajojen. Tästä henkilöstö on antanut vuoden aikana myönteistä palautetta. Lisäksi lastensuojelun sosiaalityön yksiköissä on käytössä systeeminen tiimimalli, jossa asiakkaan asioita ratkotaan yhdessä asiakkaan kanssa tiimin jäsenten ja perheterapeutin kesken.

Lastensuojelun asiakkaana olevien perheiden tilanteet ovat yhä monimutkaisempia ja lastensuojelun avohuollon palveluissa tulee pystyä vastaamaan asiakkaiden moninaisiin palvelutarpeisiin. Keskeiseksi menestystekijäksi on tunnistettu henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja varmistaminen. Säännöllinen lastensuojelun sosiaalityöntekijöille suunnattu perehdytysputki tarjoaa tietoa ja vahvistaa osaamista lastensuojelun keskeisten tehtävien hoitamisessa. Lisäksi henkilöstöstä esiin nousseiden tarpeiden mukaisesti on järjestetty koulutusta muun muassa traumaosaamiseen liittyen. Työntekijöiden käytössä ovat myös hyvinvointialueen yhteiset koulutukset. Uusien työntekijöiden tukena on myös mentorointimalli, jossa uudelle työntekijälle nimetään mentori tutustuttamaan ja perehdyttämään työyhteisöön ja sen käytänteisiin.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työkenttä on laaja, ja hänen tulee hallita vuorovaikutustyön lisäksi lainsäädäntö sekä erilaiset palvelut ja niiden palveluprosessit. Lastensuojelulaista löytyy yli 50 sosiaalityöntekijän vastuulle määriteltyä lakisääteistä tehtävää tai vastuuta. Vuoden 2023 aikana on tehty paljon työtä perustehtävän ja prosessien selkiyttämiseksi siten, että työntekijät voisivat keskittyä täysipainoisesti asiakastyöhön. Esimerkiksi asiakasohjausta palveluihin on kehitetty. Sosiaalityöntekijöiden tukena toimii myös moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Tukea juridisesti haastaviin tilanteisiin saa myös konsernihallinnosta lastensuojeluun erikoistuneelta juristilta.

Rekrytointiin on panostettu yhteistyössä viestinnän ja rekrytointipalvelujen kanssa. Käytössä on ollut maksullisia rekrytointikampanjoita, ja rekrytointiin on saatu näkyvyyttä muun muassa someviestinnästä. Hyvinvointialueen lastensuojelulla on työntekijöiden ylläpitämä sosiaalisen median tili, jonka tarkoituksena on luoda myönteistä mielikuvaa lastensuojelusta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueesta työnantajana. Loppusyksystä kokeiltiin rekrytointikahveja, joihin kutsuttiin kiinnostuneita työnhakijoita kuulemaan nykyisiltä työntekijöiltä kokemuksia hyvinvointialueesta työnantajana. Rekrytointikahveja jatketaan yhteistyössä perhesosiaalityön ja palvelutarpeen arvioinnin tiimien kanssa. Loppuvuodesta 2023 julkaistiin viestinnän tuella sosiaalityöntekijän uratarina hyvinvointialueen somekanavilla.

Oppilaitosyhteistyö on yksi tärkeimpiä rekrytointiväyliä, ja sitä kehitetään yhdessä konsernihallinnon asiantuntija- ja kehittämispalvelujen kanssa. Lastensuojelussa on pitkä kokemus yliopistoharjoittelujen ohjaamisesta ja periaatteena on ollut, että kaikki halukkaat opiskelijat otetaan harjoitteluun. Kesäisin lastensuojeluun palkataan sosiaalityön alkuvaiheen opiskelijoita kesätyöntekijöiksi, ja monet heistä haluavat jatkaa töissä saatuaan sijaiskelpoisuuden.

Pitovoiman vahvistamisessa henkilöstön ja johdon välinen vuoropuhelu sekä henkilöstön osallisuuden kokemus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Olemme vuoden 2023 aikana tavanneet säännöllisesti avohuollon sosiaalityön lähijohtajia ja henkilöstöä. Näistä vuorovaikutusfoorumeista on saatu hyvää palautetta ja henkilöstölle järjestettyjä johdon ja henkilöstön aamukahvitilaisuuksia jatketaan myös vuoden 2024 aikana.

Lopuksi

Hyvinvointialueen ensimmäinen vuosi oli lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä haastava henkilöstöpulan vuoksi. Lastensuojelun sosiaalityössä koettiin kuitenkin myös onnistumisia, sillä avohuollon asiakasmäärä lähti vuoden aikana laskuun onnistuneen asiakassegmentointityön ansiosta. Myös syksyllä toteutetun henkilöstökyselyn tulokset olivat hyvin myönteiset etenkin lähijohtamisen osalta. Vaikka henkilöstötilanne on edelleen haastava, jatkamme johdonmukaista ja pitkäjänteistä työtä työnantaja -mielikuvan ja rekrytointien edistämiseksi ja teemme aktiivista yhteistyötä henkilöstöpalveluiden sekä henkilöstön kanssa pito- ja vetovoiman parantamiseksi.