Aluevaltuusto, kokous 12.6.2023

Perustelut

Asian valmistelija: viestintäjohtaja Leena-Mari Tanskanen

Aluevaltuuston kokouksessa 31.5.2022 § 54 jätettiin Sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite koskien selkokielen ottamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelukieleksi. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 33 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Selkokieli on suomen kielen helpommin ymmärrettävä muoto. Selkokielessä kieltä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.  Selkokieli on vielä helpompaa kuin selkeä yleiskieli.  Selkokielessä huomioidaan lukijoiden kielelliset erityistarpeet esimerkiksi suuntaamalla tekstiä lukijalle, käyttämällä tuttuja sanoja ja helppoja rakenteita sekä karsimalla tiedon määrää. (THL, Vammaispalveluiden käsikirja).

Selkokielen ottaminen hyvinvointialueen palvelukieleksi tehostaa palvelupolkuja, säästää kustannuksia ja parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua. Tästä syystä ehdotamme selkokielen ottamista palvelukieleksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.

Selkokieli auttaa ymmärtämään, kun ihmisellä on kielellisiä tai kognitiivisia haasteita. Selkokielisyys, joka on osa tiedon kognitiivista saavutettavuutta hyödyttää meitä kaikkia. Erityisiä hyödynsaajia ovat kehitys- ja puhevammaiset, autismikirjon henkilöt, maahanmuuttajataustaiset ja neurologisesti sairaat asukkaat. Selkokielen käyttäminen tukee kielen oppimista, edistää osallisuutta ja vähentää tulkkauspalveluiden tarvetta. Asiat myös hoituvat nopeammin ja vapauttavat työntekijöiden aikaa seuraaville, kun ihminen ymmärtää, mistä on kyse. Kriisiviestinnässä selkokielen käyttö on oleellista, jotta kaikki ymmärtävät nopeasti mistä on kyse ja mitä täytyy tehdä.

Ihminen, joka ei pysty lukemaan itseään koskevia asiakirjoja, ei pysty käyttämään julkisia palveluita tarkoituksen mukaisella tavalla. Hän tarvitsee paljon apua tai jää palveluiden ulkopuolelle, mahdollisesti syrjäytyy. Suomessa on arviolta 750 000 selkokieltä tarvitsevaa ihmistä. Kielellisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten määrä on Suomessa kasvussa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaista noin 22% on vieraskielisiä ja määrä on jatkuvassa kasvussa. Myös väestön ikääntyminen hyvinvointialueellamme lisää selkokielen tarvetta tulevaisuudessa.

Kielellinen saavutettavuus toteutuu, kun ihminen tietää palveluista, saa palveluita, ymmärtää saamansa ohjeet ja tulee ymmärretyksi asiassaan. Tällöin ihminen pystyy ottamaan vastuun omasta hoidostaan ja itsemääräämisoikeus toteutuu. Oikeusministeriön selvityksen mukaan selkokielisyyteen tulee pyrkiä kaikessa viestinnässä (Selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeiluissa. Painopisteenä kielellinen saavutettavuus – Valto (valtioneuvosto.fi). Yhdenvertainen yhteiskunta mahdollistaa yhdenvertaisen osallisuuden jokaiselle.

SDP:n aluevaltuustoryhmä esittää, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa palvelukielivalikkoon suomen ja ruotsin lisäksi selkokielen."

Aluehallitus päätti kokouksessaan 22.6.2022 § 121 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi.

Aloite on jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa 6 kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Konsernipalveluissa toimiva viestinnän palvelualue vastaa yhtenä vastuualueenaan hyvinvointialueen viestintäkanavissa käytettävistä kielistä.

Selkokielen tärkeä merkitys on tunnistettu viestinnässä. Se on Vantaan ja Keravan alueella erityisen tärkeää, koska hyvinvointialueellamme on runsaasti muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvia, kuten aloitteessa todetaan. Selkokieltä tarvitsee kaikkineen enemmän kuin joka kymmenes, joten kyse on merkittävästä määrästä asiakkaitamme.

Aluehallituksessa 28.2.2023 § 47 hyväksytyissä hyvinvointialueen yleisissä viestinnän ja tiedottamisen periaatteissa todetaan, että ”Viestintämme on konkreettista ja ymmärrettävää. Tuotamme tärkeimmät sisällöt selkokielellä.” Tämä on linjassa hyvinvointialuelain 34 §:n kanssa: ”Viestinnässä on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon hyvinvointialueen eri asukasryhmien tarpeet. Viestinnässä on käytettävä esteettömiä ja saavutettavia menetelmiä.”

Selkokielen edistäminen ja sisäinen kouluttaminen on vastuutettu viestinnässä keväällä 2023 yhdelle kielenkääntäjälle, jonka toimenkuvassa nämä tehtävät ovat saavutettavuuden lisäksi. Tällä varmistetaan, että koko viestintä kehittää osaamistaan selkokielessä ja tärkeimmät sisällöt muistetaan tehdä selkokielellä. Tämän jälkeen osaamista ja tietoisuutta selkokielen merkityksestä pystytään vähitellen laajentamaan koko hyvinvointialueelle (esimerkiksi asiakirjojen tekeminen).

Hyvinvointialue on myös alkanut hyödyntämään yhteistyötä Selkovantaalainen-lehden kanssa. Lehti jaellaan 90 000 kotitalouteen Vantaan alueella ja sen lukijaprosentti on 58. Lehti tavoittaa erityisen hyvin muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Lukijatutkimuksen mukaan lukijoiden äidinkieli on tyypillisimmin venäjä, somali, arabia ja suomi. Lehteen tehtyjä selkosisältöjä hyödynnetään myös muussa viestinnässä; niitä on jaeltu esimerkiksi Keski-Uusimaassa ja tarjottu Keravan kaupungille hyödynnettäväksi.

Viestinnässä on myös tehty päätös tehdä verkkosivuista oma kieliversio selkokielellä. Tämän toteuttaminen tulee viemään aikaa, sillä ruotsin kielen käännökset ovat vielä kesken (valmiusaste noin 85 %) ja englannin kielen käännöksiä on alettu vasta tekemään. Käytämme samoja resursseja kaikkien kieliversioiden saamiseen, mutta hyödynnämme tarvittaessa ostopalveluita.

Tällä hetkellä tavoitteenamme on laatia tärkeimmät sisällöt selkokielellä ja sen jälkeen laajentaa selkokielen käyttöä. Olemme kuitenkin tässä työssä vasta alussa.