Aluevaltuusto, kokous 12.6.2023

Perustelut

Asian valmistelijat: lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimialajohtaja Hanna Mikkonen ja aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Kirsi Leväpelto

Aluevaltuuston kokouksessa 20.12.2022 § 144 jätettiin Hanna Holmberg-​Soton valtuustoaloite "Rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen ja seuranta hyvinvointialueella”.  Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 25 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Sosiaalihuoltolain (7§) mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava muun muassa sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Käytännössä rakenteellinen sosiaalityö voi tarkoittaa sitä,​ että hyvinvointialueen henkilökunnalla on mahdollisuus esimerkiksi sähköisellä alustalla tuottaa suoraa tietoa rakenteiden aiheuttamista ongelmista sekä johdolle että päättäjille,​ sosiaalisten ongelmien korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi. Sosiaalihuollon ammattihenkilöille tällainen sosiaalinen raportointi on merkityksellinen vaikuttamismahdollisuus ja lisää kokemusten perusteella sekä työhyvinvointia että osallisuutta. Päättäjille se taas antaa mahdollisuuden lisätä suoraa vuoropuhelua kentän kanssa ja helpottaa päätöksentekoa. Me aluevaltuutetut esitämme,​ että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue luo rakenteet ja ryhtyy toimenpiteisiin rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseen ja seurantaan,​ jotta sosiaalityön ammattilaisia,​ asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita hyödynnetään sosiaalisten ongelmien poistamiseen parhaalla mahdollisella ja sosiaalihuoltolain velvoittamalla tavalla. ”

Aluehallitus päätti kokouksessaan 17.1.2023 § 19 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajien valmisteltavaksi 20.6.2023 mennessä.

Aloite jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa kuuden kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Rakenteellisella sosiaalityöllä pyritään havainnoimaan ja analysoimaan ilmiöitä sekä kehittämään toimintatapoja, jotka vaikuttavat ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin. Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on ennaltaehkäistä sosiaalisia ongelmia ja tunnistaa ajoissa sellaisia tekijöitä, joiden vuoksi ihmiset joutuvat turvautumaan erityispalveluihin tai heistä tulee sosiaalityön pitkäaikaisia asiakkaita. 

Rakenteellisesta sosiaalityöstä säädetään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7§:ssä.  Lain mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu:  

1) sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista 

2) tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä hyvinvointialueen asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi; (8.7.2022/589) 

3) sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi hyvinvointialueen muiden toimialojen ja kunnan suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä sekä muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen. (8.7.2022/589) 

Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteet tulevat näkyviksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella keväällä 2023 laaditussa osallisuusohjelmassa, missä paitsi työntekijöiden myös haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden osallisuutta ja demokratian edistämistä tuodaan näkyväksi. Osallisuusohjelman tärkeänä tavoitteena on, että hyvinvointialueen henkilöstö tietää, osaa ja tahtoo osallistua hyvinvointialueen ja osallisuuden kehittämiseen. Osallisuusohjelman laadinnan yhteydessä tehdyssä kyselyssä henkilöstö nosti esiin odotuksena, että lisätään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja työyhteisöön sekä palveluiden kehittämiseen. Osallisuusohjelmassa nostetaan esiin myös asiakkaiden, asukkaiden ja kokemusasiantuntijoiden tärkeän roolin palveluiden kehittämisessä.   

Rakenteellinen sosiaalityö tiedolla johtamisen välineenä hyvinvointialueella 

Rakenteellinen sosiaalityö on luonteeltaan tavoitteellista toimintaa, jolla vaikutetaan yhteisön taustatekijöihin. Tiedon tuottaminen johdolle, päättäjille ja erilaisille alustoille kuten verkkosivuille on merkittävä osa rakenteellista sosiaalityötä. Henkilöstöllä on tärkeä rooli asiantuntijatiedon tuottamisessa. Tiedon keräämisen organisointi, tiedon laadukas analysointi ja olennaisen tiedon hyödyntäminen strategioissa, johtamisessa ja päätöksenteossa tukee tiedolla johtamista hyvinvointialueella. Tietoa kerätään esimerkiksi alueen erityispiirteistä, asukkaiden ja asiakkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Kerätty tieto on valittua ja tarkoituksenmukaista myös rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. Se tuo esiin nousevia ilmiöitä ja haasteita sekä toimii myös päätöksenteon ja erilaisten strategisten linjausten pohjana. Esimerkiksi hyvinvointialueelle ensikertaa laadittava hyvinvointikertomus ja suunnitelma ovat väylä saattaa sosiaalisen raportoinnin seurantatiedot ja johtopäätökset strategisiin päätöksiin. Keväällä 2023 lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sosiaalityöntekijä osallistuu myös tulevaisuusjaostoon vahvistaen mahdollisuutta tiedon antamiseen ja yhteisen ymmärryksen lisäämiseen poliittisten päättäjien suuntaan. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimitaan myös hyvin avoimesti ja aktiivisesti eri perinteisen ja sosiaalisen median kanavissa tuottaen näissä formaateissa tietoa ajankohtaisista ilmiöistä. Hyvinvointialueella on tällä hetkellä myös käytössä erilaisia palautteen ja kehittämisehdotusten antamisen väyliä kuten SPro, HaiPro sekä QPro.  

Rakenteellista sosiaalityötä tehdessään ammatilliset toimijat kokoavat tietoa kentältä myös asiakkaiden elämäntilanteista ja olosuhteista. Tämä tieto korostuu erityisesti säännöllisessä ja tavoitteellisessa verkostoyhteistyössä. Sosiaalityön asiantuntijat toimivat eri verkostoissa tehden yhteistyötä muun muassa eri viranomaisten, järjestöjen ja yhdistysten sekä kuntasektorin kanssa. Yhteistyössä eri alojen asiantuntijat tuottavat laajaa ammatillista näkökulmaa eri tilanteista ja ilmiöistä. Hyvinvointialueella toimii myös erilaisia yhteiskehittämisen ryhmiä kuten lastensuojelun asiakasnuorten kokemusasiantuntijaryhmä, missä yhteiskehitetään lastensuojelun palveluita henkilöstöä osallistaen. Myös Kokemuskohtaamo-hankkeessa on Kasper ry:n kanssa yhteiskehitetty palveluita lastensuojelun asiakasvanhempien kanssa.  

Aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialalla on hyödynnetty myös kokemusasiantuntijoita asiakastyön sekä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi hyvinvointialueen sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittämisessä on hyödynnetty yhteiskehittäjäryhmää, johon on kuulunut asiakkaita, työntekijöitä ja kokemusasiantuntijoita. Työllisyyttä ja osallisuutta tukevissa palveluissa on ollut käytössä asiakasraati, joka on päässyt vaikuttamaan konkreettisiin valmennustalojen toimintaan liittyviin asioihin. Tavoitteena on perustaa uusia asiakasraateja myös muille aikuissosiaalityön tehtäväalueille sekä vammaispalveluihin syksyn 2023 aikana.    

Rakenteellisen sosiaalityön haasteena nähdään yleisesti se, että sitä ei johdeta systemaattisesti. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on vastattu tähän haasteeseen perustamalla uusi sosiaalityön johtajan toimi. Sosiaalityön johtaja vastaa hyvinvointialueella sosiaalisen raportoinnin kokonaisuudesta yhteistyössä toimialojen kanssa. Hyvinvointialueella on käynnissä VakeHyva-Hyvät palvelut-hanke, jonka tavoitteena on muun muassa luoda hyvinvointialueelle rakenteellisen sosiaalityön toteutumissuunnitelma ja toimintamalli.  Hankkeessa osallistutaan THL: n koordinoimiin kansallisiin kirjaamiskäytänteiden ja rakenteellisen sosiaalihuollon raportoinnin verkostoihin ja kehittämiseen sekä vastataan kansallisten rakenteiden ja mallien jalkauttamisesta hyvinvointialueelle. THL kehittää myös yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kansallisen rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin mallia, joka aiotaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ottaa tulevien vuosien aikana käyttöön.   

Hyvinvointialueen johtamisrakenteet tukevat aktiivista kehittämistä yhdessä henkilöstön kanssa. Rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä tehdään hyvinvointialueella laajasti eri verkostoissa pyrkimyksenä tarjota asiakkaalle parempaa, laadukkaampaa ja vaikuttavampaa palvelua.