Aluevaltuusto, kokous 12.6.2023

Perustelut

Asian valmistelija: talousjohtaja Hanna Heinikainen

Aluevaltuuston kokouksessa 21.6.2022 § 66 jätettiin Soile Erikssonin valtuustoaloite koskien lapsibudjetoinnin käyttöönottamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 35 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Se velvoittaa kuntia ja muita toimijoita,​ joille valtio on jakanut tehtäviään. Näin ollen se velvoittaa myös hyvinvointialueita.  YK:n lapsen oikeuksien komitea edellyttää varaamaan lasten palveluille riittävät voimavarat sekä määrärahojen tehokasta seurantaa. Lapsibudjetointi on keino vastata näihin vaatimuksiin. Se on kirjattu myös kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan.

Lapsibudjetointi on lapsiin kohdistuvien talousarviomenojen ja -​tulojen seurantaa sekä talousarviopäätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointia ja vaikutusten seuranta-​arviointia. Lapsibudjetoinnin tarkoitus on tuoda näkyväksi,​ kuinka suuri osa varoista käytetään lapsiin ja nuoriin,​ miten resursointi suhteutuu asetettuihin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitteisiin,​ ja mitkä ovat budjetoinnin vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lapsibudjetointi antaa tiedolla johtamisen välineitä palveluiden kehittämiseen sekä ongelmakohtien ratkaisemiseen. 

Lapsen edun lisäksi lapsibudjetointi hyödyttää myös julkisen talouden etua,​ sillä sen avulla voidaan varmistua rahoituksen tehokkaasta kohdentumisesta. On kaikkien hyvinvointialueen asukkaiden etu,​ että julkiset varat kohdentuvat tehokkaasti ja vaikuttavasti siihen,​ mihin ne on tarkoitettu. Pitkällä aikavälillä lapsibudjetointi auttaakin suuntaamaan määrärahoja oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Se parantaa myös budjetoinnin läpinäkyvyyttä.

Sote-​uudistusta hyväksyessään eduskunta edellytti,​ että lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia kehitetään siten,​ että ne on mahdollista ottaa käyttöön hyvinvointialueilla vuosittaisessa talousarviossa mahdollisimman pian toiminnan käynnistyttyä. Lapsibudjetointia onkin mallinnettu sekä kuntien että valtion näkökulmasta ”Lapsilähtöinen budjetointi” -​hankkeessa (VNK TEAS 2018-​2019). Viimeisimpänä sitä on pilotoitu valtion vuoden 2022 talousarviossa. Lapsibudjetointia selvittävä työryhmä on myös ehdottanut lapsibudjetoinnin vakiinnuttamista osaksi valtion talousarvioesitystä 2023.

Lapsibudjetoinnista ja lapsivaikutusten arvioinnista on saatavilla ajantasaista tietoa mm. teoksessa ”Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä – Lapsivaikutusten arviointi,​ lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina hyvinvointialueella: Ohjeistus hyvinvointialueiden päättäjille,​ nuorisovaltuustoille ja viranhaltijoille.” osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163774 (Iivonen,​ E. & Pollari,​ K. 2022.).

Lapsibudjetoinnin toteuttamisen avulla parannetaan lapsen oikeuksien toteutumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Menetelmä on mahdollista tulevaisuudessa laajentaa myös muihin väestöryhmiin,​ mikäli se koetaan hyväksi. Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme,​ että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa lapsibudjetoinnin käyttöön."

Aluehallitus päätti kokouksessaan 16.8.2022 § 150 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen talousvalmistelujohtajan valmisteltavaksi.

Aloite on jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa 6 kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Aloitteessa esitetään, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa käyttöön lapsibudjetoinnin. Lapsibudjetointi on lapsiin kohdistuvien talousarviomenojen ja -​tulojen seurantaa sekä talousarviopäätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointia ja vaikutusten seuranta-​arviointia. Lapsibudjetoinnin tarkoitus on tuoda näkyväksi,​ kuinka suuri osa varoista käytetään lapsiin ja nuoriin,​ miten resursointi suhteutuu asetettuihin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitteisiin,​ ja mitkä ovat budjetoinnin vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lapsibudjetointi antaa tiedolla johtamisen välineitä palveluiden kehittämiseen sekä ongelmakohtien ratkaisemiseen.

Lapsibudjetointi ei tarkoita erillisen ”lasten talousarvion” tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella joka viides asukas on alle 18-vuotias, mikä näkyy runsaana palvelutarpeena kaikissa lapsiperheiden palveluissa, ennen kaikkea ennaltaehkäisevissä ja varhaisen tuen palveluissa. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on enemmän kuin muualla maassa. Lapsiperheköyhyydellä on yhteys moniin sosiaalisiin ongelmiin, kuten syrjäytymisriskiin ja perheiden hyvinvoinnin heikkenemiseen. Lastensuojelun tarve on alueella maan korkein. Kysymys asioiden tarkastelusta lapsivaikutusten näkökulmasta on tärkeä ja ajankohtainen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on strategiassaan sitoutunut kansalliseen lapsistrategiaan kehittämällä palveluja lapsi- ja perhemyönteisiksi sekä sitoutumalla lapsistrategian keskeisiin tavoitteisiin kuten lasten ja nuorten osallisuuteen ja päätösten lapsivaikutusten arviointiin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiassa todetaan myös, että päihde- ja mielenterveysongelmaisten aikuisten, lapsiperheiden ja nuorten palvelujen saatavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, jotta mahdollisimman varhain pystytään varmistamaan riittävä tuki sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyönä ja mm. ehkäisemään lasten huostaanottoja. Jatkossa seurantaan kehitetään toimivat mittarit.

Lapsibudjetoinnissa on kyse mm. talousarviopäätösten lapsivaikutusten ennakkoarvioinnista. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa lapsivaikutusten arviointi oli osa laajempaa vaikutusten ennakkoarviointia. Myös hyvinvointialueelle laaditaan syksyn 2023 aikana oma ennakkoarvioinnin malli, jossa huomioidaan lapsivaikutukset.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen organisaatiossa keskeiset lapsia ja nuoria koskevat palvelut on keskitetty lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalle. Toimialan tehtävä on edistää hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia järjestämällä lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä, tukea antavia ja korjaavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Toimiala jakautuu perheiden ennaltaehkäisevien, perheitä tukevien sekä perheiden erityispalvelujen palvelualueisiin. Osana toimielinorganisaatiota toimii lasten, nuorten ja perheiden palvelujen jaosto. Budjetin osalta tämän toimialan kaikki kustannuspaikat kohdistuvat tavalla tai toisella lapsiin, nuoriin ja perheisiin, ja varojen kohdentamista pystytään jo nyt näiltä osin seuraamaan.

Tämän lisäksi merkittävä osa lapsia ja nuoria koskevasta työstä tapahtuu siellä, missä perheitä kohdataan. Näitä ovat erityisesti terveysasemapalvelut, suun terveydenhuolto alaikäisten osalta, päihde- ja mielenterveyspalvelut, aikuissosiaalityö ja vammaisten lasten osalta myös vammaispalvelut. Asiakaslähtöisten ja lasten hyvinvointia tukevien palvelujen integraatiota kehitetään hyvinvointialueella jatkuvasti. Muiden kuin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialan osalta kustannusten eritteleminen ei tällä hetkellä nykyisillä seurantakohteilla ole mahdollista ja se vaatii merkittäviä panostuksia Apotin raportointiin.

Tiedolla johtamisen kehitystyön yhteydessä lähdetään muodostamaan nykyistä tarkempaa asiakasryhmittäistä tietotuotantoa, jonka perusteella linjausten ennakkoarvioinnissa pystytään ottamaan talouden näkökohdat nykyistä paremmin huomioon. Hyvinvointialueella rakennettava tietoallasratkaisu mahdollistaa jatkossa tietojen yhdistelyn ja käsittelyn, sekä näiden tuloksena tarkemmat ja laajemmat analyysit lapsiin ja nuoriin kohdistuvien toimintatilastojen ja talouden osalta.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa lapsibudjetoinnin käyttöön. Hyvinvointialue on käynnistämässä lapsibudjetoinnin pilotointia osana alueelle myönnettyä Suomen kestävän kasvun -ohjelman (RRP) HyväPerhekeskus -hankerahoitusta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hakenut myös lapsibudjetoinnin pilotointiin kohdistettavaa valtionavustusta, jota sosiaali- ja terveysministeriö myöntää osana kansallista lapsistrategiaa. Lapsibudjetointia pilotoimalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella halutaan selvittää, miten lapsibudjetoinnin säännöllinen toteuttaminen voidaan tehdä siten, että se tuottaa parasta mahdollista asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta.