Perustelut
Asian valmistelijat: strategiapäällikkö Marianne Juosila ja erityisasiantuntija Christa Salovaara
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 41 §:n mukaan hyvinvointialueella tulee olla strategia, jossa aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Hyvinvointialuestrategian tulee perustua arvioon nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista alueen tehtävien toteuttamiseen. Lain mukaan strategia tulee tarkistaa vähintään kerran aluevaltuuston toimikaudessa.
Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 22.11.2022 § 94 laajalla yhteistyöllä valmistellun Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäisen strategian vuosille 2023–2025. Strategia tarkistettiin syksyllä 2024 (aluevaltuusto 28.10.2024 § 69). Tämä raportointi on vuosien 2023–2025 strategian viimeinen raportointi. Vuonna 2025 valmisteltiin hyvinvointialuestrategia vuosille 2026–2029, ja aluevaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 9.12.2025 § 101. Strategian 2026–2029 tavoitteiden etenemisestä raportoidaan aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle vuosittain keväästä 2027 alkaen.
Hyvinvointialuestrategiassa 2023–2025 on 23 tavoitetta ja niille on yhteensä 59 mittaria. Strategiaa laadittaessa mittareille asetettiin tavoitetasot vuodelle 2025. Strategian tavoitteet on jaoteltu viiden näkökulman alle: Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta, Parannamme palvelujamme, Arvostamme henkilöstöämme, Toimimme yhdessä ja Huolehdimme kestävästä taloudesta.
Hyvinvointialuestrategian 2023–2025 edistymisestä on raportoitu kerran vuodessa. Edistymistä arvioidaan mittarien kautta. Nyt käsillä on kolmas ja samalla viimeinen strategian 2023–2025 raportointi, jossa on arvioitu, miten tavoitteille asetettujen mittareiden tavoitetasot on saavutettu vuoden 2025 eli strategiakauden lopussa.
Mittareille asetetuista tavoitetasoista suurin osa (32 kpl) saavutettiin suunnitellusti vuoden 2025 loppuun mennessä. 15 mittaria toteutui osittain, ja kokonaan toteutumatta jäi 12 mittaria. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäinen strategia valmisteltiin tilanteessa, jossa käynnistyvän hyvinvointialueen tietopohja oli puutteellinen ja yhteiset prosessit vasta muotoutumassa. Siirtymävaiheen tietopohjan vajeiden vuoksi osa tavoitetasoista saatettiin asettaa epärealistisesti.
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamista koskevat tavoitteet mittareineen etenivät oikeaan suuntaan. Mittareista viisi toteutui kokonaan ja viisi osittain. Neljän mittarin osalta tavoitetaso jäi saavuttamatta. Lastensuojeluilmoitusten kohteena olevien lasten osuus alueen 0–17-vuotiaista ei vähentynyt. Asunnottomien määrä ei laskenut toivotusti vaan määrä kasvoi vuoden 2025 aikana. Pelastuslaitoksen kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaikoihin ja ensihoidon tavoittamisviiveisiin jäi vielä parannettavaa.
Tavoitteessa vanhusten toimintakyvyn tukemiseksi onnistuttiin. 75-vuotta täyttäneistä kotona asui joulukuun 2025 lopussa 94,2 % ikäluokasta, ja sitä koskeva tavoitetaso saavutettiin.
Strategiakaudella luotiin asiakastarpeisiin perustuvia moniammatillisia toimintakäytäntöjä, joilla pyrittiin parantamaan heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden palveluihin pääsyä. Hyvinvointialueella mm. suunniteltiin työkyvyn tuen tiimiä, jonka toiminta käynnistyi 01/2026. Kotiin vietäviä palveluja kehitettiin. Työttömien terveystarkastuksia tehtiin terveydenhuollon palveluissa vuoden 2025 aikana yhteensä 1 500 asiakkaalle, mikä oli 15 % enemmän kuin vuonna 2024.
Palvelujen parantamista koskevissa tavoitteissa painottuivat palveluihin pääsyn nopeuttaminen ja niiden saavutettavuuden parantaminen, ja tavoitteiden ja mittarien osalta edettiin vuonna 2025 hyvin. Näkökulman mittareista 14 toteutui täysin ja kymmenen osittain. Seitsemän jäi toteutumatta. Perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamisen osalta toteutetut uudistustoimet ei vielä johtaneet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tiukkoihin tavoitetasoihin, mutta lakisääteiset määräajat saavutettiin käytännössä kaikissa toiminnoissa.
Yhteyden saaminen ja takaisinsoitto suun terveydenhuoltoon, lasten, nuorten ja perheiden neuvontapalveluun kiireettömässä tapauksessa sekä ikäihmisten palvelujen asiakasohjaukseen ja neuvontaan toteutuivat asetetuissa tavoiteajoissa. Terveysasemilla kiireettömien puhelujen takaisinsoiton tavoitetaso ei toteutunut, mutta kiireellisten puhelujen jonotusajan tavoite toteutui.
Digitaalisia palveluja kehitettiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi etävastaanottojen määrä sekä Maisan käyttöaste kasvoivat ja sähköiset hoidontarpeen arvioinnit lisääntyvät strategiakaudella.
Arvostamme henkilöstöämme -näkökulman tavoitteilla asetetuista mittareista viisi toteutui kokonaan ja viisi osittain. Henkilöstön hyvinvointia mitataan strategiassa mm. lähtövaihtuvuuden ja terveysperusteisten poissaolojen kautta. Hyvinvointialueen henkilöstön lähtövaihtuvuus vakituisen henkilöstön osalta oli 11,4 % (16,7 % v. 2024). Vaihtuvuutta onnistuttiin systemaattisesti vähentämään, mutta siirtymävaiheessa puutteellisin vertailutiedoin asetettua tavoitetasoa (enintään 9 %) ei vielä saavutettu. Terveysperusteisia poissaoloja vuonna 2025 oli 4,5 %, ja tavoitetaso saavutettiin. Urapolkujen osalta ei ole päästy tavoiteltuun tulokseen. Urapolkumalli on tehty, mutta suunnitelmallinen toimeenpano ei ole vielä toteutunut asetetun tavoitteen mukaisesti.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tavoitteena on olla houkutteleva työnantaja. Henkilöstön saatavuuden merkittävä paraneminen mahdollisti sen, että lähes kaikki vakituiset tehtävät on täytetty ja henkilöstötilanne on erinomainen. Työvuorovajeita vähennettiin muun muassa parantamalla henkilöstön käytön suunnittelua sekä varahenkilöstön tehokkaammalla hyödyntämisellä.
Yhdessä toimimista ja osallisuutta edistävät tavoitteet toteutuivat hyvin. Strategiakaudella luotiin ja käynnistettiin suunnitellusti hyvinvointialueen osallisuustyö, osallisuusohjelma 2023–2025 ja -suunnitelmat laadittiin ja niiden toimet toteutuivat ohjelmakaudella hyvin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue loi toimivat hyte- rakenteet alueen kaupunkien, HUS-yhtymän ja järjestöjen välille, ja vuosittaiset hyte-neuvottelut toteutuvat suunnitellusti. Erilaiset alueelliset sekä uusimaatasoiset hyte-työryhmät toimivat säännöllisesti.
Hyvinvointialueen indikaattoripohjainen hyte-kerroin laski vuonna 2025 ollen 24 (42 vuonna 2024), ja sitä koskeva tavoite jäi toteutumatta. Vuosina 2024–2025 tehtiin vahvaa kehittämistä prosessi-indikaattoreiden osalta, millä pystyttiin hieman kompensoimaan tulosindikaattoreiden laskua.
Strategiakaudella luotiin rakenteet yhteistyölle alueen järjestöjen ja yritysten kanssa vaikuttavan palveluvalikoiman tueksi. Järjestöyhteistyön neuvottelukunta aloitti toimintansa vuonna 2024, ja se kokoontui vuonna 2025 neljä kertaa. Yritysyhteistyön foorumi kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvointitarjottimen myötä järjestöjen, kolmannen sektorin ja kuntien hyte-palvelut ovat entistäkin paremmin mukana hyvinvointialueen asiakkaille tarjottavassa palveluvalikossa.
Strategian Kestävä talous -näkökulma sisältää tavoitteita ja mittareita, joilla tuettiin talouden tasapainon saavuttamista. Kaikki seitsemän mittaria toteutuivat täysin vuoden 2025 loppuun mennessä. Hyvinvointialueen talous toteutui vuoden 2025 osalta pitkän tähtäimen taloussuunnitelman mukaisesti ylijäämäisenä. Palvelujen järjestämistä tukeva tuotantotapojen analyysimalli tuotantotapojen valinnan ja päätöksenteon tukena on käytössä. Tiedolla johtamista tukeva tietoallas on otettu käyttöön, ja ensimmäinen versio eri järjestelmien tietoja yhdistävästä raportoinnista tuotettiin. Työ jatkuu työkalun jalkautuksella ja raportoinnin laajentamisella uusiin kokonaisuuksiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ilmasto-ohjelman laadittiin suunnitellusti, ja toimenpiteistä raportoidaan ensimmäisen kerran keväällä 2026. Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti ja järjestelmän kehittämistä on jatkettu. Asiakastyytyväisyys on kasvanut tasaisesti strategiakaudella.