Perustelut
Asian valmistelija: hallintojohtaja Riikka Rajahalme
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue osakkaana Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:ssä ja pesulapalveluiden järjestäminen nykyisin
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on nykyisin osakkaana Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:ssä. Yhtiö tuottaa tekstiilihuoltopalveluita julkisen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin toimijoille ja toimii osakkaina olevien julkisyhteisöiden julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 15 §:n mukaisena hankintayksiköiden sidosyksikkönä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus on kokouksessaan 5.10.2022 § 193 päättänyt ostaa Vantaan kaupungilta 21 Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n osaketta hyvinvointialueelle. Taustalla oli, että voimaanpanolain mukaisissa omaisuusselvityksissä sekä Vantaan kaupunki että Keravan kaupunki olivat listanneet Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:tä koskevat sopimukset hyvinvointialueelle siirtyviksi sopimuksiksi. Tämän jälkeen aluehallitus on kokouksessaan 4.3.2025 § 46 ostanut 62 yhtiön osaketta Huittisten kaupungilta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen omistusosuus yhtiöstä on nykyisin 0,083 %.
Tällä hetkellä pesulapalvelut toteutetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella usealla eri tuotantotavalla:
- Sidosyksikköhankinta (Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy)
- Kilpailutettu ostotoiminta (Lindström Oy)
- Työtoiminta (Valmennustalo Reeli ja ja Työvalmennus Luotsaamo)
- Vanhusten asumisessa myös henkilöstön toimesta
Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy tuottaa tällä hetkellä noin 50% hyvinvointialueen pesulapalveluista. Hyvinvointialueen ostot yhtiöltä ovat vuonna 2025 olleet yhteensä 658 630 euroa ja vuonna 2024 yhteensä 558 691 euroa (alv 0 %). Yhtiö tuottaa pesulapalvelut seuraaviin yksiköihin:
- Keravan Terveysasema (työvaate, liina- ja potilasvaatteet, työvaatteissa tilaus- ja hyllytyspalvelu)
- Päivätoiminta (työvaatteet, hyllytyspalvelu)
- Hoivakoti Vomma (työvaate)
- Hoivakoti Hopeahovi (työvaate)
- Arviointi- ja kuntoutusosastot Helmi ja Miina (liinavaatteet/työvaatteet)
- Keravan kotihoito (työvaate)
- Palvelukeskus Sampola, Hammashoitola+Neuvola (työvaate)
- Vantaa-Keravan Kotisairaala (työvaate)
- Vantaa- Keravan Liikkuva sairaala (työvaate)
- Peijas Akuuttiosastot (työvaate, liina- ja potilasvaatteet)
- Päihdevieroitusyksikkö (liina- ja potilasvaate)
- Koisorannan palvelukeskus (liinavaatteet)
- Hämeenkylän vanhustenkeskus (liinavaatteet, työvaatteet)
- Simonkylän vanhustenkeskus (liinavaatteet)
- Malminiityn vanhustenkeskus (liinavaatteet)
- Korson vanhustenkeskus (liinavaatteet)
- Myyrmäen vanhustenkeskus (liinavaatteet)
- Myyrinkoti (liinavaatteet)
- Kriisiyksikkö Kerava (liinavaatteet, työvaatteet)
- Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Vantaa (liinavaate)
- Katriinan sairaala (liina- ja potilasvaatteet)
Hankintalainsäädännön muutokset
Valtioneuvosto on antanut 5.2.2026 eduskunnalle esityksen laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 2/2026 vp). Esityksellä on tarkoitus toteuttaa hallitusohjelman hankintalakiin liittyvät tavoitteet. Esityksellä tiukennetaan sidosyksiköitä koskevaa sääntelyä, ja tehdään eräitä muutoksia hankintoja koskeviin menettelyihin (mm. velvoite hankinnan jakamisesta osiin, velvollisuus keskeyttää hankinta saataessa vain yksi tarjous ym.).
Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintalain 15 §:n mukaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä, johon hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Lisäedellytyksenä on, että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei myöskään saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa. Hankintayksikön hankintoihin sidosyksiköltä ei sovelleta hankintalakia.
Sidosyksikön käyttämisen edellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että hankintayksikön omistusosuuden sidosyksiköstä tulee olla vähintään kymmenen prosenttia, johon lasketaan omistus sidosyksikön emoyhtiöstä sekä sen tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Vaikka omistaminen ei suoraan tarkoita määräysvaltaa, on sääntelyllä tarkoitus korostaa hankintadirektiiviin perustuvan määräysvaltakriteerin täyttymistä. Omistuksesta riippumatta tulee kuitenkin erikseen varmistaa hallinnollisin järjestelyin, että määräysvaltakriteeri täyttyy kaikkien omistajien osalta.
Ratkaisun tekeminen pesulapalveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa
Koska hankintalainsäädännön muutokset ovat etenemässä 10 % omistusosuuden vaatimuksella sidosyksikköhankinnoissa, on hyvinvointialueella tehtävä ratkaisu pesulapalveluiden tulevaisuudesta. Osana valmistelua on tunnistettu kaksi vaihtoehtoista etenemistapaa eli joko 10 % omistusosuuden hankkiminen Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:stä sekä palveluiden keskittäminen yhtiöön tai vaihtoehtoisesti luopuminen kokonaan Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n palveluista ja yhtiöllä nykyisin olevien palveluiden kilpailuttaminen julkisena hankintana. Hankintalainsäädännön muutosten edetessä hyvinvointialueen ei ole vaihtoehtona jatkaa nykymallilla ja -omistuksella.
Osana valmistelua hyvinvointialueella on laadittu pesulapalveluita koskien kevennetty tuotantotapa-analyysi, jossa on katsottu tekstiilipalveluiden kokonaisuutta työvaatteiden osalta. Kevennetty tuotantotapa-analyysi on oheismateriaalina. Lisäksi osana valmistelua on tehty virkavalmistelussa jatkotarkastelu tekstiilipalveluiden tuottamisesta ja Puro Tekstiilipalvelut Oy:tä koskevasta jatkovalmistelusta. Tämäkin aineisto on oheismateriaalina. Tuotantotapa-analyysin tuloksen mukaan Puron omistuksen lisääminen ei lyhyen tähtäimen kustannustehokkuuden näkökulmasta olisi perusteltua, vaan osuuden hankkimisen perusteiden tulisi pohjautua strategiseen tarpeeseen vastaamiseen, palveluverkon ketterämmän kehityksen mahdollistamiseen tai pitkän tähtäimen markkinan keskittymisen kustannusvaikutuksiin. Lisäksi osana valmistelua on tehty tietopyyntö (markkinakartoitus).
Kevennetyn tuotantotapa-analyysin huomioista huolimatta virkavalmistelussa on tunnistettu, että pesulapalveluiden tuottaminen Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n kautta voisi olla perusteltua jatkossakin. Yhtiön omistajapohja koostuu jatkossa vain sote-omistajista, joilla saman suuntaiset intressit kuin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella palvelutuotannon suhteen. Sidosyksikköasema varmistaa strategisesti tärkeiden toimintojen jatkuvuuden ja mahdollistaa ostopalvelutuotantoa suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa hinnan ja laadun kehitykseen. Lisäksi häiriötilanteisiin varautuminen on erityisen tärkeää terveyspalveluiden näkökulmasta. Myös muita näkökulmia on avattu oheismateriaalissa. Lisäksi omistusta puoltaa Peijaksen sairaala, jossa hyvinvointialueella sekä HUS-yhtymä yhteiset tekstiilipalvelut Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n tuottamana.
Tuotantotapa-analyysissä havaittiin tarve selkeyttää pesulapalvelukokonaisuutta. Sen lisäksi tunnistettiin toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa myös Puro Tekstiilipalvelut Oy:n palvelujen kustannustehokkuutta.
Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n osakkeiden ostaminen
Yhtiön on tarkoitus keskittyä jatkossa strategiansa ja osakassopimuksensa mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tekstiilipalveluihin. Yhtiön kuntaomistajien (pois lukien Helsinki) hankinnat yhtiöltä ovat olleet vähäisiä. Yhtiö on edistänyt vapaaehtoisia järjestelyjä korvaavien tekstiilihuoltoratkaisujen löytämiseksi sen kuntaomistajille (pl. Helsinki) ja tähän liittyen omistuksesta luopumiseksi. Muuttuva sääntely tulee edellyttämään käytännössä omistajakunnan supistumista enintään kymmeneen omistajaan. Tämä edellyttää sekä omistusjärjestelyjä yhtiössä että osakassopimuksen päivittämistä. Yhtiön nykyisten pääomistajien, eli HUS-yhtymän ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulee käytännössä myydä omaa omistustaan muiden yhtiön palveluja jatkossa käyttäville sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestäjille niin, että 10 % vaatimus täyttyisi.
Yhtiön osakkaat tilanteessa 3/2026:
| |
Osakas |
Osakkeet |
Osuus äänistä |
| 1 |
HUS-yhtymä |
50 333 |
50,333 % |
| 2 |
Varsinais-Suomen hyvinvointialue |
26 564 |
26,564 % |
| 3 |
Helsingin kaupunki |
9 968 |
9,968 % |
| 4 |
Satakunnan hyvinvointilaue |
9 656 |
9,656 % |
| 5 |
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue |
1 933 |
1,933 % |
| 6 |
Kymenlaakson hyvinvointialue |
1 250 |
1,250 % |
| 7 |
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue |
83 |
0,083 % |
| 8 |
Nakkilan kunta |
62 |
0,062 % |
| 9 |
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue |
21 |
0,021 % |
| 10 |
Keravan kaupunki |
21 |
0,021 % |
| 11 |
Sipoon kunta |
21 |
0,021 % |
| 12 |
Salon kaupunki |
21 |
0,021 % |
| 13 |
Uudenkaupungin kaupunki |
21 |
0,021 % |
| 14 |
Kaarea Oy |
21 |
0,021 % |
| 15 |
Sakuper Oy |
21 |
0,021 % |
| 16 |
Oulunkylän kuntoutuskeskus sr |
4 |
0,004 % |
| |
|
100 000 |
100,000 % |
HUS-yhtymä sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialue ovat tarjonneet yhtiön nykyisille sote-omistajille mahdollisuutta osakkeiden ostoon siten, että sote-omistajien olisi mahdollista saavuttaa todennäköinen hankintalainsäädännön jatkossa edellyttämä 10 % omistusosuus yhtiöstä. HUS-yhtymän yhtymähallitus on kokouksessaan 2.3.2026 § 32 päättänyt:
- myydä enintään 40 333 Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n osaketta yhtiön osakkaina oleville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille,
- että osakekohtaisena kauppahintana on osakkeen viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella laskettu substanssiarvo, joka tällä hetkellä on 22,71 euroa osakkeelta,
- valtuuttaa toimitusjohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan kauppakirjat liitteenä olevan kauppakirjamallin perusteella ja
- asettaa osakekauppojen edellytykseksi, että HUS, yhtiöön jäävät osakkaat ja yhtiö ovat allekirjoittaneet liitteenä olevan päivitetyn osakassopimuksen.
Edelleen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus on kokouksessaan 23.3.2026 § 93 päättänyt:
- myydä enintään 16 564 Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n osaketta yhtiön osakkaina oleville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille,
- että osakekohtaisena kauppahintana on osakkeen viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella laskettu substanssiarvo,
- oikeuttaa hyvinvointialuejohtajan hyväksymään osakkeiden kauppakirjat liitteenä 2 olevan kauppakirjamallin ehdoilla ja
- asettaa osakekauppojen edellytykseksi, että yhtiöön jäävät osakkaat ja yhtiö ovat allekirjoittaneet liitteenä 1 olevan päivitetyn osakassopimuksen.
Yhtiön omistusjärjestelyitä koskevissa keskusteluissa on ehdotettu, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ostaisi osakkeet ensisijaisesti HUS-yhtymältä mutta että päätökseen jätettäisiin joustoa prosessin viimeistelyn näkökulmasta. Siksi päätösehdotus laaditaan siten, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ostaa osakkeet ensisijaisesti HUS-yhtymältä ja toissijaisesti Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.
Tarvittava osakemäärä 10 % omistusosuudelle olisi 9,917 % eli 9 917 osaketta (10 000 osaketta - nykyiset 83 osaketta). Osana neuvotteluita on kuitenkin esitetty, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ostaisi myös Keravan kaupungin 21 osaketta. Tästä on erillinen päätöskohta tässä aluehallituksen kokouksessa. Siten HUS-yhtymältä / Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta ostettava osakemäärä olisi yhteensä 9 896 osaketta (10 0000 - 83 - 21 osaketta) ja Keravan kaupungilta ostettava osakemäärä 21 osaketta.
Kauppahinta olisi 22,71 euroa osakkeelta eli yhteensä Keravan kaupungin osalta 476,91 euroa ja HUS-yhtymän/Varsinais-Suomen hyvinvointialueen osalta 224 738,16 euroa. Kauppahinta perustuu yhtiön osakkeen käypään, substanssiarvon mukaiseen arvoon. Yhtiön osakassopimuksen kohdassa 10.3 on sovittu, että osakkeiden sisäisen osto-oikeuden osalta sovelletaan osakekohtaisena kauppahintana osakkeen osuutta viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätöksestä lasketusta osakkeiden substanssiarvosta. Oheismateriaalina on yhtiön viimeisen vahvistetun tilinpäätöksen mukainen arvonmääritys, jonka mukaan osakkeen hinta substanssiarvolla laskettuna on 22,71 euroa/osake.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 47 §:n mukaan aluehallitus päättää osakkeiden ostamisesta, myymisestä ja vaihtamisesta. Asiasta päättäminen kuuluu em. määräyksen nojalla aluehallituksen toimivaltaan.
Päivitetty osakassopimus
Yhtiön päivitettyä osakassopimusta on valmisteltu syksystä 2025 lähtien yhtiön sote-sektoria edustavien omistajien välillä, joita ovat HUS-yhtymä, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha), Helsingin kaupunki, Satakunnan hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Kymenlaakson hyvinvointialue, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Esityslistan liitteenä on ehdotus päivitetyksi osakassopimukseksi.
Osakassopimuksen kohdassa 7 sovitaan, että osakkaat sitoutuvat hankkimaan tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon tekstiilihuoltopalvelut yhtiöltä, paitsi jos yhtiö ei kykene järjestämään tiettyä palvelua tai se olisi kohtuutonta yhtiön kannalta, tai jos yhtiö ei pysty toimittamaan palvelua sopimuksessa tarkemmin kuvatun kokonaistaloudellisen edullisuuden vaatimuksen mukaisesti, taikka muusta painavasta syystä. Koska tekstiilihuoltopalvelujen tuotanto perustuu mittakaavaetuihin ja palveluvolyymiin, on hankintojen keskittäminen tärkeää. Sopimuskirjauksella ehkäistään perusteetonta osaoptimointia.
Kohdassa 8.4 kuvataan hallituksen kokonpanon muodostuminen, joka sopimuksessa kytketään ostovolyymiin. Tiivistetysti osakassopimuksen mukaan neljä yhtiön palveluita eniten käyttävää osakasta saavat kukin nimetä yhden hallituksen jäsenen. Lisäksi muut Länsi-Suomen yhteistyöalueelta olevat osakkaat nimeävät yhteisesti yhden hallituksen jäsenen ja muut Etelä-Suomen yhteistyöalueelta olevat osakkaat nimeävät yhteisesti yhden hallituksen jäsenen. Ostovolyymiltaan suurin osakas nimeää hallituksen puheenjohtajan ja toiseksi suurin hallituksen varapuheenjohtajan. Ostovolyymeja arvioidaan edellisen tilikauden ostojen perusteella jälkikäteen.
Lisäksi osakassopimuksen kohdassa 12.1.2 sovitaan siitä, että osakas voi luopua yhtiön palvelujen käytöstä sopimuksessa kuvatun menettelyn mukaisesti ja tarjota osakkeitaan muiden omistajien lunastettavaksi. Osakassopimuksen mukaan lunastushintana on tällöin osakkeen substanssiarvo. Luopuvan osakkaan riskinä on, että muut osakkaat eivät lunasta osakkeita. Lunastusvelvollisuudesta ei toisaalta voida sopia, koska osakkaiden investointikyvykkyys riippuu kulloinkin hyväksytystä investointisuunnitelmasta.
Tässä asiakohdassa on tarkoitus tehdä ensin periaatelinjaus etenemistavasta ja mikäli yhtiöön sitoudutaan, hyväksyttäisiin tässä yhteydessä myös uusi yhtiön osakassopimus. Lisäksi erillisinä asiakohtina tässä aluehallituksen kokouksessa on 21 osakkeen ostaminen Keravan kaupungilta sekä 9 896 osakkeen ostaminen ensisijaisesti HUS-yhtymältä ja toissijaisesti Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.