Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen ja tekoälyohjelman johtaja Kimi Korvanen
Aluevaltuuston kokouksessa 18.5.2026 § 38 jätettiin Tuomas Vanhasen, Timo Laanisen ja Inna Kallioisen valtuustoaloite "Valtuustoaloite tekoälyn hyödyntämisen vauhdittamisesta ja seurannasta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on Vanhasen, Laanisen ja Kallioisen lisäksi allekirjoittanut 20 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue:
Kokoaa nopealla aikataululla hyvinvointialuestrategiaan, vuoden 2026 talousarvioon, uudistusohjelmaan, Tietohallinto-ohjelmaan 2026–2030 ja Digikehittämisen tiekarttaan 2026–2030 sisältyvät tekoälyä, automaatiota ja digipalveluja koskevat tavoitteet yhdeksi selkeäksi toteutussuunnitelmaksi valtuustokauden investointisuunnitelmia ja talousarvioita varten.
Tunnistaa sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastustoimesta, ensihoidosta, hallinnosta ja tukipalveluista ne tehtävät ja prosessit, joissa tekoäly voi turvallisesti ja hyödyllisesti nopeuttaa palveluun pääsyä, vähentää rutiinityötä, helpottaa tiedonhakua, tukea asiakas- ja potilastyötä, parantaa saavutettavuutta tai sujuvoittaa palveluohjausta.
Arvioi käynnissä olevien ja suunniteltujen tekoälykokeilujen, kuten verkkosivujen tekoälypohjaisen chatbotin, tekoälytulkkauksen ja tekoälyavusteisen kirjaamisen, tulokset, riskit ja mahdollisuudet laajempaan käyttöönottoon.
Priorisoi tekoälyn käyttökohteet niiden vaikuttavuuden, kustannushyödyn, turvallisuuden, asiakas- ja potilasturvallisuuden, henkilöstön työajan vapautumisen, yhdenvertaisuuden ja käyttöönoton realistisuuden perusteella.
Arvioi samalla tietosuojan, tietoturvan, asiakas- ja potilastietojen käsittelyn, läpinäkyvyyden, kielellisten oikeuksien, virkavastuun sekä ihmisen päätösvallan ja ammatillisen harkinnan turvaamisen vaatimukset.
Kokoamisen yhteydessä tavoitteena on arvioida, onko tekoälyn avulla mahdollista saavuttaa esimerkiksi 5 % tuottavuusloikka ja siten useiden kymmenien miljoonien eurojen tuottavuuspotentiaali hyvinvointialueen toimintamenoihin valtuustokauden aikana, ja että mitä päätöksiä tämän saavuttaminen edellyttäisi. Tuottavuuden vahvistaminen tekoälyn avulla vahvistaisi VAKEn taloudellista kestävyyttä ja samalla toisi lisää liikkumavaraa palveluiden läpimurtoparannuksiin.
Tuo vuoden 2027 talousarvion valmistelun ja hyvinvointialueen uudistusohjelman päivityksen yhteydessä aluevaltuustolle yhteenvedon tärkeimmistä tekoälyn käyttökohteista, niiden aikataulusta, vastuista, kustannuksista, arvioiduista hyödyistä, riskeistä ja seurannan mittareista.
Perustelut
Tekoäly voi auttaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta parantamaan palvelujen saatavuutta, työn sujuvuutta, kustannusvaikuttavuutta ja asukkaiden yhdenvertaista palvelua. Tarkoitus ei ole korvata sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, pelastustoimen asiantuntijaa tai ihmisen tekemää päätöksentekoa, vaan tukea henkilöstöä ja vapauttaa aikaa vaikuttavampaan työhön.
Aloite ei käynnistä uutta irrallista kehittämissuuntaa, vaan kokoaa yhteen ja vauhdittaa niitä tekoälyyn, automaatioon ja digikehittämiseen liittyviä tavoitteita, jotka hyvinvointialue on jo kirjannut omiin asiakirjoihinsa. Aloitteen lisäarvo on siinä, että se tuo kokonaisuuteen valtuustotason priorisoinnin, vaikutusten arvioinnin ja seurannan sekä kirittää hyvinvointialuetta tekoälyn vastuullisessa ja kestävässä hyödyntämisessä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategiassa palvelujen saatavuutta parannetaan laajentamalla digi- ja etäpalveluja sekä hyödyntämällä tekoälyä asiakas- ja potilastyön tukena. Strategiassa todetaan myös, että hyvinvointialue laatii strategiakaudella kattavan tekoälyohjelman ja käynnistää sen mukaiset toimenpiteet. Vuoden 2026 talousarviossa puolestaan tuodaan esiin, että nopeana jatkuva digitalisaatio ja teknologinen kehitys mahdollistavat uusia tehokkaita toimintatapoja. Investointien ohella uusien ratkaisujen käyttöönotto vaatii uusia taitoja, tukea osaamiseen sekä käyttöönotettavien digipalvelujen tarkkaa kohdentamista lisäarvon maksimoimiseksi.
Myös Tietohallinto-ohjelma 2026–2030 ja Digikehittämisen tiekartta 2026–2030 tukevat aloitteen tavoitetta. Tietohallinto-ohjelmassa todetaan, että automaatiolla ja tekoälyllä kasvatetaan sote-toiminnan tuottavuutta. Ohjelmassa korostetaan myös kustannustehokkuutta, pitkäjänteistä digikehittämistä, toimialojen todellisia tarpeita sekä sitä, ettei teknologiaa kehitetä teknologian vuoksi. Digikehittämisen tiekartassa tekoäly on tunnistettu keskeiseksi kehittämiskokonaisuudeksi. Siinä mainitaan muun muassa tekoälyavusteinen kirjaaminen, AI-tulkkaus, chatbotit, asiakaspalvelun automaatio, tekstimassojen käsittely, resurssisuunnittelu ja hallinnon toistuvien tehtävien automatisointi tekoälyn avulla.
Tekoälyn mahdollisuudet eivät ole VAKElle vain tulevaisuuden kysymys. Hyvinvointialueella on jo käynnissä omia tekoälyyn liittyviä kokeiluja. VAKE on ottanut verkkosivuillaan testikäyttöön tekoälypohjaisen chatbotin, joka antaa yleistä neuvontaa ja ohjaa käyttäjiä hyvinvointialueen verkkosisältöihin. Lisäksi VAKE pilotoi tekoälyn käyttöä tulkkauksessa asiakastyössä sekä tekoälyavusteista kirjaamista vanhusten kotona asumisen palveluissa. Nämä kokeilut ovat tärkeitä, mutta niiden hyödyt, riskit ja mahdollinen laajentaminen on arvioitava järjestelmällisesti.
Talousarviossa on tunnistettu muitakin konkreettisia käyttökohteita. Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palveluissa kehitetään chatbotia, reaaliaikaisia tulkkausmahdollisuuksia ja sähköistä ajanvarausta sekä pilotoidaan AI-tuettua kirjaamista henkilöstön työajan vapauttamiseksi suoraan asiakastyöhön. Lisäksi tekoälyä hyödynnetään tiedonhallinnan ja palvelutarpeiden ennakoinnin tukena.
Pelastustoimessa ja ensihoidossa tekoälyn mahdollisuuksia voidaan arvioida esimerkiksi reaaliaikaisen tulkkauksen, tilannekuvan, raportoinnin, onnettomuuksien ehkäisyn, valvontatyön kohdentamisen ja tietoon perustuvan johtamisen tukena.
Käyttökelpoisia esimerkkejä löytyy myös VAKE:n ulkopuolelta. HUS on ottanut Keravan röntgenissä käyttöön tekoälysovelluksen, joka auttaa tunnistamaan aikuisten akuutteja murtumia tavallisista röntgenkuvista niin, että analyysi on nopeasti hoitavan lääkärin käytettävissä. HUSin Meilahden Siltasairaalassa tekoälyä on hyödynnetty magneettikuvausten nopeuttamisessa. Yhdistettynä toimintatapojen uudistamiseen viikottaiset kuvausmäärät on kyetty nostamaan 240 tutkimuksesta 400 tutkimukseen. Nämä esimerkit osoittavat, että tekoäly voi tukea ammattilaisten työtä ja nopeuttaa prosesseja, kun ratkaisut otetaan käyttöön hallitusti.
Tekoälyä ei pidä nähdä vain yksittäisten työvaiheiden tehostamisena. Parhaimmillaan se voi auttaa uudistamaan kokonaisia prosesseja: yhteydenottojen käsittelyä, palveluohjausta, ajanvarauksen tukea, asiakas- ja potilaskirjaamista, päätösvalmistelua, tiedonhakua, käännöksiä, viestintää, tilannekuvaa, raportointia, riskianalyysiä ja resurssien kohdentamista.
Samalla tekoälyn käyttöönotossa on edettävä vastuullisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluissa käsitellään erityisen arkaluonteisia asiakas- ja potilastietoja, ja siksi tietosuoja, tietoturva, läpinäkyvyys, valvonta, henkilöstön koulutus ja asiakkaiden oikeudet ovat ratkaisevan tärkeitä. Tekoälyn käyttö ei saa hämärtää virkavastuuta, kaventaa ammatillista harkintaa, tehdä itsenäisiä asiakas- tai potilaskohtaisia päätöksiä eikä siirtää päätösvaltaa pois ihmiseltä.
Tavoitteena tulee olla, että tekoälyä käytetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella turvallisesti, vastuullisesti ja järkevästi tavalla, joka helpottaa asukkaiden arkea, parantaa palveluihin pääsyä, tukee henkilöstön työtä, vahvistaa yhdenvertaisuutta ja auttaa hyvinvointialuetta huolehtimaan kestävästä taloudesta."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.5.2026 § 120 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 18.11.2026 mennessä.
Vastaus valtuustoloitteeseen:
Hyvinvointialueelle on laadittu vuosille 2026–2028 tekoälyohjelma, jonka tavoitteena ei ole lisätä tekoälyn käyttöä itseisarvona, vaan rakentaa ratkaisuja, kyvykkyyksiä ja osaamista niihin käyttökohteisiin, joissa tekoäly aidosti parantaa työtä, tuottavuutta, palveluiden laatua ja saatavuutta, sekä päätöksentekoa. Ohjelma kokoaa tekoälykehittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi ja kytkee sen hyvinvointialuestrategiaan, uudistusohjelmaan, digikehittämiseen sekä toimialojen tavoitteisiin ja tarpeisiin. Tekoälyohjelma on hyväksytty aluehallituksessa 29.9.2026 § 200 ja sitä on esitelty valmisteluvaiheessa jo aluevaltuustolle aluevaltuuston iltakoulussa 26.8.2026.
Tekoälyohjelma muodostaa aloitteessa esitetyn kokoavan toteutussuunnitelman perustan, jota täsmennetään vuosittain talousarvion, uudistusohjelman ja digikehittämisen suunnittelun yhteydessä. Ohjelmassa on tunnistettu neljä ensisijaista kehittämisen painopistettä. Merkittävin painotus kohdistuu asiakas- ja potilastyön tukemiseen, kuten tekoälyavusteiseen kirjaamiseen ja dokumentointiin, asiakas- ja potilastiedon kokoamiseen ammattilaisen tueksi sekä tekoälytulkkaukseen ja käännöksiin. Toisena kokonaisuutena kehitetään asukkaiden asiointia ja yhteydensaantia esimerkiksi puhelinpalvelun, digitaalisten kanavien, chatbotien ja palveluohjauksen avulla. Lisäksi tekoälyä hyödynnetään hallinnollisten prosessien automatisoinnissa, esimerkiksi talouden, ostolaskujen, dokumenttien hallinnan ja muiden toistuvien tehtävien tukena, sekä koko henkilöstön henkilökohtaisen tuottavuuden parantamisessa yleiskäyttöisillä tekoälytyökaluilla ja agenteilla.
Hyvinvointialueella on jo käynnissä tai valmistelussa useita aloitteessa mainittuihin käyttötapauksiin liittyviä kokeiluja ja toteutuksia. Näitä ovat tällä hetkellä muun muassa tekoälykirjaamisen pilottikokeilut, tekoälytulkkauskokeilut ja VAKEn verkkosivuilla toimiva chatbot-pilotti. Kokeilujen arviointi yhtenäistetään tekoälyohjelman mukaisesti. Jokaiselle merkittävälle käyttötapaukselle määritetään ennen kokeilua lähtötaso ja tavoiteltava hyöty. Hyötyjen arvioinnissa käytetään ensisijaisesti mitattua ja todennettua työajan säästöä, kustannusvaikutusta tai toiminnan laadullista hyötyä. Skaalattaville ratkaisuille laaditaan lisäksi suunnitelma siitä, missä työssä aikaa vapautuu ja mihin vapautuva työpanos käytännössä kohdennetaan. Näin tekoälykokeilut kytketään mahdollisimman suoraan toiminnan muutokseen eivätkä ne jää irrallisiksi teknologiapiloteiksi.
Kehittämiskohteita priorisoidaan yhteisellä arviointimallilla. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa hyötypotentiaali, skaalautuvuus, tekninen valmius, käytettävän datan laatu, tietoturva- ja tietosuojariskit, tekoälysääntely sekä kokonaiskustannukset. Samalla arvioidaan aina, onko tekoäly tarkoituksenmukainen ratkaisu vai voidaanko tavoiteltu hyöty saavuttaa yksinkertaisemmin prosessia muuttamalla tai perinteisellä automaatiolla. Tekoälyn käyttökohteet on lisäksi jaettu riskin ja hallintavaatimusten perusteella eri tasoille.
Tekoälyn hyödyntämisen periaatteena on, että tekoäly voi avustaa, automatisoida ja tuottaa ehdotuksia, mutta ihminen varmistaa, tarkistaa ja hyväksyy lopputuloksen. Tekoälypolitiikassa täsmennetään lisäksi tekoälyn käytön periaatteet, vastuut, tietosuoja, riskienhallinta ja käytön rajat. Tällä turvataan muun muassa asiakas- ja potilasturvallisuus, virkavastuu, ammatillinen harkinta, läpinäkyvyys ja asianmukainen henkilötietojen käsittely. Tekoälypolitiikka on hyväksytty aluehallituksessa 29.9.2026 § 200.
Valtuustoaloitteessa esitettyä noin viiden prosentin tuottavuusloikkaa ja useiden kymmenien miljoonien eurojen tuottavuuspotentiaalia ei ole tässä vaiheessa perusteltua käsitellä suoraan toteutuvana säästönä, vaan hyötytavoite on määritelty tarkoituksellisesti mitattavien toiminnallisten vaikutusten kautta. Vuoden 2028 loppuun mennessä tavoitteena on vapauttaa rutiinityöstä 200 henkilötyövuotta vastaava työpanos. Tämä vastaa euromääräisesti noin 14 miljoonan euron laskennallista säästöä. Lisäksi tavoitteena on, että asiakas- ja potilastyöhön vaikuttavat ratkaisut parantavat ennalta määriteltyä palvelumittaria, kuten saatavuutta, läpimenoaikaa, työn laatua, asiakaskokemusta tai ammattilaisen asiakastyöhön käyttämää aikaa. Henkilöstöstä vähintään 70 prosentin tavoitteena on kokea tekoälyn helpottavan tai nopeuttavan omaa työtään vuonna 2028, ja kaikkien tuotantoon vietävien tekoälyratkaisujen tulee täyttää yhteiset turvallisuus-, omistajuus-, mittaus- ja seurantavaatimukset.
Tekoälyohjelman etenemisestä muodostetaan säännöllinen tilannekuva, jossa seurataan käyttökohteiden etenemistä, kustannuksia, saavutettuja hyötyjä, riskejä ja keskeisiä mittareita. Myös keskeytetyt kokeilut ja niistä saadut opit tuodaan näkyviksi. Tekoälyohjelman edistymistä raportoidaan säännöllisesti ja tekoälyratkaisujen mahdollistama toiminnan kehittämisen potentiaali huomioidaan myös uudistusohjelman toimenpiteiden päivittämisen yhteydessä.