Perustelut
Asian valmistelija: terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko ja lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen
Aluevaltuuston kokouksessa 18.5.2026 § 38 jätettiin Ulla-Maija Kopran, Karita Snellmanin ja Ida Tammisen valtuustoaloite "Jalkautuvan päihdetyön vahvistaminen katuklinikkatyyppisenä toimintamallina Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on Kopran, Snellmanin ja Tammisen lisäksi allekirjoittanut 51 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tunnistettu tarve tavoittaa päihteitä käyttäviä ihmisiä, jotka eivät ole palvelujen piirissä tai joiden tilanteet näkyvät palvelujärjestelmässä vasta ongelmien kasaantuessa. Tämä voi näkyä esimerkiksi päivystyksen kuormituksena, kriisiytyneinä elämäntilanteina ja raskaampien palvelujen tarpeena.
Jalkautuva työ täydentäisi olemassa olevia matalan kynnyksen päihde- ja terveysneuvontapalveluja. Sen avulla voidaan tavoittaa ihmisiä heidän omissa arkiympäristöissään ja tukea heitä palveluihin kiinnittymisessä ennen tilanteiden kriisiytymistä. Jalkautuvassa työssä keskeistä on kohtaaminen: luottamuksen rakentaminen päihteitä käyttävien ihmisten ja yhteiskunnan palvelujen välille.
Taloudellisesti tiukassa tilanteessa on välttämätöntä vahvistaa keinoja, joilla siirretään painopistettä varhaiseen tukeen, haittojen vähentämiseen ja palvelujen oikea-aikaiseen käyttöön.
Useissa kaupungeissa käytössä oleva katuklinikkatyyppinen jalkautuvan päihdetyön malli tarjoaa tähän toimivan lähtökohdan. Mallissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat asiakkaita heidän omassa arkiympäristössään ja tukevat heitä palveluihin kiinnittymisessä.
Toiminnassa tulisi yhdistyä esimerkiksi:
- päihde- ja terveysneuvonta sekä varhainen hoidon tarpeen arviointi
- haittoja vähentävä työ ja tarvittaessa pikatestaus, kuten HIV- ja C-hepatiittitestaus
- sosiaaliohjaus esimerkiksi etuuksiin, asumiseen ja asiointiin liittyvissä kysymyksissä
- asiakkaan ohjaaminen ja tarvittaessa saattaminen palveluihin
Jalkautuva työ on kevyt ja skaalattava toimintamalli, jota voidaan toteuttaa hyödyntäen olemassa olevia resursseja sekä yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja vertaistoimijoiden kanssa. Toimintaa tulee kohdentaa tarpeen mukaan eri väestöryhmiin ja eri-ikäisten ihmisten kohtaamisympäristöihin, mukaan lukien nuorten toimintaympäristöt osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (HYTE).
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue valmistelee jalkautuvan päihdetyön vahvistamista katuklinikkatyyppisenä toimintamallina.
Valmistelussa tulee:
- määritellä toiminnan toteutustapa, resursointi ja yhteistyörakenteet
- kohdentaa toimintaa erityisesti palvelujen ulkopuolella oleviin sekä eri ikäryhmien kohtaamisympäristöihin
- seurata ja arvioida toiminnan vaikutuksia palveluihin kiinnittymiseen, haittojen vähentämiseen ja raskaampien palvelujen tarpeeseen
Tavoitteena on parantaa palvelujen saavutettavuutta, vahvistaa luottamusta palvelujärjestelmään, vähentää päihteiden käyttöön liittyviä haittoja ja hillitä kustannusten kasvua oikea-aikaisella tuella."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.05.2026 § 116 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan sekä lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 18.11.2026 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella painotetaan päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien varhaista tukea, sujuvaa hoitoon pääsyä sekä matalan kynnyksen palveluja. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien, poliisin, erikoissairaanhoidon, muiden hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa.
Päihteiden käyttöön liittyvää varhaista tukea tarjotaan terveysasemilla. Henkilöstön osaamista päihteiden käytön tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja hoidossa vahvistetaan, jotta tukea voidaan tarjota mahdollisimman varhain ja lähellä asiakkaan arkea. Vuonna 2027 toteutettava Omatiimi 2.0 -läpimurtoparannus tukee tätä tavoitetta parantamalla pääsyä terveysasemapalveluihin ja vahvistamalla hoidon jatkuvuutta mm. omalääkäri-omahoitaja-työparimallin avulla.
Täysi-ikäisille asukkaille suunnattuja päihdepalveluja tarjoavat Tikkurilassa, Martinlaaksossa ja Keravalla terveysasemien yhteydessä sijaitsevat matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdeasemat (Miepä-asemat). Miepä-asemilla voi asioida myös ilman ajanvarausta. Niissä tarjotaan hoidon tarpeen arviointia, vieroitus- ja päihdeavohoitoa, opioidikorvaushoitoa sekä lyhyitä hoito- ja tukijaksoja. Tarvittaessa asiakkaita ohjataan jatkohoitoon.
Huumeidenkäyttäjille on tarjolla matalan kynnyksen Vinkkari-palveluja Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Vinkkareissa tarjotaan terveys- ja päihdeneuvontaa, haittoja vähentäviä palveluja sekä tartuntatautien testauksia ja rokotuksia. Asiakkaita ohjataan muihin palveluihin, ja tukea on saatavilla myös asumiseen, toimeentuloon ja viranomaisasiointiin liittyvissä kysymyksissä. Vinkkareissa järjestetään lisäksi yhteisöllistä olkkaritoimintaa. Palveluun voi hakeutua ilman lähetettä tai ajanvarausta ja halutessaan nimettömänä.
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokemusasiantuntijat tarjoavat keskustelu- ja asiointitukea sekä ohjaavat asiakkaita palveluihin ja vertaistuen piiriin. Hyvinvointialueen oman kokemusasiantuntijan lisäksi Olkkarissa ja Vinkkarissa toimii KRAN ry:n kokemusasiantuntijoita.
Hyvinvointialueella toteutetaan sosiaalihuoltolakiin perustuvaa moniammatillista etsivää työtä, jolla edistetään palvelujen ulkopuolella olevien tai niihin heikosti kiinnittyneiden työikäisten ohjautumista palveluihin. Kahden aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajan ja päihdepalvelujen sairaanhoitajan muodostama tiimi jalkautuu kaduille sekä julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin yhteistyössä järjestöjen ja muiden verkostojen kanssa. Tiimi arvioi tuen ja palvelujen tarpeet sekä ohjaa ja tarvittaessa saattaa henkilöt tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Sosiaaliohjaajat vastaavat sosiaalipalveluihin liittyvästä ohjauksesta ja sairaanhoitaja hoidon tarpeen arvioinnista sekä haittoja vähentävästä terveysneuvonnasta. Työskentely vaihtelee yksittäisestä neuvonnasta tiiviiseen palveluihin kiinnittymisen tukemiseen. Tiimi osallistuu myös C-hepatiitin eliminointihankkeen jalkautuvaan toimintaan, jossa testausta voidaan tarjota katuympäristössä.
Asunnottomille, asunnottomuuden uhkaa kokeville sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille on tarjolla matalan kynnyksen päiväkeskuspalvelua Koisorannan asumispäivystyksen yhteydessä toimivassa avoimessa olohuoneessa. Arkisin klo 9–17 avoinna olevassa toimipisteessä on saatavilla sosiaali- ja terveysneuvontaa, pyykinpesu- ja suihkumahdollisuus, Yhteisen pöydän hävikkiruokaa, tartuntatautitestausta sekä sairaanhoitajan vastaanotto ilman ajanvarausta. Toimintaa on tavoitteena laajentaa mm. läntiselle alueelle palvelun saatavuuden parantamiseksi.
Hyvinvointialueella jatketaan aktiivista kehittämistyötä päihdepalvelujen saatavuuden, hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Keväällä 2026 avattiin uusi päihdeavokuntoutusyksikkö parantamaan päihdekuntoutuksen saatavuutta ja palvelutarjontaa. Syksyllä 2026 perustettiin uusi korvaushoitoyksikkö, jonne siirtyy korvaushoitopotilaita ostopalveluista. Vuoden 2027 alussa perustetaan selviämishoitoasema ja vieroitushoito-osasto, joissa hoidetaan voimakkaasti päihtyneitä sekä vieroitushoitoa tarvitsevia asiakkaita. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa päihdehaittojen ehkäisyä, tukea asiakkaiden nopeaa ohjautumista tarvitsemiinsa palveluihin ja parantaa potilasturvallisuutta. Samalla vähennetään päivystyksen ja poliisin palveluiden epätarkoituksenmukaista käyttöä.
Valtuustoaloitteen tavoitteita tukevia matalan kynnyksen ja jalkautuvan työn palveluja on jo käytössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Palvelukokonaisuutta vahvistetaan kehittämällä avohoitoa ja muita matalan kynnyksen palveluja sekä tiivistämällä toimialojen ja yhteistyöverkostojen välistä yhteistyötä. Vuosien 2026–2030 ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma tukee tätä kehittämistyötä painottamalla varhaista tunnistamista ja tukea, haittojen ja stigman vähentämistä sekä turvallisuuden edistämistä. Tavoitteena on löytää palvelujen ulkopuolella olevat henkilöt aiempaa varhemmin, sujuvoittaa heidän palvelupolkujaan sekä ehkäistä tilanteiden kriisiytymistä ja raskaampien palvelujen tarvetta.