Områdesfullmäktige, möte 12-06-2023

Protokollet är granskat

§ 71 Svar på fullmäktigemotionen om främjandet av köns- och sexuella minoriteters jämställdhet inom välfärdsområdets tjänster och kundkontakter

VAKEDno-2022-67

Tidigare behandling

Områdesstyrelsen, 30-05-2023

Beskrivning

Asian valmistelijat: aikuissosiaalityön ja vammaisten palvelujen toimialajohtaja Kirsi Leväpelto, terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko,​ lasten,​ nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen sekä vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen

Aluevaltuuston kokouksessa 21.6.2022 § 66 jätettiin Tia Seppäsen,​ Funda Demirin ja Matilda Stirkkisen valtuustoaloite koskien sukupuoli-​ ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämistä hyvinvointialueen palveluissa ja asiakaskohtaamisissa. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 25 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:  

"Jokaisen yksilön ihmisoikeuksien tulisi toteutua taustasta sekä esimerkiksi sukupuolesta riippumatta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on keskeinen toimija alueen asukkaiden yhdenvertaisuuden sekä yhteisöjen tasa-​arvon edistämisessä. Kuitenkin erityisesti seksuaali-​ ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat syrjintää sekä ennakkoluuloja arjessaan,​ joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisten elämänlaatuun,​ aina terveysvaikutuksista työelämään.   

Kaikilla on oltava oikeus syrjimättömyyteen käyttämissään sosiaali-​ ja terveysalan palveluissa,​ kuitenkaan tämä ei aina toteudu. Syrjivien ja epäasiallisten käytäntöjen takana voi olla tiedon ja osaamisen puute. Moninaisuuden tunnistamista ja sateenkaarisensitiivisyyttä tulisi pyrkiä vahvistamaan poikkileikkaavasti kaikissa hyvinvointialueen sosiaali-​ ja terveyspalveluissa. Siksi sukupuoli-​ ja seksuaalivähemmistöjen asemaan voidaan parhaiten vaikuttaa lisäämällä keskeisten sosiaali-​ ja terveyspalveluiden työntekijöiden tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Hyvinvointialueen palveluja järjestettäessä on tärkeää selvittää nykytilanne eri palvelualojen työntekijöiden koulutuksessa,​ sateenkaari-​ tietoisuudessa sekä jo toteutuvassa kehitystyössä. Näin takaamme saavutettavat sekä yhdenvertaisemmat palvelut myös palveluiden integraation jälkeen.   

Sateenkaarilasten ja -​nuorten tilanteeseen tulisi akuutisti kiinnittää huomiota. Hyvinvointierot ovat enemmistöihin kuuluviin lapsiin verrattuna merkittävät,​ ja korona on entisestään syventänyt näitä eroja. Sateenkaarilapset ja -​nuoret kokevat huomattavasti enemmän väkivaltaa ja kiusaamista kuin muut samanikäiset. Lapsuudenaikaisilla kokemuksilla on vakavia seurauksia esimerkiksi mielenterveydelle. Kuten sote-​järjestämislakikin edellyttää,​ tulee sekä hyvinvointialueiden että kuntien tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa,​ jotka edistävät hyvinvointia ja terveyttä. Näihin lukeutuvat myös sateenkaari-​järjestöt,​ joilla on arvokasta käytännön tietotaitoa yhdenvertaisuuden edistämisessä,​ asiakaskohtaamisten parantamisessa sekä sote-​työntekijöiden kouluttamisessa. Hyvinvointialueen tuleekin varmistaa muiden sote-​alan järjestöjen ohella yhdenvertaisuustyölle arvokkaiden sateenkaari-​järjestöjen osallisuus sekä toimintaedellytykset.   

Me aloitteen tekijät yhdessä allekirjoittaneiden kanssa esitämme,​ että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella selvitetään nykytilanne asiakkaita työssään kohtaavien työntekijöiden koulutuksessa liittyen seksuaali-​ ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamiseen sekä tietoisuuteen sateenkaari-​väestön moninaisuudesta. Ryhdytään selvityksen perusteella mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin tarjoamalla hyvinvointialueen työntekijöille kohdennettua lisäkoulutusta” 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 16.8.2022 § 148 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtajan, vanhusten palvelujen toimialajohtajan sekä terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi. 

Aloite on jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa 6 kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:  

Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä. Tasa-arvolaissa (8.8.1986/609) syrjintä on kielletty sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Sukupuolten tasa-arvoa tulee edistää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti eri viranomaisten, työnantajien, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten toimesta. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) kieltää myös syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen takia sekä sisältää yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteen. 

Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa 1.6.2023 yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta mm. laajenee työelämään ja jatkossa valtuutetulla on toimivalta valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös työelämässä.  

Jotta lainsäädännön vaatimukset ja tavoitteet tasa-arvoisesta sekä yhdenvertaisesta kohtelusta toteutuvat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kaikissa rakenteissa sekä kaikilla toimialoilla, tarvitsee henkilökunta lisää koulutusta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen moninaisuudesta, lainsäädännön ajankohtaisista muutoksista sekä yhteistä keskustelua, miten tieto viedään käytäntöön toimintatavoiksi. Hyvinvointialueen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa on määritelty, että vuoden 2023 aikana luodaan toimintamalli ja suunnitelma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toteuttamiseen hyvinvointialueella huomioiden myös yhteistyö ja rajapinnat toiminnallisen (= palvelujen) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön kanssa. Toimialoittain on kuvattu tarkemmin, millaista koulutusta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamiseen on jo saatu tai miten asiakkaiden tarpeisiin on vastattu. 

Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimiala (Toimialajohtaja Kirsi Leväpelto): 

Aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialueella kaikkia asiakkaita, vierailijoita ja työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta sukupuolesta, rodusta, etnisyydestä, seksuaalisesta suuntautumisesta, kansalaisuudesta, uskonnosta, vammaisuudesta tai iästä. Toimialueen aikuissosiaalityön palvelualueella nuorten sosiaalipalveluissa ja jälkihuollossa on henkilökuntaa koulutettu mm. teemoilla: Mitä on sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus; Työkalut sensitiiviseen kohtaamiseen ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen; Sateenkaarinuori rikostutkinnassa; Sateenkaarinuoriin kohdistuva vihapuhe ja viharikokset. Asumispalveluissa on taas järjestetty SERI-työhön eli seksuaaliväkivaltaa kohdanneisiin asiakkaisiin liittyen koulutuksia. Kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa ei ole viime aikoina järjestetty teemaan liittyen koulutuksia, mutta toimintatapana on ohjata asiakkaita tarvittaessa Prideen yksilötyöskentelyyn sekä ryhmiin, jotka on suunnattu pakolaistaustaisille (turvapaikanhakijoille ja kansainvälistä suojelua saaville). 

Vammaispalveluissa jokainen vammainen henkilö voi tehdä itseään koskevia päätöksiä joko tuetusti tai ilman tukea. Asiakkaalla on myös oikeus valita avustaja sukupuolisensitiivisissä asioissa sekä saada apua ja neuvontaa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Neuvontaa sekä tukea on asiakkaille hankittu asiantuntevilta ja koulutetuilta palveluntarjoajilta.  Aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialueella on tunnistettu tarve sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamiseen liittyvään koulutukseen ja koulutustoiveet on välitetty hyvinvointialueen koulutuksia koordinoivalla henkilölle. 

Vanhusten palvelujen toimiala (Toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen): 

Vanhuspalveluissa jokaista asiakasta pyritään aina kohtelemaan yhdenvertaisesti ja ennakkoluulottomasti. Yhdenvertaisuutta tukee myös asiakkaan toimintakykyyn sekä elämäntilanteeseen perustuvat yhtenäisesti kuvatut palvelut sekä niiden myöntämisen perusteet. Vanhuspalveluissa ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelut tuotetaan yhdenhengen huoneissa/ asunnoissa, joissa voidaan asiakkaan yksilölliset toiveet ja tarpeet huomioida. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen palvelu- hoito- ja kuntoutumissuunnitelma, jonka avulla mahdollistetaan asiakkaan omannäköinen elämä yhdessä omaisten/ läheisten, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Vanhuspalveluissa on tunnistettu tulos- ja kehityskeskusteluissa tarve vahvistaa henkilöstön seksuaali-​ ja sukupuolivähemmistöjä koskevaa osaamista. Osaamisen vahvistaminen tukee ymmärryksen lisäämistä ja auttaisi mm. tunnistamaan paremmin vähemmistöryhmiin kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeita. Hyvinvointialueen koulutussuunnitelmaan kuvattujen tarpeiden mukaisesti koulutusta on järjestetty ja voidaan tarpeen mukaan järjestää hyvinvointialueen toimijoille tai tarvittaessa vanhuspalveluissa omana koulutuksena ikääntyneiden tilanne erityisesti huomioiden.  

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimiala (Toimialajohtaja Hanna Mikkonen): 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella koetaan tärkeänä kohdata asiakas sukupuolisensitiivisesti. Osaamista sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta yhdenvertaisten sekä saavutettavien palvelujen turvaamiseksi on vahvistettu tekemällä koulutusyhteistyötä eri sateenkaarijärjestöjen, kuten Seta ry, Monimuotoiset-perheet verkosto ja Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikka kanssa. Lisäksi on järjestetty sisäistä koulutusta hyödyntäen toimialan sisäistä asiantuntijuutta esimerkiksi palvelualueella toimivia seksuaalineuvojia. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyvä osaamisen kehittämisen tarve on nostettu esiin palvelualueella. Palvelualueen tavoitteena on jatkaa koulutusyhteistyötä sateenkaarijärjestöjen kanssa, seuraava koulutus on suunnitteilla syksyksi 2023. 

Terveydenhuollon palvelujen toimiala (Toimialajohtaja Kati Liukko): 

Terveydenhuollon palvelujen toimiala huomioi jokaisen asiakkaan/potilaan yksilöllisesti ja noudattaa tasa-arvolain velvoitteita. Laki kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Tasa-arvo laki velvoittaa viranomaisia myös ennaltaehkäisemään syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Henkilöstön osaamista on vahvistettu koulutusten avulla yhteistyössä sateenkaarijärjestöjen kanssa. Koulutusaiheita ovat olleet mm. kehojen moninaisuus ja intersukupuolisuus, seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus sekä seksuaalisuuden kohtaaminen vanhustyössä. Lisäkoulutuksen tarve on kuitenkin tunnistettu ja asia tullaan huomioimaan terveydenhuollon palvelujen toimialan koulutussuunnitelmassa. 

Beslutsförslag

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Beslut

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ilman keskustelua.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

Beskrivning

Välfärdsområdesstyrelse, 30.5.2023

 

Beredare av ärendet: sektordirektören för vuxensocialarbete och funktionshinderservice Kirsi Leväpelto, sektordirektör för hälso- och sjukvårdstjänster Kati Liukko, sektordirektören för tjänster för barn, unga och familjer Hanna Mikkonen samt sektordirektör för äldreservice Minna Lahnalampi-Lahtinen

Vid områdesfullmäktiges sammanträde 21.6.2022 § 66 lämnades Tia Seppänens, Funda Demiris och Matilda Stirkkinens fullmäktigemotion om främjandet av köns- och sexuella minoriteters jämställdhet inom välfärdsområdets tjänster och kundkontakter. Fullmäktigemotionen har undertecknats av 25 välfärdsområdesledamöter. Fullmäktigemotionen hade följande lydelse: 

"Varje individs mänskliga rättigheter ska uppfyllas oberoende av bakgrund och exempelvis oberoende av kön. Vanda och Kervo välfärdsområde är en central aktör när det gäller främjandet av likabehandlingen av områdets invånare och jämlikheten mellan olika grupper. Dock utsätts särskilt personer från sexuella minoriteter och könsminoriteter för diskriminering och fördomar i sin vardag, vilket har en omfattande inverkan på de här människornas livskvalitet inom allt från hälsa till arbetslivet.

Alla bör ha rätt till icke-diskriminering i de social- och hälsovårdstjänster de använder, men så är inte alltid fallet. Bakom diskriminerande och orättvis praxis kan det ligga brist på kunskap och kompetens. Inom välfärdsområdets alla social- och hälsovårdstjänster bör det strävas efter att stärka igenkännande av mångfald och regnbågssensitivitet på ett övergripande sätt. Det bästa sättet att påverka köns- och sexuella minoriteters situation är därför att öka medvetenheten om könsmångfald och sexuell mångfald hos nyckelpersoner inom social- och hälsovården. När välfärdsområdet ordnar tjänster är det viktigt att kartlägga nuläget gällande utbildning, regnbågskunskap samt det utvecklingsarbete som redan pågår hos de anställda inom servicebrancherna. På så sätt kan vi garantera tillgängliga och mer jämlika tjänster även efter tjänsternas integration. 

Regnbågsbarnens och -ungdomarnas situation bör uppmärksammas omedelbart. Skillnaderna i välmående är betydande jämfört med barn från majoritetsgrupper, och coronan har ytterligare fördjupat dessa skillnader. Regnbågsbarn och -ungdomar upplever betydligt mer våld och mobbning än andra barn och ungdomar i samma ålder. Erfarenheter från barndomen kan ha allvarliga konsekvenser för exempelvis den psykiska hälsan. I enlighet med lagen om ordnande av social- och hälsovård ska både välfärdsområden och kommuner samarbeta med organisationer som främjar välbefinnande och hälsa. Till dessa hör även regnbågsorganisationer, som har värdefull praktisk kunskap om att främja likabehandling, förbättra kundmöten och utbilda social- och hälsovårdspersonal. Välfärdsområdet bör därför se till att delaktighet och verksamhetsförutsättningar säkerställs även för regnbågsorganisationerna, som är värdefulla för jämställdhetsarbetet, tillsammans med andra social- och hälsovårdsorganisationer.  

Vi som lämnat in motionen, tillsammans med dem som undertecknat motionen, föreslår att Vanda och Kervo välfärdsområde kartlägger hurudan utbildningen hos personal som möter kunder är i nuläget angående bemötandet av sexuella minoriteter och könsminoriteter samt medvetenheten om regnbågsbefolkningens mångfald. vidtar, baserat på undersökningen, möjliga korrigerande åtgärder genom att erbjuda riktad tilläggsutbildning för personer som arbetar inom välfärdsområdet."

Välfärdsområdesstyrelsen beslutade att vid sitt sammanträde 16.8.2022 § 148 anteckna fullmäktigemotionen för kännedom och sända den för beredning till sektordirektören för tjänster för barn, unga och familjer, vuxensocialarbete och funktionshinderservice, sektordirektören för äldreservice och sektordirektören för hälsovårdstjänster.

Motionen lämnades redan i 2022, men svaret ges först nu på grund av inledning av välfärdsområdets verksamhet. Svaret grundar sig på den aktuella situationen. Enligt förvaltningsstadgan som var i kraft i 2022 tillämpades fristen på 6 månader för svar på fullmäktigemotioner inte i 2022, varför beslutet om svaret på fullmäktigemotionen fattas nu.

Svar på fullmäktigemotionen: 

Jämställdhet innebär att alla människor har lika värde som individer. I jämställdhetslagen (8.8.1986/609) är diskriminering förbjuden på grund av kön, könsidentitet och könsuttryck. Jämställdheten ska främjas på ett målinriktat och planmässigt sätt av olika myndigheter, arbetsgivare, utbildningsanordnare och läroanstalter. Diskrimineringslagen (1325/2014) förbjuder även diskriminering på grund av sexuell läggning och har bestämmelser om skyldigheten att främja jämställdhet.

I delreformen av diskrimineringslagen 1.6.2023 utvidgas diskrimineringsombudsmannens befogenheter bl.a. till arbetslivet, och i fortsättningen har ombudsmannen befogenhet att utöva tillsyn över efterlevnaden av diskrimineringslagen även i arbetslivet. 

För att de lagstiftliga kraven och målen om jämställt bemötande och likabehandling kan förverkligas i alla strukturer och sektorer i välfärdsområdet, behöver personalen mer utbildning om mångfalden bland köns- och sexuella minoriteter, aktuella ändringar i lagstiftningen samt gemensamma diskussioner om hur informationen tas i bruk som åtgärder i praktiken. I välfärdsområdets personal- och utbildningsplan har fastställts att under 2023 skapas en verksamhetsmodell och plan för att genomföra jämställdhets- och likabehandlingsarbetet i välfärdsområdet med beaktande av samarbete och kontaktytor med funktionellt (= service) jämställdhets- och likabehandlingsarbete. Mer ingående beskrivningar om hurdan utbildning man redan fått för att bemöta köns- eller sexuella minoriteter eller hur man har svarat på klienternas behov har beretts enligt sektor.

Sektorn för för vuxensocialarbete och funktionshinderservice (Sektordirektör Kirsi Leväpelto):

I sektorn för vuxensocialarbete och funktionshinderservice  bemöts klienter, besökare och arbetstagare på ett likvärdigt sätt oberoende av kön, ras, etnicitet, sexuell läggning, medborgarskap, religion, funktionsnedsättning eller ålder. I sociala servicen och eftervården för unga i serviceområdet för vuxensocialarbete inom verksamhetsområdet har man utbildat personalen bl.a. i teman: Vad är mångfalden av kön och sexuell läggning; Verktyg för känsligt bemötande och stöd för de ungas välfärd; En regnbågsungdom i brottsutredning; Hatpropaganda och hatbrott mot regnbågsungdomar. I boendeservicen har man ordnat utbildningar om SERI-arbete, dvs. klienter som utsatts för sexuellt våld. I socialtjänster som stöder integrationen har man på sista tiden inte ordnat utbildningar i anknytning till temat, men verksamhetssättet är att vid behov handleda klienter till Pride för individuellt arbete samt grupper för personer med flyktingbakgrund (asylsökande och personer som får internationellt skydd).

I funktionshinderservicen får varje person med funktionsnedsättning fatta beslut om sig själv, antingen med eller utan stöd. Klienten har även rätten att välja en assistent i könskänsliga frågor och få hjälp och råd i frågor som gäller kön eller sexualitet. Man har fått råd och stöd för klienter av sakkunniga och utbildade serviceproducenter.  I sektorn för vuxensocialarbete och funktionshinderservice har identifierats behovet av utbildningar för att bemöta könsminoriteter och sexuella minoriteter. Utbildningsönskemålen har lämnats till personerna som samordnar utbildningar.

Sektorn för äldreservice (Sektordirektör Minna Lahnalampi-Lahtinen):

I äldreservicen strävar man efter att bemöta varje klient på ett likvärdigt sätt utan fördomar. Jämlikheten stöds även av de tjänster som beskrivits på ett enhetligt sätt utgående från klientens funktionsförmåga och livssituation, samt grunderna för beviljandet av dessa tjänster. I äldreservicen tillhandahålls serviceboende dygnet runt i enkelrum/ lägenhet för en person, där man kan beakta klientens individuella önskemål och behov. Varje klient utarbetas en individuell plan för service, vård och rehabilitering, med hjälp av vilken det blir möjligt att klienten kan leva ett liv som passar hen tillsammans med anhöriga/ närstående, organisationer och tredje sektorn. I äldreservicen har man under resultat- och utvecklingssamtalen identifierat behovet att stärka personens kompetens vad gäller sexuella minoriteter och könsminoriteter. Starkare kompetens stöder ökar förståelse och hjälper bl.a. att bättre identifiera servicebehoven hos klienter som tillhör minoritetsgrupper. Enligt de behov som beskrivits i välfärdsområdets utbildningsplan har man ordnat utbildning, och enligt behov kan man ordna den för aktörer i välfärdsområdet, eller vid behov som egen utbildning i äldreservice, med särskilt beaktande av äldre personers situation. 

Sektorn för tjänster för barn, unga och familjer (Sektordirektör Hanna Mikkonen):

I serviceområdet för barn, unga och familjer upplever man det viktigt att bemöta klienten på ett könskänsligt sätt. Man har stärkt kompetensen gällande könsmångfald och sexuell mångfald för att trygga jämlika och tillgängliga tjänster genom utbildningssamarbete med olika regnbågsorganisationer, såsom Seta rf, Nätverket för familjers diversitet och Polikliniken för könsidentitetsutredningar. Dessutom har man ordnat interna utbildningar med hjälp av sektorns interna expertis, till exempel sexualrådgivare inom serviceområdet. Behovet av att utveckla kompetensen i anslutning till könsmångfald och sexuell mångfald har lyfts fram i serviceområdet. Serviceområdet har som mål att fortsätta utbildningssamarbete med regnbågsorganisationerna. De nästa utbildningarna planeras till hösten 2023.

Sektorn för hälso- och sjukvårdstjänster (Sektordirektör Kati Liukko):

Sektorn för hälso- och sjukvårdstjänster beaktar varje klient/patient på individuell basis och följer skyldigheterna som följer av jämställdhetslagen. Lagen förbjuder diskriminering på grund av kön, könsidentitet och könsuttryck. Jämställdhetslagen förpliktar även myndigheter att förebygga diskriminering på ett målmedvetet och planenligt sätt. Personalens kompetens har förstärkts med hjälp av utbildningar i samarbete med regnbågsorganisationer. Utbildningsämnena har omfattat bl.a. kroppsmångfalden och intersex, sexuell mångfald och könsmångfald samt bemötandet av sexualitet i äldrearbetet. Man har dock identifierat behovet av fortbildning, och ärendet kommer att beaktas i utbildningsplanen för sektorn för hälso- och sjukvårdstjänster.

Förslag

Välfärdsområdesstyrelsen beslutar föreslår för välfärdsområdesfullmäktige att fullmäktige antecknar den mottagna utredningen för kännedom som svar på fullmäktigemotionen och konstaterar fullmäktigemotionen vara slutbehandlad.

Beslut

Beslutsförslaget godkändes enhälligt utan diskussion.

Mer information om beslutet ges av välfärdsområdesdirektör Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

Beslutsförslag

Välfärdsområdesstyrelsen föreslår för välfärdsområdesfullmäktige att fullmäktige antecknar den mottagna utredningen för kännedom som svar på fullmäktigemotionen och konstaterar fullmäktigemotionen vara slutbehandlad.

Beslut

Beslutsförslaget godkändes enhälligt efter diskussionen.

Mer information om beslutet ges av välfärdsområdesdirektör Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.