Aluehallitus, kokous 13.5.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 123 Oikaisuvaatimus koskien aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtajan 4.4.2025 § 4 tekemää viranhaltijapäätöstä virkasuhteen irtisanomisesta

VAKEDno-2025-1673

Perustelut

Asian valmistelija: HR-juristi Hannamari Harju

Tausta

Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtaja on viranhaltijapäätöksellään 4.4.2025 § 4 päättänyt alaisensa viranhaltijan virkasuhteen irtisanomisesta. Asiaa koskien on saapunut oikaisuvaatimus aluehallitukselle. Asiaa koskeva yleinen selostus on kuvattu tässä selostustekstissä ja tarkemmat tiedot asiasta ilmenevät liitteistä.

Toimialajohtaja on ilmoittanut oikaisuvaatimuksen tekijälle 31.3.2025 virkasuhteen irtisanomisesta. Viranhaltijapäätös virkasuhteen irtisanomisesta on tehty 4.4.2025 (liite 1). Kyseisestä päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus 17.4.2025 (liite 2). Oikaisuvaatimuksen tekijä on asianosaisena ollut oikeutettu tekemään oikaisuvaatimuksen, ja oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa. Näin ollen oikaisuvaatimus käsitellään aluehallituksen alaisen viranhaltijan päätöksen osalta aluehallituksessa.

Viranhaltijalle on annettu varoitus 29.10.2024. Viranhaltijan kuulemistilaisuus on järjestetty 31.3.2025. Viranhaltijalle on kuulemisen jälkeen ilmoitettu työnantajan päätöksestä irtisanoa viranhaltijan virkasuhde.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 65 §:n mukaan irtisanomisesta päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. Asiasta päättäminen on kuulunut näin ollen toimialajohtajan toimivaltaan.

Oikaisuvaatimuksen keskeinen sisältö

Oikaisuvaatimuksen (liite 2) perusteluiksi on esitetty seuraavia seikkoja:

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että päätös on tehty väärin perustein. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan hänelle on annettu perusteeton kirjallinen varoitus 29.10.2024. Tämän jälkeen hän on saanut maaliskuussa 2025 kutsun kuulemistilaisuuteen irtisanomisesta, joka järjestettiin 31.3.2025. Työnantaja on irtisanomisen perusteeksi ilmoittanut ammattitaidottomuuden sekä työnantajan määräysten ja ohjeiden noudattamatta jättämisen.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, ettei irtisanomiselle ole ollut viranhaltijalain 35 §:n edellyttämää asiallista ja painavaa syytä. Irtisanomisperusteet ovat oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan sekä sisällöllisesti että muodollisesti puutteellisia seuraavin perustein:

  1. Ammattitaidottomuuden väitettä ei ole yksilöity tai osoitettu toteen. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan työnantaja on rekrytoinut oikaisuvaatimuksen tekijän virkaan henkilökohtaisesti suosituksellaan ja valinnut hänet tehtävään osaamisen, kyvykkyyden ja laaditun henkilöarvion perusteella. Kehityskeskusteluissa keväällä 2024 työnantajan palaute on ollut selkeästi myönteistä eikä sisällään ollut korjaavaa ohjausta. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan irtisanomisen perustelut ovat näin ristiriidassa aiemman dokumentoidun palautteen kanssa.
  2. Määräysten ja ohjeiden noudattamatta jättäminen on esitetty perusteena, mutta sitä ei ole kuulemistilaisuudessa yksilöity konkreettisesti. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan taloudellisten tavoitteiden saavuttamatta jääminen ei ole osoitus ohjeiden rikkomisesta, erityisesti kun talouden hallintaan on ryhdytty toistuvasti konkreettisin ja dokumentoiduin toimin.
  3. Varoituksen antaminen ja tuen puute: Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan työnantaja ei ole antamansa varoituksen jälkeen tarjonnut tosiasiallista mahdollisuutta menettelyn korjaamiseen. Ohjausta ja johtamisen tukea ei ole järjestetty asianmukaisesti, käytännössä lainkaan. Kahden- ja kolmenkeskeisiä johdon tapaamisia ei käytännössä järjestetty ennen syksyä 2024, jolloin irtisanominen oli jo valmistelussa.
  4. Työnantajan sijoitusvelvoitetta ei ole toteutettu. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan viranhaltijalain 35 §:n mukainen velvollisuus selvittää viranhaltijan mahdollisuus sijoittamiseen muuhun virkasuhteeseen on laiminlyöty. Mikäli selvitystä ei ole tehty tai dokumentoitu, on irtisanominen lainvastainen.
  5. Epäasiallinen kohtelu ja mahdollinen syrjintä: Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan hänen aiemmin tekemänsä työsuojeluilmoitus ja sen jälkeinen viranhaltijan aseman heikentyminen viittaavat siihen, ettei irtisanomista ole tehty objektiivisin perustein.
  6. Kokonaisarvioin puuttuminen: Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan irtisanomispäätöksessä ei ole huomioitu viranhaltijan esittämiä toimenpiteitä, saavutettuja säästöjä eikä laajemman taloushallinnon haasteita, jotka ovat osin olleet työnantajan tai organisaatio järjestelmäpuutteista johtuvia. Myös hyvinvointialueen rakenteelliset muutokset ja periytyneet sitoumukset vaikuttivat ylityksiin tavalla, joka ei ole ollut viranhaltijan hallittavissa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan kokonaisuutena voidaan sanoa, ettei sellaisia vakavia perusteita, joita irtisanominen lain mukaan edellyttää, ole oikaisuvaatimuksen tekijän kohdalla ollut. 
     

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo edellä mainituin perustein, että irtisanominen on tehty ilman lainmukaisia perusteita ja menettelyä. Hän vaatii virkasuhteen irtisanomispäätöksen kumoamista. Mikäli virkasuhdetta ei palauteta, oikaisuvaatimuksen tekijä varaa oikeuden hakea asianmukaista korvausta laittomasta irtisanomisesta oikeudenkäyntikuluineen.

Oikaisuvaatimuksen käsittely

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (jäljempänä viranhaltijalaki) 35 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden vaatimus edellyttää, että kyse on viranhaltijalain 35 §:ssä säädetystä eikä sen vastaisesta syystä. Syyn on liityttävä virkasuhteen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkomiseen tai laiminlyöntiin tai viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumiseen.

Viranhaltijalain 17 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan yleisiin velvollisuuksiin kuuluu, että viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.

Irtisanomisperusteen painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon esimerkiksi suhteellisuusperiaate, jonka mukaan mikä tahansa pienehkö virkavelvollisuuksien rikkominen ei vielä muodosta painavaa syytä.

Lain esitöiden (HE 196/2002 vp) mukaan tavallisin irtisanomisperusteena arvioitava virkavelvollisuuksien vastainen menettely on viranhaltijan virantoimitusvelvollisuuden laiminlyönti, joka voi ilmetä esimerkiksi yksittäisten virkatehtäviin kuuluvan tehtävän täyttämättä jättämisenä tai virkatehtävien puutteellisena hoitona. Irtisanomisperuste voi olla myös viranhaltijan ilmeinen huolimattomuus työssään taikka työnantajan direktio-oikeuden tai muun toimivallan rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättäminen.

Asiallisuutta ja painavuutta tarkasteltaessa on huomioitava työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

Kun tarkastellaan viranhaltijan oikeusasemaa, tulee huomioida korostettu julkisen vallan käyttäminen sekä siihen liittyviä toiminnan laillisuuden, tasapuolisuuden ja julkisen toiminnan luotettavuuden vaatimuksia.

Oikeuskäytännössä on todettu, että jos viranhaltijan toiminta on huolimatonta tai työn tulokset eivät vastaa työnantajan odotuksia, yleensä virkasuhteen irtisanominen edellyttää, että viranhaltijalle on annettu varoituksella mahdollisuus korjata menettelyään.

Oikaisuvaatimuksessa esitettyjen väitteiden tarkempi arviointi esitetään liitteessä 5.

Yhteenveto

Viranhaltijalain 35 §:n 3 momentin mukaan viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on annettu varoitus 29.10.2024. Oikaisuvaatimuksen tekijän toiminta ei ole varoituksen antamisen jälkeen muuttunut vaaditulla tavalla. Tilanne on jatkunut samanlaisena loppuvuoden 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana.

Viranhaltijalain 43 §:n 1 momentin mukaan ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Oikaisuvaatimuksen tekijälle on 31.3.2025 varattu tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Oikaisuvaatimuksen tekijä on saapunut hänelle varattuun kuulemistilaisuuteen ja käyttänyt tilaisuudessa avustajaa. Kuulemistilaisuudessa työnantaja on käynyt selkeästi läpi perusteet,​ joiden nojalla työnantaja on harkinnut viranhaltijan virkasuhteen päättämistä. Oikaisuvaatimuksen tekijä on saanut kertoa oman näkemyksensä työnantajan perusteista.

Kuulemisen jälkeen tehdyn kokonaisarvion perusteella työnantaja ei ole nähnyt edellytyksiä oikaisuvaatimuksen tekijän virkasuhteen jatkamiselle. Perusteet virkasuhteen irtisanomiselle on avattu tarkemmin liitteessä 3.

Hallintolain 45 §:n mukaan hallintopäätös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on kokonaisuudessaan perusteltu ja siinä on mainittu seikat ja selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva viranhaltijapäätös (Liite 1), oikaisuvaatimus (Liite 2), perusteet irtisanomiselle, 31.3.2025 pidetyn kuulemistilaisuuden muistio (Liite 3), 29.10.2024 annettu varoitus (Liite 4) ja oikaisuvaatimuksen väitteiden tarkempi arviointi (Liite 5) ovat tämän päätösesityksen liitteinä.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusvirheitä, joiden perusteella oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös olisi syytä kumota. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei myöskään ole oikaisuvaatimuksessa esittänyt seikkoja, joiden perusteella olisi syytä arvioida uudelleen päätöksen perusteita tai tarkoituksenmukaisuutta. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

Ehdotus

Aluehallitus päättää merkitä liitteenä olevan oikaisuvaatimuksen käsitellyksi ja hylätä oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Aluehallitus päätti yksimielisesti merkitä liitteenä olevan oikaisuvaatimuksen käsitellyksi ja hylätä oikaisuvaatimuksen.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

--------------------

Nuorisovaltuuston edustaja Tejwant Singh sekä aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Kirsi Leväpelto saapuivat takaisin kokoukseen päätöksenteon jälkeen klo 10.31.

Kokouskäsittely

Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Kirsi Leväpelto ilmoitti olevansa asiassa esteellinen yleislausekejääviyden perusteella. Hän poistui kokouksesta ennen asian käsittelyä ja päätöksentekoa klo 10.14.

Liitteet

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

Valitusoikeus 

Jos olet tyytymätön tähän päätöksen, voit hakea siihen muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksella vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksella myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt toimielin on ylittänyt toimivaltansa ja/tai
  • päätös on muuten lainvastainen.
     

 Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valituksen toimittaminen

Toimita valitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Myöhässä tullutta valitusta ei tutkita. Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu julkisesti nähtäville yleiseen tietoverkkoon hyvinvointialueen verkkosivustolla (https://vakehyva.cloudnc.fi). 

Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, jollei muuta näytetä:

  • seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä,
  • kolmen päivän kuluttua sähköisen viestin lähettämisestä tai
  • saantitodistuksen osoittamana aikana/erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana
     

Voit toimittaa valituksen henkilökohtaisesti, postittamalla tai sähköisesti. Jos viimeinen palautuspäivä osuu viikonlopulle tai pyhäpäiväksi, voit toimittaa valituksen vielä seuraavana arkipäivänä virka-aikana.

Tee valitus kirjallisena ja kerro siinä mitä muutoksia haluat päätökseen ja millä perusteella. Liitä mukaan valituksen kohteena oleva päätös ja vaatimusta tukevat asiakirjat. Ilmoita valituksessa kotikuntasi ja yhteystietosi ja allekirjoita se. Jos sinulla on laillinen edustaja, valituksessa tulee olla sinun nimen ja kotikunnan lisäksi myös tämän nimi, kotikunta, yhteystiedot ja allekirjoitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse allekirjoittaa, mutta siitä on käytävä ilmi lähettäjän tiedot.

Valitus toimitetaan aina omalla vastuulla.

Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 270 euroa. Lisätietoja valituksen maksullisuudesta saa Helsingin hallinto-oikeudesta. Maksua ei peritä silloin, kun hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaisen päätöksen valittajan eduksi.

Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Käynti- ja postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki
Puhelin: 029 56 42000, faksi: 029 56 42079
Sähköpostiosoite: helsinki.hao@oikeus.fi
Asiointipalvelun osoite: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15