Perustelut
Asian valmistelija: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen
Aluevaltuuston kokouksessa 28.10.2024 § 72 jätettiin Soile Erikssonin, Susanna Kaijun, Kai-Ari Lundellin ja Laura Tulikorven valtuustoaloite "Neuvoloiden lukutaitotyön yhtenäistäminen hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 45 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on viimeisimpien Pisa-tutkimusten mukaan heikentynyt entisestään. Heikompien lukijoiden määrä on kasvanut ja nyt huolestuttavasti myös erinomaisten joukko on pienentynyt voimakkaasti. Vantaalla lukutaito on heikompaa kuin saman lukuseulan tehneissä vertailukunnissa ja lukutaito on laskusuunnassa aiempiin vuosiin verrattuna molemmissa lukuseulan tehneissä ikäluokissa.
Lukutaidon ja lukuinnon kehittymisen kannalta merkityksellistä on yhdessä lukeminen jo varhaislapsuudesta lähtien. Lukeminen kehittää mielikuvista ja empatiakykyä, jotka puolestaan ovat tärkeitä taitoja kaikessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Sujuva lukutaito on avain kaikkeen oppimiseen.
Neuvolapalvelut tavoittavat lähes kaikki perheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Niinpä niillä on ainutlaatuinen mahdollisuus edistää tietoisuutta lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevista tekijöistä kuten yhdessä lukemisen merkityksestä.
Vantaan ja Keravan neuvoloissa tehdään lukutaidon kehittämiseen tähtäävää työtä esimerkiksi esitteiden ja lukemisesta puhumisen avulla. Lisäksi käynnissä on Vantaan kirjastojen kanssa Lukustartti-hanke, jossa Korson ja Myyrmäen neuvolat toimivat pilottineuvoloina ja Lukukonsepti-hanke yhteistyössä Keravan kirjaston kanssa.
Hankkeiden tuomista uusista toimintamalleista huolimatta konkreettiset toimet neuvolakäynneillä vaihtelevat neuvolasta ja jopa työntekijästä riippuen. Koko hyvinvointialueelle tarvitaan yhteneväiset toimintamallit, joilla jokainen perhe ohjataan lukemisen äärelle ja kirjastopalvelujen pariin. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella käytössä oleva Lukuresepti-konsepti tai vastaava olisi systemaattinen tapaa hoitaa ohjaustyötä neuvolassa. Siinä määräaikaiskäynnillä jokaiselle lapselle määrätään neljän kirjan lääkeannos, joka tulee nauttia yhdessä vanhemman kanssa. Lääkkeen voi noutaa kirjastosta reseptiä vastaan. Kunkin ikävuoden reseptiin on valittu kehitysvaiheeseen sopivat kirjat.
Lukuresepti-malli on helppo ja edullinen toteuttaa. Se edellyttää hyvinvointialueen ja kaupunkien yhteistyötä suunnitteluvaiheessa. Toiminnan käynnistyessä vaikutus neuvolan terveydenhoitajien työnkuvaan on lähes olematon, mutta vaikutus perheiden toimintatapoihin voi olla suuri.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lukutaitotyötä voitaisiin vahvistaa neuvoloiden yhtenäisellä toimintamallilla. Malli voisi olla Lukureseptin kaltainen tai hankkeiden kautta saatujen kokemusten perusteella laadittava. Olennaisinta on se, että ohjaus kirjastopalvelujen pariin ja lukemisesta käytävä keskustelu toteutuisivat jokaisen lapsen jokaisella määräaikaistarkastuksella.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yhtenäistetään lukutaitotyötä kaikkiin alueen neuvoloihin siten, että määräaikaistarkastusten yhteydessä kaikki 1-6-vuotiaat perheineen ohjataan jokaisessa neuvolassa samalla mallilla kirjastopalvelujen pariin."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.11.2024 § 251 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 28.4.2025 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut perustuvat huolellisesti toteutettuihin määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja terveysneuvontaan, joissa huomioidaan yksilöiden ja perheiden tarpeet. Neuvolapalvelujen tehtävänä on sikiön terveen kasvun ja kehityksen sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden seuranta ja edistäminen. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta säädetään terveydenhuoltolaissa (terveydenhuoltolaki 1326/2010). Neuvolatoiminnan valtakunnallisesti yhtenäinen laatu- ja palvelutaso varmistetaan asetuksella (valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011).
Neuvolapalvelut rakentuvat sekä määräaikaisiin että yksilöllisiin tarpeisiin perustuviin terveystarkastuksiin ja terveysneuvontaan. Asetuksen mukaisten terveystarkastusten tekemisestä vastaavat neuvolassa työskentelevät terveydenhoitajat ja lääkärit. Lisäksi terveydenhuoltolaki 1326/2010 velvoittaa palveluja järjestettäessä toimimaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja muun sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.
Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Vanhemmat saavat neuvolasta tukea vanhemmuuteen, lapsilähtöiseen ja turvalliseen kasvatukseen, lapsen hyvään huolenpitoon ja parisuhteen hoitamiseen. Olennainen osa tarkastusten sisällöstä muodostuu perheen tarpeiden ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesta terveysneuvonnasta sekä turvallisuuden edistämisestä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen neuvolapalvelut kattavat noin 98 % alle kouluikäisistä. Neuvolapalvelut ovat vapaaehtoisia ja osa perheistä voi itse valitessaan esimerkiksi käyttää yksityisiä palveluita.
Lukemisen edistämisen neuvolapalveluissa
Lukukeskuksen (2019) teettämän tutkimuksen mukaan ammattilaiset tunnistavat lapselle lukemisen tärkeyden ja lukemiseen halutaan kannustaa neuvolassa. Terveydenhoitajista 94 % haluaa korostaa lapselle lukemisen tärkeyttä ja 80 % terveydenhoitajista kokee lapselle lukemisen vaikuttavan erittäin merkittävästi lapsen kehitykseen. (Lukukeskus)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella neuvolan terveydenhoitaja ohjaa vanhempia lapsen kielen ja puheen kehittymisen kysymyksissä jokaisella tapaamiskerralla iän- ja tarpeenmukaisesti. Neuvolapalveluissa on kehitetty yhteistyössä eri tahojen kanssa useita tapoja edistää lukutaitoa ja lukemista. Esimerkiksi lapsen ensimmäisellä lastenneuvolakäynnillä annetaan perheelle Lukulahja lapselle –kirjakassi ja muistutetaan vanhempia tässä yhteydessä lukemisen tärkeydestä. Neuvoloissa toimii myös monikielisille perheille suunnattu Moniku-palvelu. Moniku-ohjaajat keskittyvät mm. lapsen oman äidinkielen kehityksen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen, lisäksi vanhempia kannustetaan lukemaan lapsille ja heitä ohjataan kirjastopalveluihin.
Hyvinvointialueella on laadittu neuvolatyön tueksi myös erilaisia videomateriaaleja, jotka ohjaavat vanhempia lukemaan lapselle mm. taaperoninfo ja kielen kehityksen videoilla kerrotaan lukemisen merkityksestä lapsen puheenkehityksessä. Monilukutaidon kehittymiseen liittyen neuvolasta ohjataan mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton eri ikäryhmille rakennetuille ja vanhemmille suunnatuille median käytön sivuille.
Neuvolapalveluiden yhteistyö lukemista edistävien palvelujen kanssa
Vantaa:
Vantaan kaupunginkirjasto ja neuvola on tehnyt yhteistyötä Lukustartti hankkeessa, jonka tarkoituksena on innostaa erityisesti monikulttuurisia perheitä lukemaan lapsilleen ja käyttämään kirjastopalveluja. Hankkeen aikana 04/2023–12/2024 lapsiperheille järjestettiin projektityöntekijän toimesta sanaleikkituokioita, joihin kaikki vauvaperheet olivat tervetulleita. Lisäksi hankkeen aikana toteutettiin vanhemmille kolmiosainen luentosarja ja neuvolan terveydenhoitajille varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen liittyvä luento sekä kirjastolaisten vierailut neuvoloiden tiimeissä.
Hankkeessa tuotettua Lue lapselle ääneen -esitettä (yksitoista eri kielivaihtoehtoa) jaetaan 04/2025 alkaen terveydenhoitajien toimesta suomenkielisille perheille vauvan puolivuotiskäynnillä ja muunkielisille perheille Moniku-ohjaajien toimesta vauvan ollessa 2–6 kuukauden ikäinen. Kutsua vastaan perhe voi hakea kirjastosta vauvalle lahjaksi ruokalapun ja tutustua samalla kirjastoon tai kirjastoautoon sekä saada vauvalle oman kirjastokortin. Neuvolan ja Vantaan kirjaston yhteistyö jatkuu ja suunnitelmana on vuosittaiset kirjaston henkilökunnan ja neuvolan terveydenhoitajien tapaamiset, joiden tarkoituksena on mm. tiedottaa kirjaston ajankohtaisista asioista ja edistää lapsiperheiden lukemista ja kirjastoon ohjautuvuutta.
Kerava:
Keravalla on käytössä lukukonsepti, joka on Keravan kaupungin vuonna 2023 laatima lukutaitotyön suunnitelma, johon on kirjattu lukutaitotyön periaatteet, tavoitteet, toimintamallit sekä arviointi ja seuranta. Lukukonsepti on kehitetty vastaamaan lukutaitotyön tarpeisiin julkisissa palveluissa. Tavoitteena on saada lukuharrastus ja yhdessä lukeminen perheiden arkeen jollakin tavalla sekä lisätä lukemisen kanssa puuhailua, kuten sanataidetta. Tavoitteena on myös tuoda kirjaston palvelut tutuksi kaikille keravalaisille lapsiperheille. Konseptin yhteydessä neuvola- ja perhepalveluiden käyttöön on laadittu perheiden lukutaitotyötä tukevaa materiaalia. Tavoitteena on huomioida monikieliset perheet ja heidän mahdollisuutensa lukemiseen ja kirjallisuuteen.
Neuvola- ja perhepalveluiden toteuttamaan lukutaitotyöhön kuuluu määräaikaistarkastuksissa lukemisesta, kirjoista ja lukutaidosta puhuminen, Lukulahja lapselle -ohjelma, vanhempien ohjaaminen kirjaston ja avointen kohtaamispaikkojen palveluiden pariin sekä esitteet, joita jaetaan määräaikaistarkastuksissa ja neuvolan aulassa. Keravan kirjasto tuottaa lisäksi materiaalia neuvolapalveluille. Näitä materiaaleja ovat mm. Luetaan yhdessä, varhaislukeminen 0-2 v, Luetaan yhdessä, 2–5 v, Luetaan yhdessä, esikoulu ja alkuopetus sekä Lue minulle -esite (käännetty kielille englanti, ruotsi, viro, venäjä, arabia, turkki, kurdi, tigrinja, romania). Neuvolapalvelujen ja Keravan kirjaston yhteistyö jatkuu aktiivisena lukutaitotyön suunnitelman mukaisesti.
Lopuksi:
Neuvolapalveluissa tunnistetaan, että ensimmäiset ikävuodet ovat erityisen tärkeitä lapsen kielellisen aktivoinnin kannalta ja esimerkiksi ääneen lukemisella voi vaikuttaa lapsen kielelliseen kehitykseen heti lapsen syntymästä alkaen. Neuvolapalveluissa ohjataan aktiivisesti perheitä lukemisen pariin ja kirjastopalveluihin. Toimintamallit ovat osittain hieman erilaiset Vantaalla ja Keravalla. Tämä johtuu kaupunkien ja kirjastojen erilaisista tavoista edistää lukemista. Erilliselle yhtenäistävällä toimintamallille ei kuitenkaan katsota olevan tarvetta lukemisen työn edistämisen ollessa nykytilanteessa suunnitelmallista ja kattavaa koko hyvinvointialueen alueella. Systemaattista ja läpileikkaavaa lukemista edistävää kulttuuria johdetaan ja sen jalkauttamista edistetään neuvolapalveluissa myös jatkossa.
Päätös
Aluehallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja antaa asiassa seuraavan valmisteluohjeen: Valmistelussa huomioidaan hyvinvointialueen sisällä yhtenäiset toimintatavat ja se, että jokainen ikävuosi tulisi systemaattisesti huomioitua.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.