Perustelut
Asian valmistelijat: HR-juristi Anna Mäki-Jokela
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on maksanut liitteessä kuvatulle viranhaltijalle 7.3.2025-30.4.2026 välisenä aikana aiheettomasti palkkaa.
Päätöksen kohteena olevan viranhaltijan palvelussuhde Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on alkanut 17.2.2025. Palvelussuhde on sittemmin päättynyt 6.3.2025 viranhaltijan omasta aloitteesta tehdyllä koeaikapurulla.
Aiheeton palkanmaksu on johtunut siitä, että vaikka päätöksen kohteena olevan viranhaltijan palvelussuhde Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on päättynyt 6.3.2025, palvelussuhteen päättymistä ei ole merkitty asianmukaisesti henkilöstötietojärjestelmään.
Päätöksen kohteena olevalle viranhaltijalle on maksettu ajalta 7.3.–31.12.2025 aiheettomasti ennakonpidätyksen alaista bruttopalkkaa yhteensä 41 858,48 euroa. Ajalta 1.1.–30.4.2026 viranhaltijalle on maksettu aiheettomasti nettopalkkaa 12 151,35 euroa. Lisäksi viranhaltijalle on ladattu aiheetta palvelussuhteeseen kuuluvaa ePassi-lounasetua. Hän on käyttänyt etua edellä mainittuna aikana siten, että työnantajan osuus on ollut 452,97 euroa.
Aiheeton palkanmaksu on yllä eritelty brutto- ja nettopalkkaan, sillä vuoden 2025 osalta Verohallinnon toteuttama verotus on päättynyt ja verotus vahvistettu. Vuoden 2026 osalta verovuosi on vielä kesken, jolloin aiheetta maksettua palkkaa voidaan käsitellä nettopalkkana.
Viranhaltijalle on 8.6.2026 lähetetty kuulemiskirje, jossa on kerrottu aiheettomasti maksetusta palkasta, sen perusteista ja takaisinperinnän toteuttamisesta.
Kuulemiskirjeen saatuaan viranhaltija on ottanut kantaa liikamaksuun ja sen syntyyn, mutta ei ole lopulta kiistänyt takaisinperintää. Hän on muun muassa ehdottanut maksavansa koko summan takaisin kymmenen vuoden aikana siten, että hän maksaisi 5 500 euroa kerran vuodessa. Lisäksi viranhaltija on pyytänyt takaisinperittävän määrän kohtuullistamista liitteessä 3 tarkemmin kerrotulla tavalla.
Viranhaltijan kuulemisen jälkeen henkilöstöjohtaja on antanut 1.9.2026 päätöksen 23 § (liite 1), jonka mukaan päätöksen kohteena olevalta viranhaltijalta peritään takaisin 7.3.–31.12.2025 väliseltä ajalta aiheettomasti maksettua bruttopalkkaa 41 858,48 euroa sekä 1.1.–30.4.2026 väliseltä ajalta aiheettomasti maksettua nettopalkkaa 12 151,35 euroa. Lisäksi viranhaltijalta peritään takaisin työnantajan osuus käytetystä ePassi-lounasedusta, 452,97 euroa.
Päätöksen mukaan perintä toteutetaan laskulla siten, että ajalta 1.1.–30.4.2026 aiheettomasti maksettu palkka sekä ePassi-lounasetu peritään neljässä (4) erässä. Tämän jälkeen ajalta 7.3.–31.12.2025 aiheettomasti maksettu palkka peritään 36 erässä. Vuoden 2025 takaisinperintä toteutetaan bruttoperintänä ja vuoden 2026 takaisinperintä nettoperintänä, mikäli perintä saadaan suoritettua 30.4.2027 mennessä, joka on Verohallinnon asettama määräaika.
Kyseisestä henkilöstöjohtajan tekemästä takaisinperintäpäätöksestä on tehty oikaisuvaatimus 2.9.2026. Oikaisuvaatimuksessa oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että
- vuoden 2025 liikaa maksetun palkan takaisinperittävää summaa (41 858,48 euroa) kohtuullistetaan merkittävästi työsopimuslain 2 luvun 17 §:n ja hallintolain 6 §:n suhteellisuusperiaatteen nojalla.
- vuoden 2025 osalta perintä suoritetaan nettomääräisenä eikä bruttomääräisenä, koska hän ei ole saanut kyseistä bruttosummaa haltuunsa ennakonpidätyksen vuoksi.
- takaisinperinnän maksuaikataulua muutetaan siten, että takaisinmaksuaika on kymmenen (10) vuotta ja maksueriä on enintään neljä (4) vuodessa.
- takaisinperinnän peruste ja ajanjakson alkamispäivä (7.3.2025) selvitetään täsmällisesti, sillä hänen työ- tai virkasuhdettaan ei ole irtisanottu kyseisenä ajankohtana.
Oikaisuvaatimuksen tekijällä on asianosaisena ollut oikeus tehdä oikaisuvaatimus, ja oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa. Näin ollen se käsitellään aluehallituksessa.
Oikaisuvaatimuksen käsittely
Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 56 §:n mukaan aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuva taloudellinen etuus saadaan periä takaisin. Takaisinperintä voidaan suorittaa myös siten, että perittävä määrä vähennetään seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä viranhaltijan palkasta, jos tämä on edelleen saman työnantajan palveluksessa. Takaisinperintää koskevassa päätöksessä on mainittava takaisin perittävä määrä ja takaisinperinnän peruste.
Kulloinkin suoritettavasta palkasta ei saa 1 momentin nojalla periä enempää kuin mitä palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata.
Työnantaja voi luopua takaisinperinnästä joko kokonaan tai osittain, jos takaisinperintää on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.
Jos takaisinperinnästä ei ole päätetty tai pantu vireille muussa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkan tai muun etuuden määrä on maksettu, oikeus takaisinperintään on menetetty.
Hallintolain 45 §:n mukaan hallintopäätös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun.
Päätöksen kohteena olevalle viranhaltijalle on maksettu 7.3.2025–31.12.2025 väliseltä ajalta aiheettomasti bruttopalkkaa yhteensä 41 858,48 euroa. Viranhaltijalle on maksettu 1.1.2026–30.4.2026 väliseltä ajalta aiheettomasti nettopalkkaa 12 151,35 euroa. Lisäksi viranhaltijalle on ladattu aiheetta palvelussuhteeseen kuuluvaa ePassi-lounasetua, jota hän on käyttänyt edellä mainittuna aikana siten, että työnantajan osuus on ollut 452,97 euroa.
On selvää, että palkanmaksu on ollut aiheetonta, sillä päätöksen kohteena oleva viranhaltija on itse päättänyt palvelussuhteensa koeaikana eikä hän tosiasiallisesti ole työskennellyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella enää 7.3.2025 alkaen. Viranhaltijan kanssa on käyty 6.3.2025 tilaisuudessa läpi palvelussuhteen päättymiseen liittyvät tavanomaiset asiat, kuten puhelimeen, tietokoneeseen ja viranhaltijan asiakkaisiin liittyvät asiat. Työskentely on päättynyt välittömästi.
Päätöksen kohteena oleva viranhaltija on vaatinut oikaisuvaatimuksessaan (kohta 1), että vuoden 2025 liikaa maksetun palkan takaisinperittävää määrää (41 858,48 euroa) kohtuullistetaan merkittävästi työsopimuslain 2 luvun 17 §:n ja hallintolain 6 §:n suhteellisuusperiaatteen nojalla.
Tältä osin todetaan, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella peritään lähtökohtaisesti aina takaisin liikaa maksettu taloudellinen etuus, kuten palkka. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että hyvinvointialueiden rahoitus toteutetaan pääosin julkisin varoin. Vaikka aiheetta maksettu palkka peritään takaisin täysimääräisesti, voidaan takaisinperinnälle varattua aikaa harkinnan mukaan pidentää, jolloin kerralla maksettava summa on määrältään pienempi.
Päätöksen kohteena oleva viranhaltija vaatii oikaisuvaatimuksessaan (kohta 2), että vuoden 2025 osalta perintä suoritetaan nettomääräisenä eikä bruttomääräisenä, koska hän ei ole saanut kyseistä bruttosummaa haltuunsa ennakonpidätyksen vuoksi.
Tältä osin todetaan, että Verohallinnon ohjeiden mukaan nettoperintä on mahdollista vain, jos liikaa maksettu palkka peritään takaisin samana vuonna tai seuraavan vuoden alussa Verohallinnon määräaikaan mennessä. Vuoden 2025 osalta perintä toteutetaan siten bruttomääräisenä. Hyvinvointialue ilmoittaa takaisinperityt määrät tulorekisteriin, ja Verohallinto ottaa takaisinperinnän huomioon oikaisuvaatimuksen tekijän verotuksessa. Palkasta toimitettu ennakonpidätys jää hänen hyväkseen, joten bruttoperintä ei johda siihen, että hän lopullisesti vastaisi ennakonpidätyksenä pidätetystä osuudesta.
Päätöksen kohteena oleva viranhaltija vaatii oikaisuvaatimuksessaan (kohta 3), että takaisinperinnän maksuaikataulua muutetaan siten, että takaisinmaksuaika on kymmenen (10) vuotta ja maksueriä on enintään neljä (4) vuodessa.
Vuoden 2026 osalta perintä on jaettu neljään erään (noin 3 150 euroa/erä), jotta se voidaan toteuttaa nettomääräisenä Verohallinnon ohjeiden mukaisessa määräajassa. Vuotta 2025 koskeva perintä on jaettu 36 erään, jolloin erä on noin 1 160 euroa kuukaudessa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on työnantajan tietojen mukaan palvelussuhteessa toisella hyvinvointialueella. Maksuaikataulua on hänen maksukykynsä huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.
Päätöksen kohteena oleva viranhaltija vaatii oikaisuvaatimuksessaan viimeisenä (kohta 4), että takaisinperinnän peruste ja ajanjakson alkamispäivä (7.3.2025) selvitetään täsmällisesti, sillä hän katsoo, ettei hänen työ- tai virkasuhdettaan ole irtisanottu kyseisenä ajankohtana.
Tältä osin todetaan, että päätöksen kohteena oleva viranhaltija on itse ilmoittanut 6.3.2025 palvelussuhteensa päättämisestä silloiselle esihenkilölleen. Palvelussuhteen päättämisen syynä on ollut viranhaltijaa koskeva henkilökohtainen syy. Viranhaltijan silloinen esihenkilö on tiedustellut, haluaako hän jäädä sairauslomalle. Viranhaltija on itse kertonut, ettei tämä ole mahdollista, vaan palvelussuhde päättyy. Esihenkilö on tämän jälkeen käynyt päätöksen kohteena olevan viranhaltijan kanssa läpi palvelussuhteen päättämiseen liittyvät asiat.
Vaikka palvelussuhde olisi jatkunut, viranhaltijalla ei olisi kuitenkaan ollut oikeutta sairausajan palkkaan, sillä sovellettavan työ- ja virkaehtosopimuksen V luvun 2 § 2 momentin mukaan (hyvinvointialueen yleinen työ- ja virkaehtosopimus HYVTES) edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauspoissaoloa jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää (karenssiaika). Viranhaltijan palvelussuhde hyvinvointialueelle oli alkanut vasta 17.2.2025.
Yhteenveto
Oikaisuvaatimuksen johdosta takaisinperinnän kohtuullistamista on arvioitu edellä esitetyin perustein. Viranhaltijalle on maksettu aiheetta palkkaa, eikä takaisinperintää ole olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana. Aiheettomasti maksettu palkka peritään takaisin.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva viranhaltijapäätös (Liite 1, 1.9.2026, 23 §) ja oikaisuvaatimus (Liite 2, oikaisuvaatimus, salassa pidettävä) ovat tämän päätösesityksen liitteinä. Lisäksi päätösesityksen liitteenä on tarkempi kuvaus tilanteesta (Liite 3, salassa pidettävä) sekä viranhaltijalle lähetetty kuulemiskirje (liite 4) sekä viranhaltijan vastaus kuulemiseen (liite 5, salassa pidettävä).
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusvirheitä, joiden perusteella oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä olisi syytä muuttaa tai kumota. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät myöskään anna aihetta hyväksyä vaatimusta tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, eikä se ole muutoinkaan lainvastainen.
Todettakoon kuitenkin lisäksi, vaikka liitteenä oleva oikaisuvaatimus hylättäisiin, viranhaltija voi aina sopia maksuaikataulun pidentämisestä ja sitä kautta maksuerän pienentämisestä työnantajan kanssa myös takaisinperinnän alettua.