Perustelut
Asian valmistelija: talouspalvelupäällikkö Hanna Heinikainen
Hyvinvointialuelain (611/2021) 117 §:n mukaan hyvinvointialueen tilikausi on kalenterivuosi. Voimaanpanolain (616/2021) 1 §:ssä on säännelty hyvinvointialuelain voimaanastumisesta. Sen mukaan hyvinvointialueen tilinpäätös laaditaan hyvinvointialueesta annetun lain 13 luvussa sekä tarkastetaan mainitun lain 14 luvussa tarkoitetulla tavalla.
Hyvinvointialuelain (611/2021) 117 §:n mukaan aluehallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Aluehallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen aluevaltuuston käsiteltäväksi. Aluevaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilinpäätös on valmisteltu noudattaen Kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaoston yleisohjetta hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (30.5.2023) sekä yleisohjetta hyvinvointialueen tilinpäätöksen liitetiedoista (16.9.2025)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2025 käsitellään aluehallituksen kokouksessa 31.3.2026. Tällöin aluehallitus myös allekirjoittaa tilinpäätöksen sillä hyvinvointialueesta annetun lain 117 § mukaan tilinpäätöksen allekirjoittavat sekä aluehallituksen jäsenet että hyvinvointialuejohtaja. Tämän jälkeen tilinpäätös lähetetään tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi, minkä jälkeen tilinpäätös etenee aluevaltuuston käsiteltäväksi kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen 15.6.2026.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilinpäätös 2025
Valtion lopullinen rahoitus vuodelle 2025 ilman erillisiä valtion muutosavustuksia oli 1 201,1 milj. euroa. Toimintaa pystyttiin tehostamaan vuoden 2024 tapaan suunniteltua nopeammassa aikataulussa. Vuoden 2025 uudistusohjelman toimeenpanossa onnistuttiin ja asetettu taloudellinen tavoitetaso ylitettiin selvästi 13 miljoonalla eurolla.
Vuoden 2025 tilikauden tulos oli 107,1 milj. euroa ylijäämäinen.
Valtioneuvosto kutsui Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja viisi muuta hyvinvointialuetta syksyllä 2024 valtiovarainministeriön koordinoimaan alueelle vapaaehtoiseen muutostukiprojektiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osalta valtioneuvoston käynnistämät vapaaehtoiset muutostukineuvottelut päättyivät 27.3.2025; alueen tuloksellinen työ talouden tasapainottamiseksi tunnistettiin ja suunta todettiin hyväksi.
Hyvinvointialueen talousarvion toteutuminen tilikaudella 2025
Hyvinvointialueen talousarviomäärärahoihin tehtiin vuoden 2025 aikana seuraavat muutokset:
-
Aluevaltuusto 16.3.2026 § 15 päätös talousarviomuutoksesta, jossa muutettiin hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa -toimintakatteeksi -738,7 milj. euroa ja erikoissairaanhoidon toimintakatteeksi -354,1 milj. euroa. Vuosikatteen osalta lopullinen talousarvio muutettiin 109,0 milj. euroksi.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintatuotot vuonna 2025 olivat 137,9 milj. euroa ja toimintamenot 1 229,5 milj. euroa. Toimintakate oli - 1 091,5 milj. euroa, joka oli lopulliseen talousarvioon verrattuna 1,3 milj. euroa ( 0,12 % ) parempi. Vuosikate oli 110,2 milj. euroa, joka oli lopulliseen talousarvioon verrattuna 1,1 milj. euroa ( 1,0 % ) parempi.
Toimintatuottojen ennakoitua suurempi kertymä syntyi pääosin hyvinvointialueen toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen tarkoitetun valtionavustuksen tuloutuksesta menoja vastaavasti. Lisäksi tuottoja saatiin ennakoitua enemmän mm. hyvinvointialueiden välisestä laskutuksesta.
Merkittävimmät talousarvion menoalitukset syntyivät asiakaspalvelujen ostoista 33,7 milj. euroa (5,4 %) ja henkilöstömenoista 23,2 milj.euroa (6,7 %). Henkilöstömenojen osalta talousarvio sisälsi hyvinvointialuetasoisia eriä, jotka toteutuivat suunniteltua pienempinä sekä säästötoimenpiteinä täyttämättä jätetyistä vakansseista syntyi kustannussäästöjä. Lisäksi henkilöstön vuokrausmenot vähenivät 11,3 milj. eurolla edelliseen vuoteen verrattuna, koska henkilöstön saatavuus parantui loppuvuotta kohden ja vuokrahenkilöstön käyttö painotettiin lyhytaikaisiin sijaisuuksiin.
Asiakaspalvelujen osalta säästö syntyi pääosin erikoissairaanhoidon ostoista HUS-yhtymältä (24,4 milj. euroa). Lisäksi toimialoilla onnistuttiin uudistusohjelman toimenpiteissä, joiden myötä toimintaa siirrettiin aiempaa enemmän omaksi toiminnaksi. Myös muiden palvelujen ostojen osalta ICT-kustannusten hillintä onnistui erittäin hyvin ja mm. Apotti-kustannusten alenema saavutettiin uudistusohjelman aikataulua nopeammin.
Hyvinvointialueesta annetun lain 115 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle kertyi vuosina 2023–2024 alijäämiä yhteensä noin 161 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 tilikauden lopullinen ylijäämä, noin 107 miljoonaa euroa, ylitti merkittävästi aiemmat arviot, ja jäljelle jäävä katettava alijäämä on noin 54 miljoonaa euroa. Koska jäljellä oleva alijäämä on huomattavasti aiemmin ennakoitua pienempi ja hyvinvointialueen kustannustaso on uudistusohjelman onnistuneen toimeenpanon myötä asettunut suunniteltua matalammalle tasolle, hyvinvointialueelle on avautunut realistinen mahdollisuus kattaa alijäämä vuoden 2026 aikana vaarantamatta asukkaiden ja asiakkaiden lakisääteisten palvelujen riittävyyttä ja siten toteuttaa myös hyvinvointialuelain velvoitetta alijäämien kattamisesta.
Vuoden 2025 lainanottovaltuuden osalta hyvinvointialueella oli muutosneuvottelujen jälkeen käytössä Valtioneuvoston 20.3.2025 hyväksymä lainanottovaltuus 125,1 miljoonaa euroa.
Tilikaudella 2023 valtiovarainministeriö myönsi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle 29.3.2023 annetulla päätöksellään valtionavustuksen hyvinvointialueen toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen vuosina 2023–2025, josta loput 6,2 miljoonaa euroa käytettiin vuonna 2025. Muista erillisrahoituksella toteutetuista hankkeista merkittävin RRP Hyvät palvelut -hanke, 4,2 miljoonaa euroa vuonna 2025 (Suomen kestävän kasvun ohjelma STM, rahoitus EU (Next Generation EU).
Vuonna 2025 investointimenot olivat 4,8 miljoonaa euroa. Merkittävimmät kohteet olivat Korson valmiusasema sekä pelastustoimen ja ensihoidon ajoneuvot.
Oma pääoma oli vuoden lopussa – 15,7 milj. euroa. Oma pääoma koostui peruspääomasta 37,9, tilikauden 2025 ylijäämästä 107,1 milj. euroa ja edellisten tilikausien alijäämästä – 160,8 milj. euroa. Vapaaehtoisia tai pakollisia varauksia hyvinvointialueella ei ollut. Lahjoitusrahastojen pääomat olivat 1,4 milj. euroa ja muiden toimeksiantojen pääomat 6,7 milj. euroa.
Vieras pääoma oli vuoden lopussa yhteensä 145,9 milj. euroa. Lainakanta pieneni vuoden aikana 65,6 milj. euroa johtuen lyhytaikaisen lainoituksen tarpeen merkittävästä vähenemisestä ja oli vuoden lopussa yhteensä 27,9 milj. euroa.
Sitovien tavoitteiden toteutuminen
Aluevaltuusto asetti talousarvion 2025 yhteydessä hyvinvointialueelle 15 sitovaa, valtuustokauden strategiaa konkretisoivaa toiminnan tavoitetta, ja näille yhteensä 19 mittaria. 13 mittarille asetetut tavoitetasot saavutettiin suunnitellusti. Kuuden mittarin tavoitetasot jäi saavuttamatta. Näiden osalta hyvinvointialue arvioi, että tehdyt toimenpiteet olivat tärkeitä ja oikeansuuntaisia, vaikka asetetut tavoitetasot jäivät vuonna 2025 saavuttamatta.
Hyvinvointialueella onnistuttiin erityisen hyvin toimissa hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamiseksi sekä yhdessä toimimista ja osallisuutta edistävissä tavoitteissa. Toimet talouden tasapainottamiseksi onnistuivat jopa ennakoitua paremmin. Vuonna 2025 palveluja parannettiin edelleen ja palveluihin pääsy nopeutui hyvinvointialueella useissa palveluissa, mutta terveysasemien, suun terveydenhuollon ja lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen osalta toteutetut uudistustoimet eivät vielä johtaneet asetettuihin tiukkoihin tavoitetasoihin. Lakisääteiset määräajat käytännössä saavutettiin kaikissa toiminnoissa. Erinomaisesta henkilöstötilanteesta huolimatta hyvinvointialue ei täysin saavuttanut henkilöstön lähtövaihtuvuudelle tai työnantajan suosittelulle asettamiaan tavoitetasoja.
Toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta hyvinvointialueella jatketaan pitkäjänteisiä kehittämistoimia, joilla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uskotaan lähivuosina saavuttavan itselleen asettamat korkeat vaatimukset. Palvelutason edelleen parantamista tukee raportointikaudella saavutetut onnistumiset talouden tasapainottamisessa.
Tuleva kehitys
Hyvinvointialueiden rahoitus vuodelle 2026 on koko maan tasolla noin 27,1 miljardia euroa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osuus tästä on noin 1,26 miljardia euroa. Rahoituksen kasvu vuodesta 2025 on noin 61 miljoonaa euroa, mikä selittyy pääosin hyvinvointialueindeksin mukaisella kustannustason korotuksella sekä palvelutarpeen kasvun huomioimisella. Valtiovarainministeriön painelaskelman mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoituksen keskimääräinen vuosikasvu on noin kuusi prosenttia vuosina 2024–2030, mikä on suurin kaikista Manner-Suomen hyvinvointialueista. Kasvu perustuu erityisesti alueen nopeaan väestönkasvuun ja keskimääräistä korkeampaan palvelutarpeen kasvuun.
Vuoden 2026 alusta voimaan tulleet rahoituslain toisen vaiheen muutokset nostivat HYTE-kertoimen painoarvoa rahoituksessa ja päivittivät tarvetekijöiden painotuksia. Rahoituslain kolmannen vaiheen muutokset ovat tilinpäätöksen laatimishetkellä valmisteilla ja tulisivat voimaan 1.1.2027. Muutoksilla toteutettaisiin hallitusohjelman mukaisia säästötoimenpiteitä, joista keskeisimmät kohdistuvat palvelutarpeen kasvun huomioimiseen rahoituksessa sekä siirtymätasauksiin. Valtiovarainministeriön painelaskelman perusteella kolmannen vaiheen muutosten vaikutus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitukseen on vuositasolla maltillinen.
Rahoitusmallin pääperiaatteet säilyvät ennallaan: alueiden rahoitus määräytyy väestömäärän ja palvelutarpeen perusteella. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen voimakas väestönkasvu turvaa rahoituksen kasvun myös jatkossa. Valtion sopeutustavoitteet merkitsevät kuitenkin sitä, että rahoituksen reaalikasvu jää todennäköisesti palvelutarpeen todellista kasvua pienemmäksi, mikä korostaa palvelurakenneuudistuksen ja tuottavuuden jatkuvan parantamisen merkitystä.