Aluevaltuusto, kokous 12.6.2023

Perustelut

Asian valmistelija: lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimialajohtaja Hanna Mikkonen

Aluevaltuuston kokouksessa 19.4.2022 § 44 jätettiin Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Ennaltaehkäisevää työtä matalalla kynnyksellä". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 37 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Sote-​uudistuksessa ja hyvinvointialueen tulevaisuuden sote-​keskus-​hankkeessa on yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi määritelty siirtyminen pois raskaista palveluista kohti ennaltaehkäisevää ja ennakoivaa toimintamallia ja työtapaa. Ennaltaehkäisevään työhön siirtyminen vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Se on myös väline hillitä kustannusten kasvua. 

Ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä ja merkitystä painottaa erityisesti korona-​aikana muodostunut hoito-​ ja palveluvelka,​ jolloin useiden sairauksien diagnostiikka ja hoito on viivästynyt ja palvelujen tarve kasvanut. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset pystyvät heikoimmin suojautumaan yhteiskunnallisilta kriiseiltä ja kriisien vaikutukset heidän elämäänsä ovat yleensä kaikkein dramaattisimmat. 

Tarve sosiaalipalveluille ja etenkin matalan kynnyksen sosiaalipalveluille on kasvanut koronan aikana. Korona-​aikana erityisesti alle 15-​vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat yleistyneet ja raaistuneet ja lastensuojelun asiakkaiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet paljon. Meillä on käsissämme akuutti,​ välitön hätä ja suuri tarve etsiä uusia keinoja vaikuttaa tilanteeseen.

Vantaa-​Keravan hyvinvointialueen palvelut ja kuntien hyvinvointityö tulee kytkeä tiiviisti toisiinsa ja aloittaa tämä työ välittömästi,​ ilman viiveitä. Ennaltaehkäisevässä työssä tulee systemaattisesti ja koordinoidusti yhdistää hyvinvointialueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon toiminta eri järjestöjen ja kuntien vastuulla olevan hyvinvointityön kanssa. 

Ennaltaehkäisevä työ tulee jalkauttaa sinne,​ missä ihmiset liikkuvat ja tapaavat toisiaan. Palvelujen saatavuus on tehtävä helpoksi. Matalan kynnyksen palvelujen tarjoaminen vaatii myös innovatiivista uusien toimintatapojen miettimistä ja käytäntöön viemistä. Ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen palvelujen kasvava tarve koskettaa kaikkia ikäluokkia,​ raskaudesta viimeisiin elinvuosiin. 

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet esittävät hyvinvointialueelle,​ että se alkaa välittömästi kartoittamaan: 

a) ennaltaehkäisevän työn muotoja kussakin ikäryhmässä 

b) miettimään uusia innovatiivisia tapoja toteuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa 

c) miettimään toimintamalleja,​ miten ennaltaehkäiseviä palveluja tarjotaan ns. matalan kynnyksen periaatteella mahdollisimman lähellä ihmisiä ja 

d) valmisteluun otetaan välittömästi erilaiset järjestöt ja kuntien hyvinvointityö. 

e) Tästä valmistelusta rakennetaan systemaattinen mallinnus,​ miten ennaltaehkäisevä työ jalkautetaan läpi hyvinvointialueen kaikkialle toimintaan. Ennaltaehkäisevän mallin koordinointi ja sen vaikuttavuuden arvioiminen tehdään osaksi mallin rakentamista."

Aluehallitus päätti kokouksessaan 18.5.2022 § 85 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi, ja että vastaus valmistellaan siinä kohtaa, kun toimialajohtaja on aloittanut työssään.

Aloite jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa kuuden kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen:  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella työstetään vuoden 2023 aikana ensimmäinen hyvinvoinnin -ja terveyden suunnitelma.  Hyvinvointisuunnitelmassa laaditaan alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä tilannekuva ja asetetaan mm. varhaisen tuen toiminnalle tavoitteet, huomioiden järjestö-, yhdistys- ja kuntayhteistyö. Toimiva yhteistyö alueen eri sidosryhmien kanssa vahvistaa asiakaslähtöisten ja ennalta ehkäisevien palvelujen saatavuutta alueella.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategian mukaan palvelut on kohdennettava oikea-aikaisesti niin, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi paranee. Palvelujen on pystyttävä tukemaan lapsia ja lapsiperheitä tarjoten erityisesti vaikuttavia varhaisen tuen muotoja huomioiden mm. matalan kynnyksen mielenterveys - ja päihdepalvelujen kehittäminen. Lasten ja nuorten varhaisen tuen kehittämistä tehdään yhdessä huoltajien, varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa tuoden palveluja lasten ja nuorten arkiympäristöön. Strategian mukaan valtuustokaudella toteutetaan ja kehitetään perhekeskustoimintaa, joka nivoo yhteen lapsiperheiden kanssa toimivat tahot mukaan lukien järjestökumppanit ja edistää asiakkaiden sujuvaa palveluun pääsyä ja oikea-aikaista tukea.  

Perhekeskus toimintamalli 

Perhekeskustoimintamallin kehittämisen lähtökohtana on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asiakas, eli perhe, ja perheen eri elämänvaiheet, joissa neuvoa ja tukea kaivataan. Perhekeskuksen tehtävät ovat perhe- ja tarvelähtöisiä ja siten myös niitä, joiden parissa järjestöt, yhdistykset ja uskonnolliset yhteisöt työskentelevät. Perheiden tarpeista lähtevä ajattelu antaa mahdollisuuden yhteistyölle, jolla voidaan tehdä yhteisiä havaintoja palveluaukoista ja toisaalta myös päällekkäisestä työstä. Avoimet kohtaamispaikat ovat osa perhekeskuksen palvelukokonaisuutta.  Kohtaamispaikat ovat kynnyksettömiä avoimia tiloja lapsille, nuorille ja perheille. Kohtaamispaikoissa on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä, osallistua toimintaan, saada vertaistukea ja tarvittaessa ammatillista apua ja ohjausta. Digitaalisia perhekeskuspalveluita tarjotaan Omaperhe-sivustolla, joka kokoaa kaiken perheille tarkoitetun tiedon, tuen ja palvelut yhteen osoitteeseen. Sivuilta saa tietoa lapsiperheen elämästä raskausajasta, lapsen syntymään ja kasvuun täysi-ikäisyyteen saakka. Sivustolta löytää myös apua perheen ongelmatilanteisiin ja tietoa alueen palveluista perheelle. 

Lapsiperheiden neuvonta ja ohjaus 

Lasten, nuorten ja perheiden toimialalle on laadittu vuonna 2022 asiakkaaksi tulon prosessikuvaukset, jotka pitävät sisällään niin neuvonnan kuin asiakasohjauksenkin vaiheet. Lisäksi toimiala on laatinut jokaisesta palvelustaan palvelukuvaukset, jotka on julkaistu hyvinvointialueen internetsivuilla. Molemmat toimenpiteet parantavat palveluihin hakeutumisen sekä palveluvalikoiman läpinäkyvyyttä ja siten varmistavat asiakaslähtöisyyttä. Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueella on toiminut lasten, nuorten ja perheiden neuvonnan ja ohjauksen puhelinpalvelu. Palvelua kehitetään aktiivisesti, jotta se vastaisi neuvontaa ja ohjausta tarvitsevien tarpeisiin ja sujuvoittaisi oikea-aikaista ohjautumista palveluihin. Neuvonnan ja ohjauksen palvelussa korostuvat monialaisuus ja toimialoja ylittävä yhteistyö. Palveluja voivat käyttää asiakkaat ja yhteistyötahot esim. varhaiskasvatuspalvelut. Lisäksi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden neuvonta ja ohjaus sekä aikuissosiaalityön sosiaalineuvonta ovat aloittaneet yhteiskehittämisen parantaakseen perheiden monialaisen palvelutarpeen tunnistamista.  

Lapsiperheiden neuvontaa ja ohjausta kehitetään edelleen huomioiden digitaalisten palveluiden mahdollisuudet. Digitaalisena palveluna on esimerkiksi osana Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen perhekeskuskehittämistä luotu psykoedukatiivista materiaalia, joka on helposti ja 24/7 perheiden saavutettavissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Youtube-kanavalta. Osasta videoita on tarjolla kieliversioita ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja viroksi. Digitaalisena palveluna on saatavilla myös esimerkiksi chat-palvelua nuorille.  

Yhteistyö kuntien, viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 

Matalan kynnyksen palveluiden kehittämistyötä tehdään myös yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Esimerkiksi kuntien opetustoimet sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue toteuttavat opiskeluhuollon matalan kynnyksen palveluja suunnitelmallisena monialaisena yhteistyönä. Luokanopettaja ja opiskeluhuollon henkilökunta voivat mm. kiusaamistapauksissa yhteistyössä suunnitella ja toteuttaa kohdennettuja teematunteja kiusaamisen ehkäisyyn liittyen. Yhdessä oppilaiden tai opiskelijoiden, heidän huoltajiensa ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa ilmiöihin päästään puuttumaan varhaisessa vaiheessa.   Keväällä 2022 lapsiperheiden palveluissa pilotoitiin myös varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen jalkautuvaa toimintaterapian mallia. Työtapa sai vahvaa kannatusta niin opetustoimen kuin sosiaali- ja terveystoimen toimijoilta. Hankkeen toimintamalli on siirtymässä osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Kesällä 2023 hyvinvointialueen toimijat ja varhaiskasvatuspalvelut jatkosuunnittelevat yhdessä toimintaa ja lasten arkeen jalkautuva työtapa juurrutetaan osaksi lasten kuntoutuspalveluita.  

Myös järjestöillä on merkittävä rooli ennaltaehkäisevän, korjaavan ja hyvinvointia lisäävän toiminnan ja palvelujen tuottajana sekä hyvinvointialueen palvelujana täydentävänä kumppanina. Järjestöt ovat toiminnan ja palvelujen tuottamisen lisäksi hyvinvointialueen tärkeitä kehittäjä- ja tiedontuottajakumppaneita. Järjestötoimijat ovat mukana monin eri tavoin hyvinvointialueen työssä. Järjestöjä on koottu yhteen esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen Miepä-verkostoon sekä neuvonnan ja asiakasohjauksen järjestöklinikalle.  Järjestöt ovat tällä hetkellä aktiivisesti mukana perhekeskustoiminnassa ja sen kehittämisessä sekä avoimissa kohtaamispaikoissa vahvasti näkyvinä toimijoina. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tehdään viranomaisyhteistyötä poliisin kanssa mm. Ankkuritoiminnassa. Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on varhainen puuttuminen, hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennaltaehkäiseminen. Toiminnan keskiössä on nuori, jonka yksilöllisiä voimavaroja pyritään tukemaan moniammatillisessa yhteistyössä. Ankkuritoiminnan tarkoituksena on myös kehittää ja mahdollistaa viranomaisten välistä tiedonkulkua ja viranomaisten alueellista tilannekuvaa. Ankkuritiimi puuttuu lasten tai nuorten rikoksiin, päihteiden käyttöön tai jos huoli nuoren hyvinvoinnista on muuten syntynyt. Ankkurimalli on valtakunnallinen työmuoto, joka parantaa ja ylläpitää turvallisuutta.  

Loppulausuma

Katsomme, että tällä hetkellä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ei ole tarvetta valmistella erillistä systemaattista mallinnusta ennaltaehkäisevän matalan kynnyksen palveluiden jalkauttamiseen. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään lasten, nuorten ja perheiden palveluissa matalalla kynnyksellä useiden eri yhteistyötahojen kanssa. Verkostomainen työskentely sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien ja yhdyspintojen kesken sekä palvelujen ja toimintakäytänteiden arviointi ja yhtenäistäminen, huomioiden hyvinvointisuunnitelman tavoitteet, jatkuu toimialalla matalan kynnyksen palveluiden takaamiseksi. Keskiössä tässä työskentelyssä on perhekeskustoimintamalli.

Perhekeskustoimintaa läpileikkaa ajatus verkostomaisesta yhteistyöstä, jossa eri palvelujen toimijat kerääntyvät perheen ympärille pohtimaan tilannetta yhdessä perheen kanssa. Näin apu ja tuki saadaan koordinoitua alusta asti eri palvelujen välillä yhdessä sekä kohdennettua perheen kannalta oikea-aikaisesti. Perhekeskustoimintamallia voidaan tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös muiden toimialojen kehittämistyössä huomioiden kuitenkin eri toimialojen nykyiset prosessit, tarpeet ja erityispiirteet.