Aluevaltuusto, kokous 12.6.2023

Perustelut

Asian valmistelija: vanhuspalvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen

Aluevaltuuston kokouksessa 31.5.2022 § 52 jätettiin Anne Karjalaisen valtuustoaloite koskien Hyvinvointilähete- toimintamallin selvittämistä apua tarvitsevien ihmisten tueksi yhteisöllisin keinoin yhteistyössä Keravan ja Vantaan alueen kolmannen sektorin kanssa. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 18 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 
 
"Oulussa on kehitetty ikäihmisille hyvinvointilähete (”Social Prescribing”), jonka tavoitteena on löytää kotona asuvat yksinäiset ja apua tarvitsevat ikäihmiset yhteistyössä Oulun kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointilähetteen tarkoituksena on tavoittaa yhteisällisin keinoin yksinäisiä ikäihmisiä, joilla on tarvetta sosiaalisiin kontakteihin ja aktiviteetteihin. Asiakas ohjataan kaupungin tai kaupunginosan jo olemassa oleviin kolmannen sektorin järjestämiin ikäihmisille suunnattuihin kerhoihin ja aktiviteetteihin. Hyvinvointilähetteen voi antaa lääkäri, sairaanhoitaja, kotihoidon työntekijä, sosiaalityöntekijä tai muu sovittu sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä, joka kohtaa työssään aktivoinnin tarpeessa olevan ikäihmisen. Asiakkaalta kysytään lupa antaa hänen yhteystietonsa hyvinvointialueen sopimalle kolmannen sektorin vapaaehtoiselle, joka ottaa yhteyttä asiakkaaseen. Vapaaehtoinen yhdessä asiakkaan kanssa kartoittaa asiakkaan ei- lääketieteelliset tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja sopii jatkotoimista. Asiakkaan asuinalueen kolmannen sektorin järjestämistä ikäihmisille sopivista kerhoista ja aktiviteeteista on tehty esite, joka helpottaa asiakkaan kanssa käytävää keskustelua. Vapaaehtoinen hakee ikäihmisen kotoa ja tutustuu aktiviteettiin yhdessä ikäihmisen kanssa. Mikäli aktiviteetti ei sovellu tai ei kiinnosta asiakasta, vapaaehtoinen etsii asiakkaan kanssa uuden aktiviteetin tai kerhon. Mikäli asiakas ei halua antaa yhteystietojaan, hänelle voidaan antaa esite oman alueen aktiviteeteista. Vapaaehtoinen tai kolmannen sektorin työntekijä on koulutettu tehtävään. 

Hyvinvointilähetteellä ei korvata hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia palveluita. 

Hyvinvointilähete- toimintamallia voi hyödyntää myös muihin kohderyhmiin. Vastaavaa toimintamallia on kokeiltu erityisesti Covid- 19- pandemian jälkeisiin haasteisiin Lapin muutamassa kunnassa THL:n rahoittamana. 

Lisätietoja: www.hyvinvointilahete.fiHyvinvointilähete - Uusi toimintamalli lappilaisessa kontekstissa, Eeva Rossi, Anne Korpelainen ja Minna Zechner, 2022, Lapin yliopisto 

Me valtuustoaloitteen allekirjoittajat esitämme, että Vantaa ja Keravan hyvinvointialue yhteistyössä hyvinvointialueen vaikuttamiselinten ja alueen kolmannen sektorin kanssa selvittää Hyvinvointilähete- mallia vastaavan toimintamallin rakentamista hyvinvointialueellemme. Samalla selvitetään toimintamallin kustannukset niin hyvinvointialueelle kuin myös järjestöille vapaaehtoisten organisoinnista ja kouluttamisesta." 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 22.6.2022 § 119 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen vanhuspalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi.

Aloite on jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa 6 kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman valmistelutyössä korostetaan Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kytkeytymistä hyvinvointialueen strategiaan. Hyte-työ on väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista, mm. mielenterveyden ongelmien, päihdehaittojen, sairauksien, tapaturmien, osattomuuden ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Hyvinvointialueen strategiassa erityisesti näkökulmat ”Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta” sekä ”Toimimme yhdessä”, kytkeytyvät vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen linkittyy vahvasti myös hyvinvointialueen osallisuusohjelmaan. Strategian mukaisesti vanhusten toimintakykyä tuetaan ja elämänlaatua parannetaan järjestämällä yksilöllisiä, ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. 

Hyvinvointialueen palveluissa keskitytään Ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten sekä toimintakyvyn heikentymistä estävien palvelujen neuvontaa, ohjaukseen sekä tuottamiseen palvelujen myöntämisen perusteiden mukaisesti. Seniorineuvonta ohjaa ja neuvoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ikäihmisiä ja heidän läheisiään monikanavaisesti puhelimitse, sähköpostitse, jalkautumispisteillä (Länsi-Vantaa, Itä-Vantaa ja Kerava) sekä Maisan kautta. Myös ammattilaisten välistä konsultaatiota toteutetaan pääosin Apotin viesteillä ja puhelimitse. Seniorineuvonnan työntekijät ohjaavat yhteydenottajan tarpeen mukaisesti eri toimijoiden, kuten kaupunkien, järjestötoimijoiden ja seurakunnan, toiminnan ja aktiviteettien äärelle. Seniorineuvonnassa on tietoa eri hyte-toimijoista ja ohjausta tehdään esimerkiksi kulttuuriluotsi-toimintaan, Rastien avoimeen toimintaan, korttelikerhoihin tai asukastilojen toimintaan.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on ikääntyneellä mahdollisuus saada HyväTyö -toimintaa, jossa ikääntyneet saavat avukseen määräaikaisessa, palkkatukityössä olevan avustajan. HyväTyö -avustajan asiakkaat ovat yksinäisiä, joilla ei ole läheisiä apuna arjessa tai läheinen asuu etäällä. HyväTyö -avustaja auttaa arjen askareissa (ulkoilu, saattoapu asioinneissa, keskustelukaverina), kannustaa ja motivoi osallistumaan alueelliseen toimintaan, esimerkkinä saattaminen korttelikerhoon tai Havu-/Myyrastien ryhmiin. Toiminnalla tuetaan sosiaalista hyvinvointia ja kotona asumista. Avustajaa tarvitsevasta asiakkaasta tulee tieto asiakasohjauksesta, päivätoiminnasta, kotihoidosta, kotikuntoutuksesta, Steppi Vantaasta, psykiatriselta poliklinikalta.  

Myös korttelikerhotoiminta on hyvinvointialueella osa vapaaehtoistoimintaa, ja kerhojen sisällön tuottajina ovat vapaaehtoistoimijat. Korttelikerhoja koordinoi vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaaja. Korttelikerho on matalan kynnyksen paikka ja tavoitteena on kerhojen perustamisessa avata paikkoja sinne missä ikäihmisiä asuu ja alueille, joista on saatu tietoa tarpeesta kohtaamispaikalle. Ikääntynyt, yksinäinen tai sosiaalista yhdessä oloa kaipaava voi tulla korttelikerhoon ja osallistua toimintaan omien mahdollisuuksiensa mukaan. Toiminnan sisältö rakennetaan osallistujien toiveiden mukaan. Korttelikerhot toimivat eripuolilla hyvinvointialuetta. Ikääntyviä on korttelikerhotoimintaan ohjattu kaikista hyvinvointialueen palveluista, mikäli asiakas on toivonut matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa ja hänet kohdannut henkilö on tarpeen havainnut. Tavoitteena on edistää korttelikerhojen toimintaa koko hyvinvointialueella, toiminta on ennaltaehkäisevää ja yksi keino vastata yksinäisyyteen sekä lisätä iäkkäiden hyvinvointia. Kaikki hyvinvointialueella toimivat vapaaehtoistoimijat ovat koulutettuja ja heidän kanssaan on laadittu kirjallinen sopimus toiminnasta. 

Hyvinvointialueen strategian mukaisiin tavoitteisiin pyritään vanhuspalveluissa vastaamaan erilaisin kehittämishankkein, kuten Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisella Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VaKeHyva – Hyvät palvelut -hankkeella. Hankkeen tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista kohdentamalla palveluja ennakoivalla otteella ja selkiyttäen ikäihmisten kotiin tuotettavien palveluiden kokonaisuutta hyvinvointialueella nivoen se luontevasti koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Ikäihmisten oikea-aikainen palveluiden piiriin pääsy paranee ennakoivalla otteella piileviä tukitarpeita ja ongelmia varhain tunnistamalla ja toimintakykyinen kotona asuminen on mahdollista kaupunkilaisille suunnattujen avoimien hyvinvointia tukevien palvelujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuella. Hyvä Ikä -hanke tulee luomaan senioritoimintamallin, jonka avulla helpotetaan yhteydenottoa huoli tilanteissa ja tavoitetaan ennakoivasti ikäihmiset. Hankkeessa jatketaan ja edelleen kehitetään MEK-työn ja etsivän vanhustyön toimintamalleja osaksi vanhuspalvelujen valikkoa yhteistyössä järjestöjen, vapaaehtoisten, kaupunkien peruspalvelujen (kuten kulttuuri ja liikuntapalvelut) sekä hyvinvointialueen yhteistyönä.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kehitetään osana VakeHyva - Hyvät palvelut hanketta –HyväHyte kehittämiskärjessä hyte-palvelukonseptia. HyväHytessä on tavoitteena, että kuntien kulttuuri- luonto- ja liikuntatoiminta ja järjestöjen toiminta tulee osaksi sosiaali- ja terveyshuollon palveluvalikkoa. Hankkeessa kehitettävän toimintamallin avulla kotona asuvia ikääntyneitä ohjataan kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, kuten liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluihin ja yhteisölliseen toimintaan kehitettävän palvelutarjottimen ja ohjauksen mallin avulla systemaattisesti ja kehitetään yhtenäisiä kattavia toimintatapoja valittujen kohderyhmien tarpeisiin. Hankkeen toimenpiteet tulevat tarkentumaan kansallisen määrittelytyön edetessä ja toimenpiteissä huomioidaan THL:n mukaisten toimivien toimintamallien (mm. monialainen palveluohjaus, liikkuvat ja jalkautuvat palvelut) ja Social prescribing -mallin hyödyntämistä. Hankkeen kehittämistyössä huomioidaan asukkaiden kehittäjäosallisuus. Hankkeessa on toteutettu vuoden 2022 aikana asukaskysely ja asukastyöpajoja, joissa on kartoitettu ikääntyneiden asukkaiden näkökulmasta kulttuuri- luonto- ja liikuntapalveluiden saavutettavuutta. 

Näiden koko hyvinvointialuetta koskevien kehittämistöiden rinnalla käynnistyy keväällä 2023 Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön rahoittama ohjelma Havukosken ja Myyrmäen alueilla. Ohjelmassa rakennetaan verkostomaisesti toimiva palvelukokonaisuus ja malli, joka kykenee tarjoamaan monipuolisesti ja nopeasti oikea-aikaista tukea ikäihmisille. Ohjelma toteutetaan viiden työpaketin kautta, jotka tuottavat sisältöjä rahoitusohjelman tehtäviin. Työpaketit ovat digitaalinen auttaminen, arjen tuki, mielen hyvinvointi, vanhemmuuden tuki, sekä ikääntyneiden mielen hyvinvointi. Rahoitus on myönnetty vaikuttaviin ja mitattaviin toimenpiteisiin, tarkoitus on edistää, edelleen kehittää ja laajentaa jo käynnissä olevia parhaita toimintamalleja. Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin tuen työpaketin tavoitteena on haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyneiden löytäminen verkostoyhteistyössä alueen kotihoidon, gerontologisen sosiaalityön ja palvelutarpeenarvioinnin ammattilaisten kanssa. Ohjelmassa Helsingin Diakoniasäätiö ja Helsinki Missio tuottavat etsivää vanhustyötä, Senioripysäkki- ja tukihenkilöpalvelua alueen ikääntyneille ja kehittävät toimintaa yhdessä vanhuspalvelujen ja alueiden eri toimijoiden kanssa. Keskeistä on luoda toimivat käytänteet, joiden avulla ikäihminen löytää itselleen sopivat tukitoimet ja saa tähän tarvittavan tuen eri järjestötoimijoilta, Seniorineuvonnasta tai hyvinvointialueen palveluntuottajilta. 

Hyvinvointilähete on loistavaa toimintaa, jota todella toteutetaan eri tavoin eri hyvinvointialueilla. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tätä vastaavaa toteutetaan keskitetyn asiakasohjauksen kautta, jossa Seniorineuvonta ohjaa ja auttaa ikäihmisiä löytämään hyvinvointia ja terveyttä vahvistavaa toimintaa ja tekemistä. Asiakkaat ja heidän läheisensä voivat olla yhteydessä suoraan puhelimitse, sähköpostitse tai Maisan kautta ja tarvittaessa sotealan ammattilaisen tuella asiakastietojärjestelmän kautta. Lisäksi tarvittaessa asiakasta voidaan auttaa sopivan toiminnan piiriin HyväTyö -toiminnan tai etsivän vanhustyön keinoin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä myös lähetepohjainen hyvinvointimentori -toimintamalli, jossa kaupungin liikuntapalvelujen sekä terveyspalvelujen yhteistyöllä tarjotaan elintapaohjausta ja neuvontaa sitä tarvitseville. 

Hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työssä keskeisessä roolissa ovat kaupunkien hyvinvointia tukevat palvelut, kuten kulttuuri ja liikuntapalvelut sekä alueella toimivat järjestötoimijat ja heidän palvelunsa. Yhteistyötä kaupungin ja järjestöjen kanssa tulee jatkossakin tehdä tiiviisti ja tätä yhteistyötä varmistetaan hyvinvointi- ja osallisuussuunnitelmien avulla sekä nyt hankkeissa kehitettävien toimintamallien, sähköisten välineiden ja yhteistyömallien kautta.