Perustelut
Kielilain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialue, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta on kaksikielinen. Keravan kaupunki on yksikielinen. Vantaan kaupunki on kielilain 5 §:n 2:n momentin mukaan kaksikielinen kaupunki ja sen väestöstä oli vuoden 2021 alussa 5 579 ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvaan asukasta (Vantaan väestöennuste 2018 Ruotsinkielinen väestö, Vantaan kaupungin tietopalveluyksikkö). Tämän johdosta myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on kaksikielinen hyvinvointialue.
Tämä tarkoittaa, että uudistettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita palvelujen saatavuus on turvattava sekä suomen että ruotsin kielellä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä. 21 hyvinvointialueesta seitsemän on kaksikielisiä. Myös Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat kaksikielisiä.
Lain hyvinvointialueesta 33 §:n mukaan kaksikielisellä hyvinvointialueella on kansalliskielilautakunta. Lautakunnan jäseniksi valitaan hyvinvointialueen kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on:
- selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen;
- selvittää, arvioida ja määritellä hyvinvointialueen vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua;
- selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteiksi kielivähemmistön palvelujen ja palveluketjujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksiksi ja kielitaidon kehittämiseksi;
- kaksikielisellä hyvinvointialueella, jonka vähemmistökieli on ruotsi, tehdä ehdotuksia kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyötä ja työnjakoa koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 39 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sisällöksi, antaa sopimuksesta lausunto aluevaltuustolle sekä seurata sopimuksen toteutumista.
Lautakunnalla voi olla myös muita hallintosäännössä määrättyjä tehtäviä. Lautakunnan on annettava vuosittain aluehallitukselle kertomus kielivähemmistön palvelujen toteutumisesta. Aluehallitus antaa aluevaltuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin lautakunnan antama kertomus antaa aihetta.
Lautakunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus aluehallituksessa.
Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan hyvinvointialueen, hyvinvointiyhtymän ja hyvinvointialueiden välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta aluevaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia.
Hyvinvointialuelain 38 §:n mukaan aluevaltuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Aluevaltuusto voi päättää, että aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä lautakuntien puheenjohtajat toimivat päätoimisina tai osa-aikaisina luottamushenkilöinä.
Kansalliskielilautakunnan kokoonpanon suuruus ja toimikauden pituus määritellään hyvinvointialueen hallintosäännössä, joka on tarkoitus hyväksyä aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa 8.3.2022.
Ehdotus
Väliaikainen valmistelutoimielin päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto:
-
valitsee kansalliskielilautakuntaan 7 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudelle 2022–2025 sekä;
-
valitsee jäseniksi valituista kansalliskielilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ilman keskustelua.
Lisätietoja päätöksestä antaa: väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Timo Aronkytö, etunimi.sukunimi@vantaa.fi.