Aluevaltuusto, kokous 29.4.2024

Perustelut

Asian valmistelija: terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko

Aluevaltuuston kokouksessa 23.10.2023 § 113 jätettiin Elina Nykyrin valtuustoaloite "Gynekologeja terveysasemille". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 22 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Me allekirjoittaneet esitämme,​ että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue palkkaa kaikille terveysasemilleen gynekologeja,​ joita terveyskeskuslääkärit voivat konsultoida matalalla kynnyksellä. Tämä on tasa-​arvo-​ ja yhdenvertaisuuskysymys. Gynekologia keskittyy naistentautien ehkäisyyn ja hoitoon.

Gynekologisen osaamisen lisääminen perusterveydenhuollossa ehkäisisi naisten sairastumisia sekä nopeuttaisi gynekologisissa vaivoissa hoitoon pääsyä ja paranemista. Gynekologisen osaamisen lisääminen perusterveydenhoidossa myös vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia. Osa gynekologista vaivoista ja sairauksista voitaisiin hoitaa perusterveydenhuollossa erikoissairaanhuoltoon lähettämisen sijaan.

Perusterveydenhuollossa ei tällä hetkellä usein löydy gynekologista osaamista. Lähetettä erikoissairaanhoidon gynekologille on yleensä mahdotonta saada,​ vaikka käynnille olisikin pakottava tarve. Opiskelijaterveydenhuolto (YTHS) ei nykyään kata opiskelijoiden gynekologipalveluita. Aina ei myöskään työterveyshuolto kata työntekijän gynekologipalveluita.

Usein naiset ovat pakotettuja ostamaan gynekologiset palvelunsa kalliilta yksityiseltä sektorilta. Pienituloisilla naisilla ei kuitenkaan ole tähän varaa. Yksityisellä puolella gynekologisessa tarkastuksessa käyminen voi maksaa asiakkaalle jopa 200 euroa ja tämän lisäksi asiakas joutuu maksamaan erikseen jokaisesta mahdollisesta tutkimuksesta. Pienituloisten naisten on usein mahdotonta päästä,​ sitä tarvitessaan,​ gynekologin vastaanotolle. Julkisella puolella ei saa lähetettä erikoissairaanhoitoon ja yksityisellä sektorilla käyminen on liian kallista.

Jos nainen ei pääse,​ sitä tarvitessaan,​ gynekologin vastaanotolle taikka vastaanotolle pääsy pitkittyy,​ se voi pahimmillaan johtaa gynekologisten vaivojen kroonistumiseen tai vakaviin sairauksiin. Nainen tarvitsee läpi elämänsä erilaisia seksuaali-​ ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita. Hän myös saattaa jossain vaiheessa elämäänsä tarvita apua vaihdevuosivaivoihinsa. Gynekologiset vaivat ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet ovat usein alidiagnosoituja."

Aluehallitus on kokouksessaan 7.11.2023 § 272 päättänyt merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 23.4.2024 mennessä.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Terveysasemapalvelujen henkilöstö kohtaa asiakkaan ensilinjassa

Terveysasemalla työskentelevät ammattilaiset ottavat vastaan potilaita terveydenhuollon ensilinjassa. Lääkärit ja hoitajat toimivat hyvässä yhteistyössä eri ammattiryhmien ja erikoissairaanhoidon kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa selvityksessään, ettei perusterveydenhuoltoa voida organisoida toimimaan eri sairaalaerikoisalojen “etäpoliklinikoiden” tavoin eikä yleislääketieteen erikoislääkäriä voida korvata muiden erikoisalojen erikoislääkäreille. Perusteluna ministeriö toteaa, että perusterveydenhuollon valikoitumattoman potilasmateriaali kohtaaminen vaatii hyvin erilaista ammattitaitoa, kuin mitä sairaalaympäristössä toimivilta erikoislääkäreiltä vaaditaan.  ((Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:17 Hoidon jatkuvuusmalli – Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti (valtioneuvosto.fi)).  

Omatiimi-toimintamalli

Terveydenhuollon palvelujen toimialan kaikki terveysasemat siirtyvät vuoden 2024 aikana Omatiimi-toimintamalliin. Kyseessä on hoidon jatkuvuusmalli, jonka keskeisenä tavoitteena on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus. Potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä. Vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta a) hoidon laatu paranee, b) sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi, c) terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja d) potilastyytyväisyys paranee (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:17 Hoidon jatkuvuusmalli – Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti (valtioneuvosto.fi)). On toivottavaa, että pysyvä potilas-lääkärisuhde palvelee paremmin myös erilaisissa seksuaali- ja lisääntymisterveyden kysymyksissä. 

Ehkäisyneuvolatoiminta

Hyvinvointialueen on järjestettävä asukkaiden ehkäisyneuvontaa ja muita seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluja (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 13 §). Terveysasemapalvelujen palvelualueen ehkäisyneuvoloissa hoidetaan raskauden ehkäisyn suunnittelu, aloitus ja seuranta. Lisäksi hoidetaan varhaisen raskauden lääkkeelliset kotikeskeytykset ja laaditaan tarvittaessa lausunnot pidemmälle ehtineiden raskauksien osalta Valviran käsiteltäviksi sekä tehdään lähetteet sterilisaatioon ja lapsettomuusselvityksiin. Ehkäisyneuvola huomioi myös seksitautien hoitoon ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Erikoissairaanhoidon konsultaatio on mahdollista ehkäisyneuvolatoiminnassa tarvittaessa. Ehkäisyneuvolassa toimii gynekologiaan perehtyneitä yleislääkäreitä sekä yksi gynekologi. 

Gynekologiset rutiinitarkastukset

Rutiininomaisista, oireettomien naisten gynekologisista tarkastuksista ei ole osoitettu terveyshyötyä, joten tällaisista vaikuttamattomista tarkastuksista on hoitosuosituksissa luovuttu jo vuosia sitten. Edelleen naisten keskuudessa elää ajatus säännöllisten gynekologisten tarkastusten hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta, vaikka tämä ei ole nykytiedon valossa totta. Oireettomille naisille riittää kohdunkaulasyövän ja rintasyövän seulontaan osallistuminen, eikä vuosittaiset tai muuten säännölliset gynekologikäynnit ole tarpeen. 

Konsultaatiokäytännöt ja osaamisen kehittäminen

Kaikilla hyvinvointialueen terveysasemilla toimii ohjaaja- ja kouluttajalääkäreitä, joita voidaan konsultoida myös gynekologisissa kysymyksissä. Ehkäisyneuvoloissa toimivia, gynekologiaan perehtyneitä lääkäreitä voivat myös kollegat konsultoida matalalla kynnyksellä gynekologisissa asioissa. Toimipaikkakoulutuksissa käsitellään gynekologisia asioita myös säännöllisesti ja tätä koulutusta lisätään. Suurin osa gynekologisista vaivoista voidaan hoitaa sujuvasti terveysasemilla lähipalveluna. tarvittaessa gynekologinen erikoissairaanhoito on konsultoitavissa ja asian niin vaatiessa nainen voidaan lähettää gynekologiseen erikoissairaanhoitoon, missä hoito on järjestynyt hoitotakuun rajoissa ja kiireisissä asioissa ripeästi.  Muissa tapauksissa noudatetaan normaalia lähetekäytäntöä erikoissairaanhoitoon.   

Yhteenveto

Terveysasematyö on asiakkaan kohtaamista ensilinjassa. Yllä esitetyt terveysasemapalvelujen toimet muun muassa siirtyminen Omatiimi-toimintaan, ehkäisyneuvolan palvelutarjonta sekä ammattilaisten sujuvat konsultaatiokäytännöt ovat osa naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelukokonaisuutta. Nykytiedon valossa gynekologiset rutiinitarkastukset eivät ole perusteltuja.  

Näiden perusteiden pohjalta terveydenhuollon palvelujen toimiala ei puolla esitystä gynekologeja terveysasemille, mutta edistää naisten gynekologista terveyttä kehittämistoimien ja sujuvien konsultaatiokäytänteiden avulla sekä tukemalla ammattilaisten osaamisen kehittymistä.

Hyvinvointialue varmistaa, että terveyskeskuksista löytyy gynekologista osaamista ja konsultaatio mahdollisuuksia. Lisäksi henkilökunnalla on oltava riittävästi osaamista kohdata erityisryhmät kuten vammaiset ja sukupuolivähemmistöt sekä auttaa seksuaalista väkivaltaa kokeneita ja sukuelinten silpomisen kohteeksi joutuneita.