Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Eve Rämön ja Hanna Holmberg-Soton valtuustoaloite "Osaksi perhekeskusmallia on kehitettävä lapsiperheille walk-in palvelupiste". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 39 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Perheiden tilanteet ja tuen tarpeet ovat usein moninaisia. Perheille on myös tarjolla monenlaisia palveluita. Usein ongelmaksi muodostuu se, ettei perhe itse tiedä millaista palvelua on tarjolla ja mistä apua saa ja miten. Eikä apua tai tukea tarvitsevan tarvitsekaan itse tietää mitä kaikkea palvelua on saatavilla ja missä.
Aikuissosiaalityön asiakkaille on jo pitkään toiminut ja vakiintunut ilman ajanvarausta toimiva niin kutsuttu “walk in” palvelupiste, joka mahdollistaa henkilökohtaista palvelua monenlaisissa elämäntilanteissa. Lapsiperheille vastaavaa palvelua ei ole, ja edelleen palvelut ovat liian vaikeasti saavutettavissa, erityisesti lukuisten lyhyiden ja eri kellonaikoina toimivien puhelinpalvelujen vuoksi. Kun jokaisella palvelulla on omat kanavat ja puhelinajat, voi oikean tahon kiinni saaminen viedä viikkoja. Samaan aikaan avun saaminen pitkittyy ja he, joiden toimintakyky on jo heikentynyt tai rajoittunut esimerkiksi muunkielisyyden vuoksi saattavat jäädä kokonaan palveluiden ulkopuolelle.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että osaksi perhekeskusmallia kehitetään lapsiperheille kiinteän ja riittävän laajoilla aukioloajoilla toimivan walk-in palvelupisteen, jossa perheillä on mahdollisuus saada henkilökohtaista palveluohjausta, neuvontaa, ajanvarausta sekä nopeita interventiointa ja tarvittaessa alkuarvioinnin ja ohjausta suoraan oikeisiin palveluihin."
2. Keskustan aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Ohjeiden päivittäminen vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöille omaishoitajien jaksamisen tukemiseen liittyvässä päätöksenteossa". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 27 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Omaishoitajien jaksamisen tukeminen on Vantaan ja Keravan valtuuston tahtotilan mukaista palvelutoimintaa.
Me aloitteen allekirjoittaneet edellytämme, että hyvinvointialue ryhtyy päivittämään asiakaslähtöiset ohjeet vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöille omaishoitajien jaksamisen tukemiseen liittyen. Näin jaksamisen tuen tarpeessa olevat vammaisten lasten ja/tai aikuisten omaishoitajat saavat heille tarpeelliset palvelut nopeammin, ennakoivammin ja tarvittaessa myös ympärivuorokautisesti.
Lisäksi edellytämme, että hyvinvointialueen budjettiin vuodelle 2024 omaishoitajien jaksamisen tukemiseen varattu summa 100 000 € liitetään mukaan päivitettyihin ohjeisiin siten, että budjettiin varattu summa käytetään omaishoitajien yksilöllisen jaksamisen tukemiseen – kunkin omaishoitajan ja omaishoidettavan asiakkaan tilanne erikseen huomioiden.
Selkeät, päivitetyt ja YK:n vammaisten oikeuksien sopimukseen perustuvat ohjeet tehostavat myös vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöiden työn tekemistä. Ohjeet vapauttavat sosiaalityöntekijöiden työaikaa esimerkiksi omaishoitajien kuulumisten kyselyyn ja myös vammaisten lasten ja aikuisten palvelusuunnitelmien päivittämiseen."
3. Antero Eerolan valtuustoaloite "Hyvinvointialueen pidettävä kiinni hoitotakuusta ja vanhustenhoidon tasosta". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 14 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Maan hallitus teki kehysriihessään 15.-16.4.2024 rajuja leikkauspäätöksiä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toteutuessaan ne tarkoittaisivat tuntuvia heikennyksiä nykyiseen palvelutasoon.
Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa hoitotakuun merkittävä pidentäminen 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen. Lisäksi suun terveydenhuollon hoitotakuuta pidennettäisiin neljästä kuuteen kuukauteen.
Myös henkilöstömitoitusta vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on tarkoitus heikentää 0,65 henkilöstä 0,6 henkilöön. Samalla hallitus määrää luovuttavaksi hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7 työntekijään vuoden 2028 alusta. Näillä linjauksilla romutetaan vuosia jatkunut yhteinen, poliittiset rajat ylittänyt yhteistyö vanhusten hoidon parantamiseksi sitä pitkään ravistelleiden hoivaskandaalien ja ikäihmisten kaltoinkohtelun jälkeen.
Hyvinvointialueilla on lain edessä vastuu kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on antanut asukkailleen lupauksen palveluiden parantamisesta ja ottanut kunnianhimoisen tavoitteen olla Suomen paras sote-alue. Tämä ei onnistu, mikäli hoitotakuuta ja vanhustenhoidon tasoa lasketaan.
Hyvinvointialue on omilla toimillaan ja kunnianhimoisella uudistusohjelmallaan haastanut maan hallituksen säästölinjan ja osoittanut, että vaihtoehtoja palveluiden heikentämiselle on. Siksi on johdonmukaista, että hoitoon pääsyyn ja vanhustenhoivan tasoon liittyvistä lupauksista pidetään kiinni.
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavan sisältöisen aloitteen:
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pitää jatkossakin kiinni 14 päivän perusterveydenhoidosta sekä jo vahvistetuista hoitajamitoituksista vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa."
4. Soile Erikssonin, Ulla-Maija Kopran ja Ida Tammisen valtuustoaloite "Päihdetyön osaaminen osaksi opiskeluhuoltotyötä". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 36 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Päihdestrategian päivittäminen ajan tasalle edellyttää myös alaikäisten lasten ja nuorten päihdeongelman tunnistamista, puuttumista ja konkreettisia toimenpiteitä. Päihdetyötä tarvitaan jo nyt kouluissa ja oppilaitoksissa, niin perusopetuksessa kuin toisen asteen oppilaitoksissakin. On perusteltua ongelmien varhaisen tunnistamisen ja puheeksioton tueksi, että koulutettu päihdetyöntekijä työskentelisi moniammatillisessa yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.
Nyt on ajankohtaista, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kehittää ja vahvistaa oppilaitosten ja koulujen päihdeosaamista mielenterveysosaamistaitojen lisäksi. Päihdetyöntekijän kliininen osaaminen ja tietotaito tuo vahvaa tukea päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja myös oikeisiin palveluihin ohjaamisessa. Työntekijä toimisi linkkinä koulujen ja oppilaitoksen sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden välillä ja asiantuntijuudellaan lisäisi ajankohtaista tutkittua tietoa nykypäivän päihdetrendeistä.
Vaadimme konkreettisia toimia lasten- ja nuorten päihdeongelman tunnistamiseksi ja puuttumiseen jo varhaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää työntekijöiden vahvaa päihdetietouden lisäämistä ja kouluttamista ja erityisosaamista henkilökunnalle. Lisäksi asiassa on kehitettävä kaupunkien ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä."
5. Gashaw Kaisa Bibanin valtuustoaloite "Intraoraaliskannereiden hankinta VAKE-alueen suun erikoishoidon yksikölle ja ortodontian osastolle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 11 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Myyrmäen suun erikoishoidon yksikkö on Vantaan Myyrmäessä sijaitsevan terveysaseman yhteydessä. Yksikössä hoidetaan kaikkia suun erikoishoitoa vaativia potilaita ja lisäksi yksikkö toimii kouluttajana tuleville alan erikoistuville lääkäreille.
Yksikössä on herännyt tarve uudistaa käytössä olevia menetelmiä nykyaikaisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi. Yksikön toiveessa on ollut kahden laserskannerin hankinta, jolla helpottaa työkuormaa, nopeuttaa palvelua ja tehostaa kustannuksia. Leasingsopimuksella skannereiden hankinta on mahdollista tehdä jo ennen uutta budjettisuunnitelmaa (alla laskelmat budjettivaikutuksista).
Protetiikan (ja kirurgian) puolella skanneri tehostaisi toimintaa useammalla tavalla:
1. Työt, jotka skannaamalla ovat nopeampia, käyttäjäystävällisempiä, tehokkaimpia, tarkempia:
- purentakisko (stabilisaatiokisko)
- uniapneakisko
- yksittäiset implanttikantoiset kruunut
- suunnittelumallit
Näiden kaikkien kohdalla aikasäästöä syntyy keskimäärin 3-4 minuuttia/ työ. Kappalemäärältään töitä, joissa Intraoraaliskanneria voisi käyttää on erikoishoidon yksikössä (2 protetiikan erikoishammaslääkäriä ja 1 erikoistumisvaiheen koulutusta suorittava) vuositasolla n. 600-700 kpl. Tämä tarkoittaa ajallista säästöä vuodessa vähintään 30-45 tuntia, puhumattakaan materiaalisäästöstä, kun ei enää käytetä konventionaalisia jäljennösmateriaaleja. Jäljennöksiä ei tarvitse myöskään kokonaan uusia jonkun osa-alueen kuvautuessa huonosti, skannauksesta voidaan poistaa huonosti jäljentynyt alue ja kuvata uudestaan. Konventionaalisessa jäljennöksessä koko jäljennös on uusittava, mikä vie aikaa n. 10-15 minuuttia/jäljennös.
2. Digitaalinen implanttihoidon suunnittelu mahdollistaa vieläkin laadukkaamman implanttihoidon, mikä vähentää pitkän aikavälin komplikaatioriskiä ja näin vähentää pidemmällä aikavälillä myös työkuormaa.
3. Työ tehostuu, kun skannaus saadaan reaaliajassa teknikolle, heille tulee yksi työpäivä enemmän, kun ei tarvitse käyttää lähettejä pakettien noutamiseen. Myös yksikön lähettikustannukset puolittuvat nykyisestä.
4. Työtehtävien uudelleen organisointi mahdollistuisi skannerien myötä. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa (HUS) uniapneakiskojen skannaamisen ja laitteiden suuhun sovituksen huolehtivat suuhygienistit, erikoishammaslääkäreiden käydessä vain varmistamassa skannausten laadun ja uniapneakiskon aseman määrittävän indeksin oikeellisuuden. Uniapneakiskojen määrä on lisääntynyt huomattavasti uniapnean diagnosoinnin myötä. Erikoishoidon yksikössä hoidetaan erikoissairaanhoidon kriteerit täyttävät uniapneakiskot (potilaalle haetaan erikoissairaanhoidon maksuluokkapäätös, jolloin hoito voidaan toteuttaa erikoishoidon yksikössä Vantaalla ja hoito maksaa potilaalle saman, kuin se maksaisi HUS:sa toteutettuna. VAKE-alueelle kustannukset ovat kuitenkin selvästi alhaisemmat, kun erikoissairaanhoidon toimenpiteet toteutetaan omassa toimipisteessä omien työntekijöiden toimesta.
5. Tehdyistä töistä jää digitaaliset mallit arkistoon, mikä parantaa sekä potilaan, että toimenpiteitä tekevien hammaslääkäreiden oikeusturvaa. Nykyisellään kipsimallit luovutetaan potilaille hoidon päätyttyä. Intraoraaliskannereilla myös purennan seuranta mahdollista paljon luotettavammin kuin manuaalisesti.
Ortodontian osalta perustelut osittain samat, mutta siellä työ tehdään pääasiassa lapsipotilaille. Ortodontian puolella intraoraaliskannerit ovat tällä hetkellä kilpailutuksessa, mutta resurssipulan takia skannereita ei olla hankkimassa protetiikan (ja kirurgian) oppialalle.
- Skanneri poistaisi alku- ja välimallien ottotarpeen (näiden volyymi ja kustannukset merkittäviä).
- Skanneri mahdollistaisi suorat kojetilaukset labrasta ilman mallien ottoa (jonkin verran kustannussäästöä ja toimenpiteiden mukavuuden paraneminen lapsipotilailla). Kaikkia kojejäljennöksiä ei voi poistaa, mutta arviolta noin puolet.
- Skannauksista jää potilasasiakirjaan dokumentti, kun nykyisellään sellaista ei jää, sillä mallit luovutetaan pois hoidon päätyttyä
- Digitaalisavusteinen hoidon suunnittelu on käsin tehtävää mittausta nopeampaa
- Skannereita tulee olla hoitolassa käytössä riittävä määrä, jotta ne ovat vapaana tarvittaessa ja kustannushyödyt toteutuvat
Tässä alla hankintalistalla olevat intraoraaliskannerit. Protetiikan osalta skanneritoiveena laite, joka soveltuu myös vastaanotolta löytyvän CAD/CAM-jyrsimen kanssa käytettäväksi, ortdontian osastolle toisen valmistajan skanneri tarjoaa paremmat ohjelmistot oikomishoidon suunnitteluun:
Protetiikan osaston (osastolta vahvistettu pyyntö) skanneriksi ehdotamme:
CONNECT Primescan,
Hinta ~ 29 500 alv 0%
Leasing esimerkki / 5 vuotta / jäännösarvo 1%/ kuukausi hinta 611 eur alv 0%
Ortodontian osastolle (osastolta vahvistettu pyyntö) skanneriksi ehdotamme:
TRIOS
TRIOS 5 Move+ - laite 28 490 € [alv 0%]
Trios 5 Move+ - laitteen leasinghinta 36 kk sopimukselle on (tämä sisältää laitteen lisäksi vuosilisenssit, tuen sekä laiteasennus): 967 € [alv 0%], ja 1200 € [alv 24%].”