Aluevaltuusto, kokous 29.4.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 22 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman 2023-2030 hyväksyminen

VAKEDno-2023-4413

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on valmistellut uudistusohjelman, jonka avulla hyvinvointialue voi saavuttaa kunnianhimoisen visionsa haastavassa toimintaympäristössään. Valtio hyvinvointialueiden rahoittajana on edellyttänyt näitä laatimaan muutosohjelmat, ja niiden toimeenpanoa seurataan valtion ja hyvinvointialueen välisissä lakisääteisissä hyvinvointialueneuvotteluissa. Uudistusohjelman tavoitteena on siis samaan aikaan kehittää hyvinvointialueen toimintaa ja hakea taloudellista tehokkuutta.

Uudistusohjelman valmistelussa tunnistetaan hyvinvointialueen kohtaaman rahoitushaasteen mittakaava; niinpä tarkoitus on muuttaa koko hyvinvointialueen palvelurakennetta kevyemmäksi ja tuotantoa tehokkaammaksi – huolehtien samalla riittävistä ja laadukkaista peruspalveluista sekä osaavasta ja hyvinvoivasta henkilöstöstä. Uudistusohjelma on onnistunut, kun hyvinvointialue pystyy huolehtimaan asukkaiden hyvinvoinnista taloudellisesti kestävällä tavalla.

Aluevaltuusto on kokouksessaan 12.12.2023 § 123 päättänyt:

  1. vahvistaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman periaatteet ja päälinjaukset liitteen mukaisesti;   
  2. asettaa uudistusohjelman laskennalliseksi vuosittaiseksi tuottavuustavoitteeksi 2 % toiminnan tehostamisen suhteessa palvelutarpeen kasvuun; 
  3. vahvistaa, että tuottavuustavoite vuodelle 2024 on 16 miljoonaa euroa ja tämä on sisällytetty vuoden 2024 talousarvioon; 
  4. vahvistaa, että tuottavuustavoite taloussuunnitelmavuosille 2024–2026 on 72 miljoonaa euroa; 
  5. vahvistaa, että vuosikymmenen loppuun mennessä tavoitellaan noin 300 miljoonan euron tuottavuustoimia. 
  6. että talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunnan tehtävänä on toimia myös uudistusohjelman ohjausryhmänä ja jatkaa välittömästi uudistusohjelman valmistelun ohjausta ja toimeenpanoa;
  7. että mikäli hyvinvointialueen rahoitusnäkymät heikkenevät edelleen talousarviovuonna 2024/taloussuunnitelmakaudella 2024–2026, uudistusohjelman toimeenpanoa nopeutetaan ja menojen sopeutustavoitteita lisätään.
     

Aluevaltuuston päätöksen jälkeen talousarvio- ja- suunnitelma-neuvottelukunta on kokouksessaan 17.1.2024 merkinnyt tiedoksi tulevaisuusjaostojen tammikuun lopun/helmikuun alun kokousten uudistusohjelma-aineistot (toimialojen luonnokset) ja pyytänyt tulevaisuusjaostoja sekä pelastuslautakuntaa laatimaan kevään 1. kokouksissaan talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunnan kokoukseen 8.2.2024 esityksiä siitä, miten uudistusohjelman periaatteissa päätetty vuosittainen 2 % tuottavuustavoite voitaisiin saavuttaa. Lisäksi neuvottelukunta pyysi tulevaisuusjaostoja ja pelastuslautakuntaa kiinnittämään huomiota hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä hyvinvointialuestrategian mukaisten tavoitteiden edistämiseen.

Hyvinvointialueen toimialakohtaiset tulevaisuusjaostot sekä pelastuslautakunta käsittelivät tammikuun lopussa/helmikuun alussa toimialojen luonnoksia uudistusohjelman toimenpiteiksi ja antoivat evästyksiä työn jatkovalmisteluun. Tämän jälkeen talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunta kuuli kokouksessaan 8.2.2024 katsauksen em. kokouksista ja antoi tulevaisuusjaostoille ja pelastuslautakunnalle evästystä helmi-maaliskuun kokouksia varten seuraavasti: Uudistusohjelman valmisteluun toivotaan konkreettisia euromääräisiä toimenpiteitä ja eriteltynä taloudelliset vaikutukset eri vuosille.

Neuvottelukunnan kokouksen jälkeen tulevaisuusjaostot sekä pelastuslautakunta jatkoivat työskentelyään helmikuun lopun/maaliskuun alun kokouksissaan. Lisäksi aluevaltuusto käsitteli uudistusohjelmaa iltakoulussaan 29.2.2024.

Tulevaisuusjaostojen toisten kokousten jälkeen talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunta käsitteli jokaista toimialaa koskevat uudistustoimenpiteet toimenpidekorteittain neuvottelupäivässään 20.3.2024. Neuvottelukunnan evästyksillä jatkojalostettu versio uudistusohjelmasta eteni aluehallituksen seminaariin 4.-5.4.2024. Aluehallituksen seminaariin laadittiin alustava luonnos uudistusohjelmasta tekstimuotoisena.

Aluehallituksessa käydyn keskustelun pohjalta jatkojalostettu versio koko uudistusohjelmasta käsiteltiin talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunnan kokouksessa 9.4.2024. Talousarvio- ja suunnitelmaneuvottelukunta teki kokouksessaan uudistusohjelmaan muutoksia, jotka on huomioitu liitteenä olevassa ehdotuksessa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelmaksi 2023-2030. Talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunta esittää aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle uudistusohjelman hyväksymistä. Uudistusohjelmassa määritellyt toimenpiteet tuodaan vielä erikseen päätettäväksi hallintosäännön mukaisesti.

Ehdotus

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman 2023-2030 liitteen mukaisesti.

Päätös

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman 2023-2030 liitteen mukaisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

-----------------------------------

Antero Eerola jätti päätökseen Vasemmistoliiton aluehallitusryhmän pöytäkirjalausuman, joka kuului seuraavasti:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alijäämä ja siitä syntyvä säästötarve eivät johdu hyvinvointialueen omista toimista. Niiden syynä ovat valtiovallan taipumattomuus sekä alijäämien ylimääräisen rahoittamisen että niiden kattamisen takarajan suhteen. Taustalla on myös kuntien sosiaali- ja terveysmenojen aiempi, pitkään jatkunut alibudjetointi.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue joutuu näin ollen kehittämään ja toimeenpanemaan säästöjä, jotka aiheutuvat yksinomaan valtiovallasta. Samalla hyvinvointialueen päättäjien velvollisuus on kuitenkin huolehtia siitä, että säästöt aiheuttavat mahdollisimman vähän vaurioita palveluille.

Kun aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 12.12.2023 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman periaatteet ja päälinjaukset, Vasemmistoliitto teki pohjaan seuraavan muutosesityksen:

”Tuottavuustoimenpiteet tehdään turvaten palveluiden laatu ja saatavuus. Tuottavuustavoitteesta voidaan myös joustaa, mikäli se vaarantaa palveluiden laadun ja saatavuuden. Tuottavuustoimenpiteistä raportoidaan säännöllisesti aluehallitukselle ja aluevaltuustolle."

Olemme edelleen samalla kannalla. Katsomme, että tuottavuus- ja säästötavoitteista pitää voida tinkiä, mikäli ne vaarantavat palveluiden laadun ja saatavuuden.

Vasemmistoliitto kannattaa palveluiden uudistamista. Säästötavoitteet eivät kuitenkaan saa merkitä palveluiden heikentämistä.”

Kokouskäsittely

Päätettyään asiasta käydyn keskustelun aluehallituksen puheenjohtaja totesi, että Antero Eerola oli tehnyt kaksi pohjaehdotuksesta poikkeavaa muutosesitystä, jotka kuuluivat seuraavasti:

  1. sivu 28 toisen kappaleen jälkeen lisätään virkkeet: ”Samalla on huolehdittava riittävä palvelu- ja hoiva-asumisen määrä ja laatu. Monelle ikäihmiselle kotona-asuminen ei ole enää mahdollista esimerkiksi muistisairauden ja liikuntarajoitteiden takia.”
  2. sivun 29 ensimmäisen kappaleen jälkeen lisätään virkkeet: ”Digitaalisia palveluita tarjotaan asiakkaille, jotka osaavat ja haluavat niitä käyttää. Erityisesti huomioidaan vanhusväestön tarpeet.”

 

Antero Eerolan muutosesityksiä ei kannatettu, joten ne raukesivat kannattamattomana.

Ehdotus

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman 2023-2030 liitteen mukaisesti.

Päätös

Aluevaltuusto päätti hyväksyä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman 2023-2030 liitteen mukaisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

-----------------------------

Funda Demiri jätti päätökseen Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän pöytäkirjalausuman.

”Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alijäämä ja siitä syntyvä säästötarve eivät johdu hyvinvointialueen omista toimista. Niiden syynä ovat valtiovallan taipumattomuus sekä alijäämien ylimääräisen rahoittamisen että niiden kattamisen takarajan suhteen. Taustalla on myös kuntien sosiaali- ja terveysmenojen aiempi, pitkään jatkunut alibudjetointi.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue joutuu näin ollen kehittämään ja toimeenpanemaan säästöjä, jotka aiheutuvat yksinomaan valtiovallasta. Samalla hyvinvointialueen päättäjien velvollisuus on kuitenkin huolehtia siitä, että säästöt aiheuttavat mahdollisimman vähän vaurioita palveluille.

Kun aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 12.12.2023 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman periaatteet ja päälinjaukset, Vasemmistoliitto teki pohjaan seuraavan muutosesityksen:

”Tuottavuustoimenpiteet tehdään turvaten palveluiden laatu ja saatavuus. Tuottavuustavoitteesta voidaan myös joustaa, mikäli se vaarantaa palveluiden laadun ja saatavuuden. Tuottavuustoimenpiteistä raportoidaan säännöllisesti aluehallitukselle ja aluevaltuustolle."

Olemme edelleen samalla kannalla. Katsomme, että tuottavuus- ja säästötavoitteista pitää voida tinkiä, mikäli ne vaarantavat palveluiden laadun ja saatavuuden.

Vasemmistoliitto kannattaa palveluiden uudistamista. Säästötavoitteet eivät kuitenkaan saa merkitä palveluiden heikentämistä.”

Päätöksenteon jälkeen pidettiin kokoustauko klo 19.19-19.39.

Kokouskäsittely

Aluevaltuutettu Anssi Aura saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 17.20. Varavaltuutettu Markku Weckman saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 17.53. Aluevaltuutettu Anssi Aura poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 18.30 ja varavaltuutettu Antti Seppinen saapui hänen tilalleen.

Päätettyään asiasta käydyn keskustelun aluevaltuuston puheenjohtaja totesi, että Gashaw Bibani oli tehnyt kaksi pohjaehdotuksesta poikkeavaa muutosesitystä, jotka kuuluivat seuraavasti:

  1. sivu 28 toisen kappaleen jälkeen lisätään virkkeet: ”Samalla on huolehdittava riittävä palvelu- ja hoiva-asumisen määrä ja laatu. Monelle ikäihmiselle kotona-asuminen ei ole enää mahdollista esimerkiksi muistisairauden ja liikuntarajoitteiden takia.”
  2. sivun 29 ensimmäisen kappaleen jälkeen lisätään virkkeet: ”Digitaalisia palveluita tarjotaan asiakkaille, jotka osaavat ja haluavat niitä käyttää. Erityisesti huomioidaan vanhusväestön tarpeet.”
     

Funda Demiri kannatti Gashaw Bibanin muutosesityksiä. Koska oli tehty kaksi pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettua muutosesitystä, totesi aluevaltuuston puheenjohtaja tarpeen äänestää asiassa. Puheenjohtaja ehdotti äänestysten suorittamista sähköisellä äänestysjärjestelmällä, minkä aluevaltuusto hyväksyi äänestystavaksi.

Äänestys 1

Ensin suoritettiin äänestys pohjaehdotuksen ja Gashaw Bibanin 1. muutosesityksen (sivu 28 toisen kappaleen jälkeen lisätään virkkeet: ”Samalla on huolehdittava riittävä palvelu- ja hoiva-asumisen määrä ja laatu. Monelle ikäihmiselle kotona-asuminen ei ole enää mahdollista esimerkiksi muistisairauden ja liikuntarajoitteiden takia.”) välillä. JAA merkitsi pohjaehdotuksen kannattamista ja EI Gashaw Bibanin muutosesityksen kannattamista. JAA äänesti 62 aluevaltuutettua ja EI äänesti 7 aluevaltuutettua, joten aluevaltuusto hyväksyi pohjaehdotuksen äänin 62-7.

Äänestysluettelo:

  • JAA: Jouko Jääskeläinen, Säde Tahvanainen, Olga Gilbert, Hanna Holmberg-Soto, Suvi Karhu, Ulla Kaukola, Janne Hartikainen, Nina Korventaival, Satu Ek, Soile Eriksson, Oskari Iivarinen, Markku Pyykkölä, Sakari Rokkanen, Tiina Tuomela, Kai-Ari Lundell, Sari Linnansalmi, Patrik Karlsson, Marja Suomela, Lauri Kaira, Heli Hakala, Timo Laaninen, Tanja Aidanjuuri, Laura Tulikorpi, Sirkka-Liisa Kähärä, Teemu Purojärvi, Maarit Raja-Aho, Mika Kasonen, Sirpa Peura, Sami Kanerva, Antti Seppinen, Anne Karjalainen, Pirjo Luokkala, Pirkko Letto, Tarja Eklund, Reija Friman, Otto Aalto, Marja Ahava, Riitta Särkelä, Matilda Stirkkinen, Jari Sainio, Marjo Vacker, Sirpa Siru Kauppinen, Vaula Norrena, Nina Nummela, Tia Seppänen, Tuire Kaimio, Ida Tamminen, Eve Rämö, Markku Weckman, Susanna Kaiju, Anitta Orpana, Inna Kallioinen, Paula Lehmuskallio, Jouko Lindtman, Hanna Valtanen, Terhi Enjala, Sari Viinikainen, Kimmo Kiljunen, Sini Syrjäläinen, Ulla-Maija Kopra, Mika Niikko, Otso Kivimäki
  • EI: Funda Demiri, Jussi Saramo, Antero Eerola, Tiina Keskimäki, Gashaw Kaisa Bibani, Minttu Sillanpää, Heli Karhu


Äänestys 2

Tämän jälkeen suoritettiin äänestys pohjaehdotuksen ja Gashaw Bibanin 2. muutosesityksen (sivun 29 ensimmäisen kappaleen jälkeen lisätään virkkeet: ”Digitaalisia palveluita tarjotaan asiakkaille, jotka osaavat ja haluavat niitä käyttää. Erityisesti huomioidaan vanhusväestön tarpeet.”) välillä. JAA merkitsi pohjaehdotuksen kannattamista ja EI Gashaw Bibanin muutosesityksen kannattamista. JAA äänesti 61 aluevaltuutettua ja EI äänesti 8 aluevaltuutettua, joten aluevaltuusto hyväksyi pohjaehdotuksen äänin 61-8.

Äänestysluettelo:

  • JAA: Marja Ahava, Reija Friman, Suvi Karhu, Olga Gilbert, Patrik Karlsson, Teemu Purojärvi, Sakari Rokkanen, Soile Eriksson, Janne Hartikainen, Timo Laaninen, Kai-Ari Lundell, Anne Karjalainen, Otso Kivimäki, Satu Ek, Eve Rämö, Otto Aalto, Markku Pyykkölä, Tuire Kaimio, Pirkko Letto, Vaula Norrena, Sirpa Peura, Tanja Aidanjuuri, Laura Tulikorpi, Matilda Stirkkinen, Marja Suomela, Tia Seppänen, Sirkka-Liisa Kähärä, Jouko Jääskeläinen, Tiina Tuomela, Nina Korventaival, Sami Kanerva, Jari Sainio, Paula Lehmuskallio, Antti Seppinen, Säde Tahvanainen, Hanna Valtanen, Sari Linnansalmi, Tarja Eklund, Terhi Enjala, Hanna Holmberg-Soto, Riitta Särkelä, Maarit Raja-Aho, Lauri Kaira, Heli Hakala, Ulla Kaukola, Inna Kallioinen, Mika Kasonen, Sari Viinikainen, Pirjo Luokkala, Ida Tamminen, Oskari Iivarinen, Marjo Vacker, Sini Syrjäläinen, Ulla-Maija Kopra, Susanna Kaiju, Nina Nummela, Sirpa Siru Kauppinen, Mika Niikko, Anitta Orpana, Markku Weckman, Jouko Lindtman
  • EI: Funda Demiri, Tiina Keskimäki, Gashaw Kaisa Bibani, Jussi Saramo, Kimmo Kiljunen, Antero Eerola, Heli Karhu, Minttu Sillanpää