Perustelut
Asian valmistelija: terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko
Aluevaltuuston kokouksessa 4.3.2024 § 16 jätettiin Tiina Keskimäen valtuustoaloite "Kriisiryhmän perustaminen ja hoitopolun kehittäminen koronarokotehaitoista kärsiville". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 1 aluevaltuutettu. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on herättävä ja reagoitava tilanteeseen, joka koskee koko Suomea. Eurostatin tilastot ovat hälyttäviä, ja marraskuussa 2023 Suomi kantoi Euroopan korkeimman ylikuolleisuuden taakan 40 % ylikuolleisuudella.
Tätä poikkeuksellisen korkeaa ylikuolleisuutta ei voi selittää pelkästään väestön ikääntymisellä. Vaikka vanhusväestö on kärsinyt eniten, selitys ikääntymisellä ei yksin riitä. THL:n mainitsema korona ei myöskään ole täysin perusteltu syy ylikuolleisuudelle, kun otetaan huomioon, että valtioneuvosto poisti COVID-19-taudin yleisvaarallisten tartuntatautien listalta jo kesällä 2023.
Uusimmat lääketieteelliset tutkimukset osoittavat, että mRNA-injektiot koronaa vastaan voivat aiheuttaa laajaa ja vakavaa haittaa, mukaan lukien sydän- ja verisuonisairauksia sekä odottamattomia äkkikuolemia. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on otettava tämä vakavasti ja perustettava kriisiryhmä selvittämään alueen tilannetta.
Kriisiryhmän tehtäviin tulee kuulua tilastotiedon kerääminen mRNA-injektioiden vaikutuksista alueen ylikuolleisuuteen ja ylisairastavuuteen. Hoitopolun laatiminen rokotehaitoista kärsiville asukkaille on elintärkeää. On ymmärrettävä, että ylikuolleisuus on suurinta iäkkäiden keskuudessa, jotka ovat saaneet eniten koronarokotteita.
Kriisiryhmässä on oltava edustusta hyvinvointialueen terveydenhuoltoalan ammattilaisista, virkamiesjohdosta ja myös luottamushenkilöistä. Hyvinvointialueen on saatava kriisiryhmä nopeasti kokoon, sillä tilanne vaatii ripeitä toimia.
Viimeisimpien lääketieteellisten tutkimusten paljastama mRNA-injektioiden kontaminaatio bakteeriplasmidien DNA:lla ja niiden vaikutukset ihmisen genomiin ovat ennennäkemättömiä ja vaativat valmistautumista terveydenhoitojärjestelmältä. Mm. aggressiivisten syöpien lisääntymistä on maailmalla havaittu, mikä saattaa liittyä solujen toiminnan vakavaan häiriintymiseen bakteeri-DNA:n sekvenssien liittyessä osaksi ihmisen solujen genomia. Tällaiset vakavat sairaudet saattavat nostaa terveydenhuollon kuormitusta voimakkaasti lähivuosina. Hoitotarpeen nousua voi kriisiryhmässä arvioida ja varautua tarvittaessa lisäresursseilla.
Nyt on aika tunnustaa tilanteen vakavuus ja tehdä kaikki mahdollinen niiden ihmisten auttamiseksi, jotka kärsivät rokotehaitoista. Tämä vaatii rohkeutta ja nopeita toimia hyvinvointialueelta. "
Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.3.2024 § 54 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 4.9.2024 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Ylikuolleisuus/ kuolinsyy tilastot
Tilastokeskuksen ja EU:n Eurostatin mukaan Suomessa oli merkittävää ylikuolleisuutta marraskuussa 2023. Tilastokeskuksen sivuilta ei vielä ole saatavissa tarkempia aluekohtaisia kuolemansyy tilastoja vuodelta 2023. THL:n tilastojen mukaan Suomessa oli marraskuussa 2023 koronainfektion esiintyvyydessä selkeä kasvu ja myös koronakuolleisuus lisääntyi merkittävästi. THL:n arvion mukaan marraskuun 2023 ylikuolleisuutta esiintyi erityisesti iäkkäässä, 70 vuotta täyttäneessä väestössä. Selittävänä tekijänä on ikärakenteen muutos eli iäkkäiden määrä on kasvanut. Epidemiahuipun tasaannuttua ylikuolleisuus myös tasaantui. Marraskuun 2023 ylikuolleisuuden voidaan siis arvioida johtuvan koronainfektiosta.
THL: Koronatapaukset, sairaalahoidon tilanne ja kuolemat
Eurostat: Mortality statistics
Tilastokeskus: kuolleet, kuolemansyyt
THL: kuolleisuus marraskuussa 2023
mRNA rokotteen toimintamekanismi
mRNA rokotteet pohjautuvat teknologiaan, jota on kehitetty 1990-luvulta lähtien. mRNA-rokotteet sisältävät geneettistä tietoa, mRNA:ta eli lähetti-RNA:ta, joka saa pistoskohdan lihassolut tuottamaan haluttua vaikuttavaa ainetta. Koronarokotteissa tämä vaikuttava aine on koronaviruksen piikkiproteiini. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän piikkiproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Rokote opettaa torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus myöhemmin pääsee elimistöön. Rokotuksen jälkeen syntyneet proteiinit ja mRNA tuhoutuvat ja häviävät elimistöstä muutamassa päivässä. Rokotteen sisältämä mRNA ei pysty liittymään rokotetun henkilön solujen perimään eli DNA:han. RNA:n ja DNA:n rakenteet ovat hyvin erilaisia. mRNA –rokoteella ei siis voida muokata ihmisen perimää.
THL: koronarokotteiden kehittäminen
Eurooppa- neuvosto infograaffi: Miten mRNA-rokotteet suojaavat koronavirukselta
Rokotteiden haitat ja mRNA rokotteiden haitat
Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Niitä kuitenkin esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista. Tavallisimpia rokotusten jälkeen ilmeneviä haittoja ovat lievät ohimenevät pistosalueeseen liittyvät paikallisoireet tai lievät ohimenevät yleisoireet. Vakavat haitat ovat hyvin harvinaisia.
Rokotteiden turvallisuuden seuranta on tarkkaan säädeltyä. Suomessa rokotteiden myyntiluvista, turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Turvallisuusseurannassa ja haittavaikutusten arvioinnissa tehdään kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyöhön osallistuvat viranomaiset, rokotteen myyntiluvan haltijat ja kansalliset ja kansainväliset asiantuntijaorganisaatiot. Haittavaikutusten havaitsemiseen ja raportointiin osallistuvat myös lääkärit, rokottajat, apteekkihenkilöstä ja rokotetut ihmiset.
Koronarokotuksista on tehty runsaasti haittavaikutusilmoituksia Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimeaan, selvästi enemmän mRNA rokotteista (Cominarty, Spikevax) kuin adenovirusvektorirokotteista (Vaxzervria/ AstraZeneca tai Jcovden/ Jansen). Tämä johtunee siitä että, mRNA rokotteita on myös annettu selvästi enemmän kuin adenovirusvektorirokotteita, joiden käyttö lopetettiin Suomessa marraskuussa 2021. Koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksista noin 80 % on kuluttajien/rokotettujen tekemiä ilmoituksia, loput terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä ilmoituksia. mRNA rokotteiden haittavaikutusilmoituksista suurin osa on ei-vakavia haittavaikutuksia ja yleisoireet ja paikallisreaktiot ovat yleisimpiä haittavaikutuksia.
Sydän- ja verisuoniperäisiä haittavaikutuksista eniten on ilmoituksia rytmihäiriöistä, lisälyönneistä ja eteisvärinästä- ja lepatuksesta. Näistä haittavaikutuksista suurin osa on ollut ei- vakavia. Sydänlihastulehduksia on ilmoitettu jonkin verran ja tämä haittavaikutus on ollut kuvattuna myös rokotteiden valmisteyhteenvedossa. THL seuraa koronarokotuksiin liittyvää sydänlihastulehduksen esiintyvyyttä: sydänlihastulehduksia on esiintynyt myös Suomessa alle 30-vuotiailla miehillä ja pojilla jonkin verran enemmän rokottamattomiin verrattuna. Tapausmäärät ovat kuitenkin pieniä suhteessa rokotettujen määrään ja ovat olleet oireiltaan lieviä. Myös koronatauti lisää sydänlihastulehduksen riskiä ja on suunnilleen samaa luokkaa rokotusten saaneiden kanssa.
Haittavaikutusrekisterissä ei ole ilmoituksia odottamattomista äkkikuolemista. Joitakin haittavaikutusilmoituksia on tehty hyvän- ja pahanlaatuisista kasvaimista mRNA rokotteisiin liittyen mutta näiden osuus kaikista tehdyistä ilmoituksista on 0.2 %.
Sosiaalisen median alustoilla kiertää laajalti erilaista informaatiota koronaan ja koronarokotuksiin liittyen. Tunnustetuissa, arvostetuissa ja vertaisarvioiduissa lääketieteellisissä julkaisuissa ei kuitenkaan ole julkaistu tutkimuksia, jotka vahvistaisivat väitteitä mRNA rokotteiden aiheuttaneen tai olleen osallisina sydän- ja verisuonisairauksien tai äkkikuolemien lisääntymisiin tai syöpien lisääntymisiin. Näitä väitteitä ei myöskään tue eri maiden kuolleisuustilastot. Lääketieteellisissä julkaisuissa ei myöskään ole ollut artikkeleita siitä, että koronarokotteet sisältäisivät bakteeriplasmidien DNA:ta. Sosiaalisen median alustoilla kiertävissä keskusteluissa ei myöskään ole kyetty kuvaamaan kuinka mahdollisesti rokotteessa oleva DNA pystyisi tunkeutumaan solujen genomeihin aiheuttaen mutaation syöpää aiheuttavissa geeneissä.
THL: Rokotusten haittavaikutuksista
Fimea: Kooste koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksista
THL: Sydänlihastulehdukset koronrokotusten jälkeen Suomessa
AFP (Agence France-Presse): False claims on harmful DNA in Covid-19 vaccinates
AFP: Harhaan johtavista väitteistä koronarokotuksista sosiaalisessa mediassa
Uusien ilmiöiden seuranta ja erillinen varautuminen
Korona-viruksen aiheuttamaa tautia, korona-rokotuksia ja rokotuksiin liittyviä haittavaikutuksia seurataan ja arvioidaan aktiivisesti terveydenhuollon toimialalla ja terveydenhuollossa on varauduttu tarvittaessa tilanteen muuttuessa reagoimaan nopeasti mahdollisiin muuttuneisiin tarpeisiin.
Terveydenhuollon palvelujen toimiala ei puolla erillisen kriisiryhmän perustamista.
_________________
Hallintosäännön 134 §:n mukaan aluehallituksen on valmisteltava vastaus aloitteeseen, jossa on vähintään 15 valtuutetun allekirjoitus, viimeistään puolen vuoden kuluessa sen jättämisestä ja se on annettava aluevaltuustolle tiedoksi. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 1 aluevaltuutettu, minkä johdosta valtuustoaloitteen vastaus ei etene aluevaltuuston käsiteltäväksi.