Perustelut
Asian valmistelijat: lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen, vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen, terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko sekä aikuissosiaalityön ja vammaisten palvelujen toimialajohtaja Kirsi Leväpelto
Aluevaltuuston kokouksessa 19.4.2022 § 44 jätettiin KD aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite koskien pysyvien hoito- ja palvelusuhteiden kehittämiseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 28 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
“Valtuustoaloite koskien pysyvien hoito- ja palvelusuhteiden kehittämistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
"Pysyvät hoito- ja palvelusuhteet sote-alalla ovat konkreettinen keino tuottaa säästöjä ja varmistaa palvelujen laatu. Kun lääkäri/sosiaalityöntekijä/kotihoidon työntekijä jne. tuntee asiakkaansa, hän hahmottaa kokonaistilanteen selkeästi.
Kotihoidossa ja muissa sosiaalipalveluissa on jatkuvuuteen panostettava. Jos ikääntyvän luona käy kuukauden aikana kymmeniä eri toimijoita, ei voida puhua hyvästä hoivasta. Pysyvät asiakassuhteet mahdollistavat toimintakyvyn muutosten seuraamisen ja näin voidaan vähentää esimerkiksi kaatumisista johtuvaa tarpeetonta kärsimystä ja kustannusten kasvua.
Asiakkaat myös usein kertovat avoimemmin vaivoistaan ja elintavoistaan tutulle kuin vaihtuville lääkäreille. Tutun lääkärin ohjeita noudatetaan paremmin ja asiakkaat ottavat vastuuta omasta terveydestään. Tutun lääkärin kanssa voi hoitaa asioita turvallisesti myös puhelimitse tai videon välityksellä.
Asiakkaat myös arvostavat pysyvää hoito- ja palvelusuhdetta. Viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvuus vastaanotoilla on kuitenkin vähentynyt. Asiakkaiden turvattomuus on lisääntynyt ja tämä synnyttää tarvetta lisäkäynteihin. Vastuu ja hoidon seuranta ovat vaarassa pirstoutua. Kuka on vastuussa hoidosta, jos lääkärit vaihtuvat tiuhaan?
Terveyskustannuksista 80 % kertyy paljon palveluja tarvitsevista. Erityisesti heille pysyvä hoito- ja palvelusuhde on äärimmäisen tärkeä. Se voidaan toteuttaa joko aluevastuu-, omalääkäri- tai perhelääkärimallilla. On myös tärkeää muodostaa hoidossa mukana olevien ammattilaisten tiimimalli.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaa-Kerava hyvinvointialueella lähdetään kehittämään pysyviin hoito- ja palvelusuhteisiin perustuvia malleja sekä terveydenhuollossa että sosiaalipalveluissa ja niiden kehittämiseen varataan riittävät resurssit."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 18.5.2022 § 87 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähetti sen edelleen terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan, lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan, vanhusten palvelujen toimialajohtajan sekä aikuissosiaalityön ja vammaisten palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi, ja että vastaus valmistellaan siinä kohtaa, kun toimialajohtajat ovat aloittaneet työssään.
Aloite on jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa 6 kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Terveydenhuollon palvelujen toimiala (Toimialajohtaja Kati Liukko)
Hoidon jatkuvuus on asia, jonka hyödyt ovat kiistattomat. Vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee, sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi, terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee. Hoitotakuulain kiristyessä hoidon saatavuus kuitenkin korostuu keskusteluissa. On huomioitava, että saatavuus ja jatkuvuus eivät ole erillisiä asioita, eikä niitä voi tai kannata kehittää erillisinä asioina. Parantunut jatkuvuus parantaa saatavuutta ja parantunut saatavuus helpottaa jatkuvuuden toteuttamista.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on suunniteltu vuoden 2023 alusta lähtien uuden STM:n Omalääkäri 2.0- selvityksen mukaiseen tiimimalliin siirtymistä. Mallin pilotointi aloitetaan Keravan ja Kivistön terveysasemilla syksyllä 2023. Pilotointien pohjalta malli laajennetaan kaikille hyvinvointialueen terveysasemille loppuvuodesta 2023 – vuonna 2024.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimiala (Toimialajohtaja Hanna Mikkonen)
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimialalla pidetään tärkeänä pysyviä hoito -ja asiakassuhteita. Pysyvät suhteet edistävät luottamuksellisuutta ja auttavat asiakkaita mm. ottamaan esiin huolia.
Palvelukykyyn vaikuttavat kuitenkin henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet, jotka näkyvät erityisesti sosiaalityöntekijöiden, psykologien ja lääkäreiden saatavuudessa. Toimintasuunnitelmissa palvelualueet ovatkin nostaneet tavoitteisiin henkilöstön saatavuuden, pitovoiman ja työhyvinvoinnin vahvistamisen.
Toimialalle on laadittu vuonna 2022 asiakkaaksi tulon prosessikuvaukset, jotka pitävät sisällään niin neuvonnan kuin asiakasohjauksenkin vaiheet. Lisäksi toimialat ovat tehneet jokaisesta palvelustaan palvelukuvaukset. Molemmat toimenpiteet parantavat palveluihin hakeutumisen selkeyttä ja palveluvalikoiman läpinäkyvyyttä. Sujuvilla hoito- ja asiakaspoluilla edistetään myös asiakaslähtöisyyttä ja hoito- ja asiakassuhteen pysyvyyttä.
Vanhusten palvelujen toimiala (Toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen)
Vanhusten palveluissa pysyvät hoito- ja palvelusuhteet huomioidaan koko asiakaspolun ajan. Yhtenäisellä asiakkaaksi tulon prosessilla ja selkeillä tehtävien vastuukuvauksilla varmistetaan palvelupolun sujuvuutta sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Asiakasohjauksen palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan aina asiakkaan kokonaistilanne sekä tarvittavien palvelujen kokonaisuus ja sen mukaisesti nimetään tarvittaessa omatyöntekijä sosiaalihuoltolain 4 §:n ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 17 §:n mukaisesti.
Asiakasohjauksesta omatyöntekijä nimetään kaikille omaishoitoperheille sekä erityistä tukea tarvitseville asiakkaille. Lisäksi kotona asuville muistiperheille, joilla ei ole kotihoidon palvelua nimetään omatyöntekijä asiakasohjauksesta. Kotihoidon, yhteisöllisen asumisen ja hoiva-asumisen asiakkaille nimetään aina palvelusta vastuuhoitaja, joka huolehtii asiakkaan palvelukokonaisuuden toteutumisesta, huolehtii hoito- ja palvelusuunnitelman ajantasaisuudesta sekä hoidon jatkuvuudesta. Vastuuhoitajan nimeäminen edellytetään kotihoidon sekä asumisen palvelukuvauksissa ja sillä varmistetaan asian toteutuminen sekä omassa, että ostopalveluna tuotettavissa palveluissa yhdenvertaisesti.
Henkilöstön vaihtuvuuteen ja saatavuuden haasteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota toimialan toimintasuunnitelmassa ja tätä parantaviin toimiin on ryhdytty yhdessä hyvinvointialueen henkilöstöpalvelujen kanssa.
Hoiva-asumisessa on siirrytty hybriditaloissa kotihoivamallin mukaiseen toimintaan. Kotihoivamallissa asiakkaan ei tarvitse muuttaa hänen palveluntarpeensa muuttuessa. Toimintatapa mahdollistaa asiakkaiden palvelutarpeeseen vastaamisen niin, että palvelut liikkuvat asiakkaan sijasta. Yhteisöllisestä asumisesta siirtyminen tehostettuun asumispalveluun helpottuu ja asiakkaan siirrot toiseen yksikköön vähenevät.
Aikuissosiaalityön ja vammaisten palvelujen toimiala (Toimialajohtaja Kirsi Leväpelto)
Aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialan toimintasuunnitelmassa on korostettu sujuvaa asiakasohjausta, jossa palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä hyödynnetään asiakkaiden osallisuutta tukevia toimintatapoja, kuten asiakasraatitoimintaa ja asiakaspalautteita. Lisäksi henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään mahdollistamalla vuoropuhelu johdon/esihenkilöstön kanssa sekä huomioimalla henkilöstön ideat uudistamistyössä. Aikuissosiaalityössä on käytössä omatyöntekijä, joka voi hyödyntää tarvittaessa moniammatillista yhteistyöverkostoa palvelutarpeen arvioinnissa ja tukipalveluiden suunnittelussa. Henkilöstön jaksamiseen ja pysyvyyteen on haluttu panostaa luomalla oma mentorointimalli uuden työntekijän perehdytykseen.
Vammaispalveluissa pysyvät hoito- ja palvelusuhteet on jo varmistettu asiakkaaksi saapumisen prosessissa, jossa asiakkaalle nimetään ikäkausitiimistä omatyöntekijä. Omatyöntekijä kulkee asiakkaan mukana palveluntarpeen alkuarvioinnissa ja palvelutarpeiden muutostilanteissa varmistaen palveluiden jatkuvuuden eri nivelvaiheissa. Asiakkaan siirtyessä palveluiden piiriin, nimetään asiakkaalle omatyöntekijä. Jos palvelun aikana palveluntarpeeseen tulee muutosta, omatyöntekijä on yhteydessä asiakasohjauksen työntekijään. Asukassijoitukset pyritään tekemään niin, ettei asukkaan tarvitse muuttaa kodistaan pois, vaikka terveyden tilanne muuttuisi. Pyrimme sitouttamaan henkilöstöä niin, että muutokset henkilöstössä olisi mahdollisimman vähäiset.
Vammaispalveluiden palvelualueella on alkuvuoden aikana erityisesti kiinnitetty palveluprosessien sujuvuuteen yhteistyöllä asiakasohjauksen, palveluiden järjestämisen ja palvelutuotannon välillä. Tavoitteena on ollut ehkäistä katkoksia palveluissa ja nopeuttaa palveluiden toteutumista. Näillä toimenpiteillä on saavutettu hyviä tuloksia henkilöstön pysyvyydessä.