Perustelut
Asian valmistelija: vt. hallintojohtaja Riikka Liljeroos
Aluevaltuuston kokouksessa 20.12.2022 § 144 jätettiin Tiina Keskimäen valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee edistää hallinnon avoimuutta järjestämällä koulutusta luottamushenkilöille ja viranhaltijoille julkisuuslain velvoitteista". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 14 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee edistää hallinnon avoimuutta järjestämällä koulutusta luottamushenkilöille ja viranhaltijoille julkisuuslain velvoitteista
Nykyinen vuonna 1999 voimaan tullut laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta korvasi aiemman lain yleisten asiakirjain julkisuudesta 83/1951. Uusimisen tavoitteena on ollut oikeusvarmuuden turvaaminen sekä viranomaistoiminnan ennakointi valmisteluaineistoja avaamalla ja läpinäkyvyyttä parantamalla. Lisäksi lain tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia valvoa julkisen vallan ja varojen käyttöä ja estää jo ennakolta viranomaisten epäasiallista toimintaa. Tavoitteena on saada viranomaisen tuottama ja hallitsema tieto osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa.
Lain tulkinnan kohteena on viranomaisen hallussa oleva erimuotoinen tietoaineisto riippumatta sen tallennusmuodosta. Julkisuuslaki sisältää myös viranomaisen velvoitteet tiedottaa ja neuvoa tiedonpyytäjiä erityisesti keskeneräisissä ja yleisesti merkittävissä asioissa, joista ei ole (vielä) olemassa tallennettua tietoa. Lisäksi viranomaisten on tuotettava aktiivisesti tietoa myös salassa pidettävistä asioista ja viranomaiset voivat rakentaa tietoaineistoja erillisestä pyynnöstä, esimerkiksi rekisteritietojensa pohjalta. Toisaalta lakiin sisältyy myös vaitiolovelvollisuus tietyissä asioissa.
Julkisuuslain mukaan julkisuus on ensisijaista ja salassapito poikkeuksellista. Viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, ellei julkisuutta ole erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.
Julkisuuslain tarkoituksena on korostaa ja toteuttaa julkisuusperiaatetta (JulkL 1 § ja 2 §) viranomaisten toiminnassa. Tällä on kolmitahoista merkitystä:
- Kansalaisilla on viranomaistoiminnan asianosaisina mahdollisuus saada oman oikeusturvansa kannalta itseä koskevaa tietoa viranomaisten ratkaisuista.
- Journalisteilla on yleisen tiedonsaannin pohjalta mahdollisuus valvoa ja arvioida omassa työssään julkisuuden kautta viranomaisten toimintoja.
- Julkisuusperiaatteella on merkitystä myös viranomaisille itselleen oman uskottavuuden ja luotettavuuden säilyttämiseksi ja tätä kautta kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella luottamushenkilöille ja viranhaltijoille järjestetään koulutusta julkisuuslain velvoitteista ja avoimen hallinnon periaatteista.
Aluehallitus päätti kokouksessaan 17.1.2023 § 14 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen hallintojohtajan valmisteltavaksi 20.6.2023 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Perustuslain 12.2 §:n mukaan viranomaisen asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta säädetään tavallisen lain tasolla julkisuuslaissa. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.
Hyvinvointialueen toiminnan avoimuutta säätelevät julkisuus- ja tietosuojalainsäädäntö. Julkisuuslaki (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999) koskee erityisesti asiakirjatietoja ja niiden käsittelyä. EU:n tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa säädetään henkilötietojen ja -rekistereiden käsittelystä. Julkisuuslain taustalla on perustuslaissa turvattu julkisuusperiaate. Julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisen asiakirjat ovat viimeistään valmistuttuaan julkisia, paitsi lain nojalla salassa pidettävät asiakirjat. Julkisuusperiaatteen mukaan jokainen voi saada tietoja julkisista asiakirjoista. Julkisuuslaissa täsmennetään lisäksi, miltä osin viranomaisen asiakirjat ovat salaisia. Salaisista asiakirjoista sivullinen ei saa tietoja ilman lupaa tai valtuutusta.
Mikäli asiakirja ei vielä ole julkinen, tiedonsaanti siitä on viranomaisen harkinnassa. Viranomaisen tulee toimia julkisuusmyönteisesti. Tiedon saamista ei tällaisistakaan asiakirjoista saa rajoittaa ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista. Lähtökohtaisesti tulisi siis suhtautua myönteisesti harkinnanvaraiseen julkisuuteen ja tiedon pyytäjiä tulee kohdella tasapuolisesti.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tunteminen sekä avoimen hallinnon periaatteiden ja toimintamallien tunteminen on tarpeellinen tietopohja hyvinvointialueen luottamushenkilöille. Näistä osa-alueista onkin jo aiemmin pidetty koulutusta osana hyvinvointialueen luottamushenkilöiden koulutuksia, mm.
- Hallintokoulutus aluevaltuutetuille 9.2.2022
- Hallintokoulutus lautakunnille ja jaostoille 2.5.2022 ja 11.5.2022
- Puheenjohtajakoulutus 11.8.2022
Aluevaltuuston kokouksessa 20.12.2022 § 144 jätetyn valtuustoaloitteen johdosta aluevaltuustolle on järjestetty 27.4.2023 koulutus ”Avointa, hyvää hallintoa” – koulutus julkisuuslaista ja avoimesta hallinnosta aluevaltuustolle. Koulutuksen aineisto on oheismateriaalina. Tarkoituksena on lisäksi myöhemmin vuoden 2023 aikana järjestää aluevaltuustolle jatkokoulutusta asian tiimoilta. Lisäksi hyvinvointialueen työntekijöille ja viranhaltijoille on järjestetty ja järjestetään vastaavaa koulutusta osana hallinnon toteuttamia yleishallinnon ja asianhallinnan koulutuksia.
Ehdotus
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ilman keskustelua.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.