Perustelut
Asian valmistelija: aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Kirsi Leväpelto
Aluevaltuuston kokouksessa 22.11.2022 § 98 jätettiin Pia Lohikosken valtuustoaloite "Laaditaan asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä ohjelma Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 19 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Laaditaan asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä ohjelma Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Asunnottomuuden poistamiseen tarvitaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä yhteistyötä. Tärkeintä on varmistaa, että asunnottomat ja heidän palvelunsa eivät sote- uudistuksen myötä tipahda hyvinvointialueen ja kuntien väliin. Erityisesti pitkään asunnottomuudesta kärsineet tarvitsevat aktiivista tukea muiden elämän haasteiden ratkaisemiseen ja asumisen onnistumisen varmistamiseen. Tämän mahdollistaminen vaatii yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle laaditaan asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä ohjelma."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 § 285 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen aikuissosiaalityön ja vammaisten palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi.
Aloite on jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa 6 kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena oli vähentää asunnottomuus vuoteen 2023 mennessä ja puolittaa vuoteen 2027 mennessä. Vaikka koko Suomen asunnottomien kokonaismäärä väheni vuodesta 2021 vuoteen 2022, eivät Vantaan ja Keravan osalta luvut ole olleet samansuuntaisia. Vantaan alueella asunnottomia oli vuonna 2022 yhteensä 291 henkilöä, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 34 henkilöä. Asunnottomien kokonaismäärä nousi 72 henkilöllä vuodesta 2021, mutta toisaalta pitkäaikaisasunnottomien määrä laski 42 henkilöllä. Keravalla asunnottomia oli vuonna 2022 yhteensä 32 henkilöä, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 7 henkilöä. Keravan asunnottomien kokonaismäärä nousi 6 henkilöllä vuodesta 2021, kun taas pitkäaikaisasunnottomien määrä laski 9 henkilöllä.
Pitkittyneen asunnottomuuden taustalla on usein monia tekijöitä, kuten velka-, päihde- tai mielenterveysongelmia. Lisäksi asunnottomuuteen voi vaikuttaa myös tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuus ja sopivien tukipalvelujen puuttuminen. Asunnottomuus tulkitaan pitkäaikaiseksi, kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana. Pitkäaikaisasunnottomuudessa korostuvat avun ja hoidon tarve.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asunnottomuusuhan alla olevat ja asunnottomat henkilöt voivat saada sosiaalityön palveluita aikuissosiaalityöstä tai nuorten sosiaalipalveluista. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen keinoin voidaan tehostetusti vahvistaa asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä, torjua syrjäytymistä ja edistää osallisuutta. Mikäli asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtävässä sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelutarpeen arvioinnissa on todettu asiakkaalla erityisestä syystä tuen tarvetta asumisessa, elämänhallinnassa tai asumisensa järjestämisessä eikä sosiaalityön peruspalvelut riitä, voidaan asiakas ohjata tehostetun tuen saamiseksi asumisen erityissosiaalipalveluihin.
Asumispalvelut on tarkoitettu asunnottomille henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut ja jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen, itsenäiseen asumiseen siirtymisessä tai henkilö tarvitsee ympärivuorokautista huolenpitoa. Asumispalveluiden palveluvalikoimaan kuuluvat asumispäivystys, yhteisöllinen asuminen, lyhytaikainen arvioiva asuminen, tuettu asuminen, ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä matalan kynnyksen avoin olohuone -toiminta. Palveluiden kohderyhmänä ovat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat tai muut vastaavia palveluita tarvitsevat henkilöt. Asumispalveluiden toimintaa ohjaavana periaatteena on asunto ensin periaate sekä toipumisorientoitunut työote.
Peruspalveluiden lisäksi asunnottomien tilannetta on parannettu myös Asunnottomuuden ehkäisyhankkeen kautta, joka on toiminut Vantaan alueella vuosina 2020-2022 sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vuoden 2022-2023 aikana. Asunnottomuuden ehkäisyhanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama. Asunnottomuuden ehkäisyhankeen kohderyhmänä ovat asunnottomat ja asunnottomuusuhan alla olevat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaat, jotka eivät ole palveluiden piirissä sekä heidän parissaan työskentelevät ammattilaiset. Hankkeessa kehitetään palveluja heikoimmassa asemassa ja monialaisen tuen tarpeessa oleville asunnottomille. Hankkeessa työskentelee kaksi tiimiä: jalkautuvan työn tiimi ja kehittäjätiimi.
Jalkautuvan työn tiimi kehittää moniammatillista jalkautuvaa työskentelytapaa, jossa yhdistyvät sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen sekä kokemusasiantuntijuus. Tiimi tekee etsivää työtä kohderyhmän parissa sekä antaa moniammatillista palveluohjausta ja neuvontaa. Tavoitteena on saattaa asiakkaat varmistetusti tarvittavien palveluiden piiriin ja tukea asumistilanteen ratkaisuissa. Kehittäjätiimi kehittää asumisneuvontaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) asumisneuvonta-avustuksen kriteereihin perustuen. Asumisneuvonta on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen asukkaille, jotka kaipaavat neuvontaa ja ohjausta asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvonta on kertaluonteista sekä lyhytkestoista palvelua. Asumisneuvonnassa asiakasta auttaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja Kelan työntekijä. Asiakas ohjataan tarvittaessa muihin palveluihin esim. sosiaalityöhön tai jalkautuvan tiimin asiakkaaksi. Vuoden 2023 aikana on tarkoitus luoda konsultaatiokanavia terveydenhuollon ja kolmannen sektorin välille sekä aloittaa talousneuvola asumisneuvonnan yhteydessä. Asunnottomuuden ehkäisyhanke on lisäksi koonnut asunnottomuustyötä tekevien verkoston, jonka tavoitteena on toimia julkisen ja kolmannen sektorin yhteisenä tiedonvälityksen ja kehittämistyön alustana. Verkostossa oli vuonna 2022 n. 60 jäsentä.
Asunnottomuuden ehkäisyhanke tulee päättymään vuoden 2023 lopussa, mutta hankkeen tavoitteena on integroida jalkautuvan tuen tiimi osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen peruspalveluita. Asumisneuvonnalle toivotaan myös jatkoa ja asumisneuvonnan osalta on käynnistymässä yhteistyöneuvottelut Vantaan kaupungin ja mahdollisesti myös Keravan kaupungin osalta. Vantaan ja Keravan kaupungeilla on mahdollisuus hakea asumisneuvontatoiminnan kehittämiseen rahoitusta ARA:lta.
Jotta jo toimivat sosiaalipalvelut ja luodut yhteistoimintamallit asunnottomuuden vähentämiseksi ja hoitamiseksi olisivat vaikutuksiltaan kestäviä, on asunnottomuusohjelmien arvioinneissa korostettu myös kohtuullisten vuokra-asuntojen saatavuutta sekä palveluiden laaja-alaista kehittämistä yli organisaatiorajojen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tunnistettu myös laajemman yhteistyön tarve asunnottomuustyön vahvistamiseksi sekä tarve yhteisen asunnottomuusohjelman laatimiseksi Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa. Kevään 2023 aikana on käyty alustavia yhteistyökeskusteluja yhteisen asunnottomuusohjelman laatimiseksi.
Ehdotus
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.