Perustelut
Asian valmistelija: talousjohtaja Hanna Heinikainen ja strategiapäällikkö Marianne Juosila
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 76 §:n mukaan aluehallitus seuraa talousarvion toteutumista talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. Talousarviossa todetaan, että toiminnan ja talouden tilanne raportoidaan aluehallitukselle ja -valtuustolle osavuosikatsauksissa sekä talousarviovuoden tilanne tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Vuoden kolmas osavuosikatsaus on laadittu tilanteen 30.9.2023 mukaisesti.
Talousarvion toteutuminen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käyttötalouden sitovuustasot ovat hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa ja erikoissairaanhoito, joiden osalta sitova erä on toimintakate. Tuloslaskelmaosan osalta sitovuustaso on vuosikate.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvion menot vuodelle 2023 ovat 1,137 miljardia euroa ja tulot 119,2 miljoonaa euroa. Talousarvion mukainen toimintakate on –1,017 miljardia euroa. Hyvinvointialueen käyttötalousmenojen arvioidaan toteutuvan 63,5 milj. euroa talousarviota korkeampina ja toimintatulojen ennakoidaan toteutuvan 7,5 milj. euroa talousarviota matalampina, jonka takia toimintakate toteutunee 71,0 milj. euroa talousarviota heikompana. Hyvinvointialueen menojen ilman erikoissairaanhoitoa ennakoidaan toteutuvan 51,7 milj. euroa talousarviota korkeampina ja tulojen 7,5 milj. euroa talousarviota matalampina. Erikoissairaanhoidon osalta HUS ostojen ennustetaan HUSilta saadun arvion perusteella ylittävän yhteensä 15,8 milj. eurolla talousarvion, johtuen palvelujen käytön määrän perusteella maksettavasta lisäveloituksesta sekä HUSin velkomista siirtoviivepäivämaksuista. Siirtoviivehoitopäivät ovat kuitenkin jatkohoidon jonotusaikojen myötä vähentyneet kolmannella vuosineljänneksellä.
Hyvinvointialueen vuosikate sisältää valtionrahoituserät sekä korkomenot ja -tulot. Valtiovarainministeriön 10.10.2023 tarkentaman rahoituslain (617/2021) 10 §:n mukainen kerta-korvauserä 37,6 milj. euroa on otettu huomioon ennusteessa 2023. Vuosikatteen osalta alijäämän uhka talousarvioon verrattuna on 28,7 milj. euroa suurempi. Tilikauden tuloksen poistojen jälkeen arvioidaan olevan 29,0 milj. euroa talousarviota heikompi.
Hyvinvointialueen käyttötalousmenojen ylitysuhka ilman erikoissairaanhoitoa koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostojen hinnankorotuksista ja palvelutarpeen kasvusta sekä vuokratyön käytön menoista, joiden yhteisvaikutuksen arvioidaan olevan noin 57,3 milj. euroa. Vastaavasti henkilöstömenojen arvioidaan alittuvan johtuen tammi-syyskuussa täyttämättä olleista vakansseista.
Merkittävimmät ylitysuhat palvelujen ostojen osalta ovat:
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla 12,8 milj. euroa johtuen mm. sijaishuollon laitoshoidon palvelujen hinnankorotuksista sekä palvelutarpeen kasvusta ja muutoksesta.
- Aikuissosiaalityön ja vammaisten palvelujen toimialalla 8,3 milj. euroa, joka koostuu palvelutarpeen kasvusta ja hinnankorotuksista mm. aikuisten asumispalvelut 3,0 milj. euroa, vammaisten asumispalvelut ja työ- ja päivätoiminta 1,7 milj. euroa, nuorten sosiaalityö ja jälkihuolto 0,8 milj. euroa sekä työvoiman vuokrauksen menoista.
- Vanhusten palvelujen toimialalla 14,9 milj. euroa johtuen mm. palvelutarpeen kasvusta ja hinnankorotuksista etenkin kotihoidon ostoissa (1,0 milj. euroa) ja ympärivuorokautisen asumispalvelujen ostoissa (7,0 milj. euroa) sekä työvoiman vuokrauksen menoista.
- Terveydenhuollon palvelujen toimialalla palvelujen ostojen ennustetaan ylittävän talousarvion 6,0 milj. eurolla. Suurimmat ylitykset muodostuvat työvoiman vuokrauksen toteumasta sekä HUS Yhteispäivystyksen menoista 1,6 milj. euroa
- Konsernipalvelujen toimialalla 15,3 milj. euroa johtuen pääosin tarkentuneista hyvinvointialuetasoisista ICT-kustannuksista (10,9 milj. euroa).
Hyvinvointialueen on tasapainotettava talous vuoteen 2026 mennessä. Talouden tasapainottamiseksi hyvinvointialue on käynnistänyt pidemmän aikavälin uudistusohjelman valmistelun talousarvioprosessin rinnalla. Uudistusohjelmalla 2024–2030 haetaan toimenpiteitä, joilla turvataan asukkaiden palvelut ja sovitetaan palvelujärjestelmä tulevien taloussuunnitelmakausien valtion rahoituskehykseen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelutuotanto
Kolmannella vuosineljänneksellä henkilöstötilanteessa ja palvelukyvyssä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Henkilöstötilanne on useissa yksiköissä parantunut syksyn aikana, mutta henkilöstön saatavuusongelmat on edelleen merkittävin haaste asukkaiden palvelutarpeisiin vastaavien palvelujen järjestämiselle suunnitellusti. Mm. terveysasema- ja perheneuvolapalveluissa palvelujen saatavuus on syksyn aikana parantunut. Jonot useisiin palveluihin ovat silti edelleen liian pitkät. Haastavasta tilanteesta huolimatta palvelut on pystytty tuottamaan turvallisella tasolla.
Vuoden 2023 talousarvion sitovista tavoitteista suurimman osan arvioidaan toteutuvan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Alkusyksyn henkilöstötilanteen paranemisesta huolimatta henkilöstön lähtövaihtuvuus ja terveysperusteiset poissaolot eivät saavuttane talousarvion hyväksymisen yhteydessä asetettuja tavoitetasoja. Talousarvion vuosikate ei toteutune suunnitellusti; alijäämä on ennakoitua suurempi johtuen pääosin ostopalvelujen hintakehityksestä ja palvelutarpeen kasvusta. Muutaman tavoitteen osalta hyvinvointialueella on tehty asetettujen tavoitteiden suuntaisia toimenpiteitä, mutta kriittisesti arvioiden tavoitetasot eivät toteudu täysimääräisesti. Hyvinvointialueella jatketaan pitkäjänteistä työtä hyvinvointialuestrategian linjausten mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.