Perustelut
Aluehallitus on kokouksessaan 26.9.2023 § 227 päättänyt lähettää kannanoton hyvinvointialueiden tarveperusteisen rahoituksen kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle, sosiaali- ja terveysministeriölle, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle, valtiovarainministeriöille sekä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Aluehallituksen kannanotto on oheismateriaalina.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut vastineen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen kannanottoon liittyen tarveperusteisen rahoituksen ongelmiin ja mallin kyvyttömyyteen luotettavasti määritellä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntarvetta. Saapunut vastaus on liitteenä. Vastineessa todetaan THL:n tiedostaa, että malli vaatii vielä pitkäjänteistä kehitystyötä ja että tarveperusteisen rahoituksen lopputulokset ovat aina vain arvioita, eivätkä kuvaa todellista tarvetta missään kohtaa. Erityisesti vastineessa huomioidaan, että rahoituksen ei ole tarkoitus perustua todellisiin vaan laskennallisiin kustannuksiin, jolloin todelliset kustannukset eivät ole mallin pohja. Vastineessa todetaan myös, että olosuhdetekijät ovat todellisia yksikkökustannuksia lisääviä asioita, mutta koska luotettavaa tietoa ei ole saatavilla näitä ei ole voitu malliin ottaa laajasti mukaan.
Viitaten sairausluokituksen ja tarvekertoimien vajavuuteen vastineessa todetaan, että saatavilla oleva aineisto painottuu pääosin diagnooseihin niiden saatavuuden vuoksi. Eli esimerkiksi sosiaalihuollon avopalveluiden tai toimintakykyä rajoittavien tekijöiden osalta ei ole kansallisten tietojen keruun piirissä tietoa. Tähän on suunnitteilla kuitenkin kehitystä. THL toteaa, että lastensuojelun osalta huomioidaan erilaisia tarvekertoimia, mutta toteaa myös, että tarvetekijöitä olisi tarpeen täydentää tai mahdollisesti luoda oma malli lastensuojelua varten.
THL pitää kannanoton perusteluita monin kohdin perusteltuna, mutta toteaa myös, että tarkemmat Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta koskevat perusteet jäävät täsmentämättä. THL myös arvostaa kannanottoa ja pitää hyvinvointialueiden osallistumista kehitykseen toivottavana asiana.
Lopuksi todetaan, että kannanoton pohjalta THL ei voi kommentoida väitettä keskiarvoa korkeammasta palveluntarpeesta, koska THL hyödyntää laskelmissa kansallisia lähteitä eikä hyvinvointialue toimittanut sellaista aineistoa, josta tämä kävisi ilmi. Esimerkiksi lastensuojelun osalta ei ole olemassa kansallisesti kattavaa aineistoa, jota voisi hyödyntää. Samassa todetaan, että THL:lle toimitetut aineistot ovat olleet monilla hyvinvointialueilla vajaat ja että rahoituslakia on tarkoitus tarkastella hallitusohjelman mukaan 2026.
THL:n vastine on huolellisesti laadittu. Hyvinvointialueen näkökulmasta se on kuitenkin edelleen ongelmallinen. Vaikka THL:n mallit ovat vahvasti tutkimuksiin nojautuvia, ei ole mitään näyttöä siitä, että erityisesti erikoissairaanhoidon diagnoosit aidosti kuvaisivat vaikkapa lastensuojelun palvelutarvetta kokonaisuudessaan. Laskennallisessa mallissa voidaan tehdä rajauksia aineiston luotettavuuden perusteella, mutta hyvinvointialue ei voi rajata asiakkaidensa tarpeisiin vastaamista siksi, että kansallisessa tiedonkeruussa on puutteita. Koska mallin perusteella jaettu raha vaikuttaa ratkaisevasti hyvinvointialueen kykyyn vastata asiakkaidensa palvelutarpeeseen, tulisi sen sisältämien valintojen, ovat ne sitten aineistoon liittyviä tai suoraan poliittisia valintoja, olla huomattavasti nykyistä selvemmin esitettynä, jotta rahoituksen oikeudenmukaisuutta voidaan arvioida.
Ehdotus
Aluehallitus päättää merkitä tiedoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastineen aluehallituksen kannanottoon 26.9.2023 § 227 koskien hyvinvointialueiden tarveperusteisen rahoituksen kehittämistä.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.