Perustelut
Asian valmistelijat: talousjohtaja Hanna Heinikainen ja rahoituspäällikkö Jarmo Stirkkinen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto on kokouksessaan 27.09.2022 § 83 päättänyt hyvinvointialueen rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteissa mainitaan korkoriskistä seuraavaa:
"Korkoriskiä syntyy, kun markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat hyvinvointialueen rahoituskustannuksiin. Korkoriskiä hallitaan hajauttamalla lainasalkkua kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin sekä korkosuojauksilla. Sitoutuminen pitkiin laina-aikoihin ja kiinteisiin korkoihin vähentää markkinakorkojen muutoksien ennakoimatonta kustannusvaikutusta. Samalla se kuitenkin heikentää mahdollisuuksia hyötyä alhaisista lyhytaikaisista koroista markkinakorkojen laskusta. Sitoutuminen lyhyisiin laina-aikoihin ja muuttuviin korkoihin lisää riippuvuutta markkinakorkojen muutoksista ja kasvattaa korko- ja jälleenrahoitusriskiä, kuitenkin samalla tarjoten mahdollisuuksia korkotasojen laskusta hyötymiseen."
Johdannaiset-käsitteen alle mahtuu lukuisa joukko erilaisia rahoitusinstrumentteja:
- optio (osto ja myyntioptiot)
- warrantti
- termiini
- futuuri
- valuutanvaihtosopimus
- koronvaihtosopimus ja siihen liittyvä korko-optio
Jotta hyvinvointialue pystyy suojaamaan lainasalkun korkoriskiä tehokkaasti, tulee alueella olla mahdollisuus solmia johdannaissopimuksia rahoituslaitosten kanssa. Näistä hyvinvointialueen tarkoituksena on tehdä vain euromääräisiä koronvaihtosopimuksia ja niihin mahdollisesti liittyviä korko-optioita. Johdannaissopimuksilla pyritään hallitsemaan esimerkiksi lainoihin liittyviä korkoriskejä ja rahoituskustannuksia. Tyypillisesti koronvaihtosopimuksella muutetaan vaihtuva kassavirta kiinteäksi kassavirraksi. Tällöin tulevat koronmaksut ovat ennakoitavissa, mikä helpottaa rahoituslaskelmien valmistelemista.
Sopimuksien laatimisessa yleinen käytäntö on, että kunkin rahoituslaitoksen kanssa laaditaan ensin yleissopimus, jonka puitteissa sitten voidaan myöhemmin solmia johdannaissopimuksia.
- Yleissopimus ei velvoita tekemään varsinaisia johdannaissopimuksia kyseisen pankin kanssa.
- Ilman yleissopimusta ei voida tehdä varsinaisia johdannaissopimuksia kyseisen pankin kanssa.
- Yleissopimuksen solmiminen ei suoraan aiheuta mitään maksuja hyvinvointialueelle.
- Yleissopimuksessa ja sen ehdoissa kuvataan periaatteet joilla mm. varmistetaan johdannaissopimuksiin liittyvät riskit. Lisäksi yleissopimuksessa sovitaan yleisistä kaupankäynnin ehdoista, toimintatavoista, käsitteistä ja määritelmistä. Näitä ovat esimerkiksi maksut ja toimitukset, viivästyskorko sekä eräännyttämisperusteet.
Hyvinvointialueen on tässä vaiheessa tarkoitus solmia johdannaisyleissopimukset kolmen rahoituslaitoksen kanssa: Nordea Bank Oyj:n, Danske Bank A/s Suomen sivuliikkeen sekä OP Yrityspankki Oyj:n kanssa. Luonnokset johdannaisyleissopimuksista ovat liitteenä.
Johdannaisyleissopimusten laatimisen jälkeen hyvinvointialue tekee erikseen aina kulloinkin erillisen päätöksen kunkin johdannaisyleissopimuksen alle tehtävästä varsinaisesta koronvaihtosopimuksesta ja mahdollisesta korko-optiosta. Näiden päätösten tekemisen toimivalta on tarkoitus delegoida rahoituspäällikölle (nyt osana tätä päätöstä ja myöhemmin huomioida muutos osana hallintosäännön päivittämistä).
Hyvinvointialueen hallintosäännön 24 §:n mukaan, mikäli toimivallasta ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä tai edelleen delegointipäätöksessä, toimivalta on aluehallituksella.